Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia

  1. Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
  2. Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
  3. Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
  4. Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
  5. Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
  6. Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
  7. Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Irja Blomqvist on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.

Politiikka ei kiinnosta 14-vuotiaita suomalaisia nuoria yhtä paljon kuin muiden maiden nuoria. Suomalaiset nuoret eivät myöskään arvosta yhteiskunnallista toimintaa niin paljon kuin samanikäiset toverinsa muissa maissa. Yhteiskunnallisesta osaamisesta suomalaiset koululaiset sen sijaan saavat parhaat pisteet.

Äänestämistä on usein pidetty edustuksellisen demokratian tärkeimpänä vaikuttamiskeinona. Äänestämällä kansalaiset saavat mahdollisuuden palkita tai rangaista poliittisia päätöksentekijöitä ja ottaa kantaa yhteiskunnan kehitykseen. Tietäväiset kansalaiset ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneita politiikasta ja osallistuvat muita aktiivisemmin politiikkaan: heillä on tärkeä rooli demokraattisessa järjestelmässä. (Elo—Rapeli 2008, 116.)

Heikki Silvennoinen (2011) on esittänyt huolensa äänestäjien kansalaistaitojen ja -tietojen puutteista sekä väestöryhmien ja eri puolueita kannattavien ihmisten välisistä poliittisen tietämyksen eroista. Yhtenä parannuskeinona hän esittää tietojen lisäämistä aikuiskoulutuksena vapaan sivistystyön laitosten avulla. Suomalaisten äänestysaktiivisuutta koskevassa puheenvuorossaan Sami Borg (2008) puolestaan ehdottaa koulujen kansalaiskasvatuksen lisäämistä. (Ks. myös Elo— Rapeli 2008, 116.)

Vuonna 2010 julkaistiin ensimmäiset tulokset kansainvälisestä ICCS (International Civic and Citizenship Education Study) -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 14-vuotiaiden oppilaiden koulusaavutuksia yhteiskunnallisissa ja kansalaistoimintaan liittyvissä asioissa (ks. oheinen tietolaatikko).

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kuvaus nuorten yhteiskuntaa koskevasta tietämyksestä ja tärkeiden yhteiskunnallisten ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtämisestä. Lisäksi tutkimuksella haluttiin saada uutta tietoa siitä, miten nuoret asennoituvat kansalaisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan sekä millaiset valmiudet nuorilla on toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. (Suoninen ym. 2010a, 7–8).

Tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien mukaan koululaisten valmentaminen kansalaisen rooliin merkitsee yhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevien tietojen ja taitojen opettamista. Lisäksi luodaan myönteisiä asenteita kansalaisuutta ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista kohtaan. (Schulz ym. 2008).

Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta

Tanskalaiset ja suomalaiset nuoret menestyivät parhaiten 38 maan nuorten joukossa ICCS-tutkimuksen tietokokeissa. Tanskalaisten keskiarvo on sama kuin suomalaisten, mutta Suomessa oppilaiden osaaminen on tasaisempaa ja suoritusten keskihajonta on pienempi kuin Tanskassa. Korea ja Taiwan sijoittuivat Suomen ja Tanskan lisäksi neljän parhaan maan joukkoon.

Suomalaisista nuorista 58 prosenttia yltää kolmannelle taitotasolle, mikä on paras tulos osallistuneiden maiden joukossa. Vastaavasti alimmalla tasolla (taso 1 tai vähemmän) on 12 prosenttia suomalaisista oppilaista eli pienempi osuus kuin missään muussa maassa. (Suoninen ym. 2010a; kuvio 1.)

Kuvio 1. Nuorten kansalaistaidot ja tiedot yhteiskunnasta eräissä maissa. Prosenttia. 1)

Lähde: Suoninen ym. 2010b.

Tiedoissa ja osaamisessa on suuria eroja niin maiden välillä kuin maiden sisälläkin. Kaikissa maissa tytöt menestyvät tiedollisissa tehtävissä poikia paremmin. Suomessa sukupuolten välinen ero on keskimääräistä suurempi.

ICCS-tulosten mukaan yhteiskunnallinen osaaminen on selvästi yhteydessä kodin sosioekonomiseen asemaan siten, että tietotesteissä hyvin menestyneiden nuorten vanhemmilla on useimmiten hyvä koulutus ja ammattiasema. Tässä asiassa maiden väliset erot ovat kuitenkin suuret. Suomessa kodin sosioekonomisen aseman ja nuorten osaamisen yhteys on vähäisempi kuin monissa muissa maissa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011

Jaa