Helsinkiläiset nuoret miehet äänestivät aktiivisesti eduskuntavaaleissa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Hanna Wass on tutkijatohtori Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestäminen lisääntyi 2,6 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Vaalien äänestysprosentti oli 70,5. Eniten aktivoitui Helsingin vaalipiiri (71,1 %), jossa äänestäminen lisääntyi 4,4 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista.

Äänestysprosentin huomattava nousu korostaa vaalien tilanteisten ja ehdokasasetteluun liittyvien tekijöiden vaikutuksia. Perussuomalaisten menestyminen vaalien alla tehdyissä kannatusmittauksissa lisäsi äänien siirtymistä muiden puolueiden kannattajilta perussuomalaisille ja aktivoi aikaisemmissa vaaleissa äänestämättömiä osallistumaan.

Oheisessa taulukossa on helsinkiläisten äänestäneiden osuudet sukupuolen ja iän mukaan vuosien 1999–2011 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta sukupuolen ja iän mukaiset vaihtelut ovat huomattavia.

Vuoden 2011 vaaleissa miesten äänestäminen lisääntyi enemmän kuin naisten. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna miesten osallistuminen lisääntyi 6,1 ja naisten 2,4 prosenttiyksikköä. Suurin lisäys (12 prosenttiyksikköä) oli 35–44-vuotiaiden miesten joukossa. Yli 70-vuotiaiden naisten äänestysaktiivisuus jopa laski yhden prosenttiyksikön edellisistä vaaleista.

Vuoden 2011 vaaleissa eniten aktivoitui sama joukko kuin vuoden 2003 vaaleissa eli 29–34-vuotiaat miehet; vuonna 2003 puhuttiin Halme-ilmiöstä. Perussuomalaisten kannatukseen tällä ryhmällä on suuri vaikutus. Helsingin vaalipiirissä sen äänimäärä tosin lisääntyi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. (Hakkarainen 2011, 10.)

Vuosien 2003 eduskuntavaalit ovat selvästi olleet kyseiselle miesryhmälle myönteinen kokemus, mikä on osaltaan lisännyt osallistumishalua. Äänestyshalu on suuri silloin, kun vaalien aikainen yhteiskunnallinen tilanne on kiinnostava ja omia vaikuttamismahdollisuuksia pidetään merkittävinä (Martikainen 2010).

Naisten vaaliosallistuminen on selvästi vakiintuneempaa kuin miesten, ja naisten äänestysaktiivisuuden vaihtelut ovat pienempiä kuin miesten.

Äänestysaktiivisuus Helsingissä vuosien 1999, 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleissa sukupuolen ja iän mukaan. Prosenttia.

  1999 1) 2003 2) 2007 3) 20114)
  M N Y M N Y M N Y M N Y
18–24 56 62 59 61 64 63 54 61 58 59 63 61
25–28 59 65 62 70 74 72 64 68 66 70 73 72
29–34 60 66 63 72 76 74 70 75 72 77 80 79
35–44 65 72 69 70 77 74 66 72 69 78 79 79
45–54 74 79 77 74 80 77 70 78 74 75 78 77
55–69 80 83 82 80 86 84 79 84 82 82 84 83
70– 78 70 72 76 73 74 77 73 74 81 72 75
 
Yhteensä 68,3 72,3 70,5 72,4 76,5 74,7 69,5 74,3 72,1 75,6 76,8 76,2
1) Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen keräämään yksilötason kokonaisaineistoon.
2) Martikainen ym. 2003. Äänestysalueen otoksen äänestysprosentti on 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Helsingin äänestysprosentti.
3) Martikainen—Wass 2007. Äänestysalueotoksen äänestysprosentti on 1,0 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Helsingin äänestysprosentti.
4) Martikainen—Wass 2011 (aineisto). Äänestysalueen otoksen äänestysprosentti on 1,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin koko Helsingin äänestysprosentti.

Lähteet:

Hakkarainen, T. 2011. Eduskuntavaalit Helsingissä 2011. Tutkimuskatsauksia 3/2011. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.
Martikainen, T. 2010. Suomalaisen kansanvallan äänettömät yhtiömiehet. Hyvinvointikatsaus 2/2010.
Martikainen, T. – Taimisto, E. – Wass, H. 2003. Äänestysvilkkauden alueellinen kehitys Helsingissä. Kvartti 4/2003.
Martikainen, T. – Wass, H. 2007. Äänestysaktiivisuuden ja puolueiden kannatuksen muutos vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Helsingissä. Tutkimuksia 8/2007. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki.
Martikainen, T. – Wass, H. 2011. Vaaliosallistuminen ja puolueiden kannatus vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Helsingissä. Kvartti (ilmestyy).

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011

Jaa