Viina on halpaa

  1. Indeksiin sitomalla tasaisempi reaalihintakehitys

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2011.

Viinan vähittäismyyntihinta on reaalisesti yli 20 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2000. Myös ravintolasta ostettu viina ja viini on nyt reaalisesti halvempaa kuin vuosikymmen sitten. Ravintolaolut sen sijaan on reilut kymmenen prosenttia kalliimpaa kuin vuonna 2000.
_________________

Kun Viro liittyi EU:n jäseneksi toukokuussa 2004, alkoholin tuontirajoitukset poistuivat Suomen ja Viron välillä. Suomessa pelättiin alkoholituonnin nopeaa kasvua ja alkoholiveroa alennettiin maaliskuussa 2004. Viinan vähittäismyyntihinta laski lähes kolmanneksen, oluen vajaat kaksikymmentä ja viinien seitsemän prosenttia. Ravintola-alkoholin hinnat laskivat keskimäärin noin viisi prosenttia.

Tuonnin arvioitua hitaampi kasvu ja alkoholihaittojen kasvu käänsivät hinnat taas nousuun. Alkoholiveroa nostettiin kolmasti, ensin vuoden 2008 alussa ja sitten vuoden 2009 tammi- ja lokakuussa.

Vuoden 2008 alussa viinan hintaa nostettiin reilut 12 prosenttia ja vuoden 2009 aikana yhteensä reilut 16 prosenttia. Vuoden 2004 helmikuussa Koskenkorvapullo maksoi 14,25 euroa, maaliskuussa 2004 hinta laski 9,20 euroon, nyt nimellishinta on 11,99 euroa.

Viinan, viinien ja oluen vähittäismyynnin reaalihintakehitys 2000 – 2011

Lähde: Tilastokeskus

Alkoholin vähittäismyynnin, ravintola-alkoholin ja tupakan reaalihintakehitys 2000 – 2011

Lähde: Tilastokeskus

Indeksiin sitomalla tasaisempi reaalihintakehitys

Alkoholipolitiikka on suosinut viinien juontia koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2008 veronkorotus nosti viinien vähittäismyyntihintaa vajaat 7 prosenttia ja vuoden 2009 korotukset 5 prosenttia.

Keskihintainen viinipullo maksaa nyt nimellisesti vajaan euron enemmän kuin vuonna 2000. Viinin reaalihinta on noin kymmenyksen alemmalla tasolla kuin vuonna 2000.

Oluen vähittäismyyntihinta laski vuoden 2004 kevättalvella noin 17 prosenttia. Vuonna 2008 se taas nousi veronkorotusten takia noin 6 ja vuonna 2009 yhteensä vajaat 11 prosenttia.

Olutpullo maksaa nyt nimellisesti 20 senttiä vähemmän kuin vuoden 2004 helmikuussa. Oluen reaalihinta on lähes 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2000.

Ravintola-alkoholin hintakehitys on ollut tasaisempaa kuin vähittäismyyntihinnan kehitys. Verojen osuus ravintola-alkoholin hinnassa on selvästi alhaisempi kuin vähittäismyyntihinnassa. Ravintolassa ostetussa paukussa maksetaan palvelusta ja ympäristöstä, ei vain alkoholista.

Ravintola-alkoholin hintakehitykseen vaikuttaa veroja enemmän palkkojen kehitys. Ravintola-alkoholin reaalihinta pysyi lähes samana vuodesta 2000 vuoteen 2008. Sen jälkeen se on lähtenyt selvään nousuun, erityisesti oluen hinnan nousun myötä.

Alkoholin hinnankorotuspolitiikka on ollut portaittaista. Veroja on nostettu, kun on katsottu hintojen jääneen jälkeen yleisestä hintakehityksestä tai kun alkoholipolitiikan suuntaa on haluttu muuttaa. Hinnat ovat välillä jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä ja joskus taas nousseet selkeästi nopeammin.

Sosiaalipuolen maksut ja etuudet on sidottu laajasti indeksiin, mutta alkoholiveron osalta ei ole käyty vielä keskustelua indeksisidonnaisuudesta. Alkoholiveron sitominen indeksiin takaisi tasaisemman reaalihintojen kehityksen.

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.9.2011

Jaa