Viina tappaa työikäisiä

  1. Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolemansyy
  2. Keuhkosyöpä ja keuhkoahtaumatauti lisääntyneet
  3. Alkoholi ja itsemurhat ovat työikäisten yleisiä kuolinsyitä
  4. Tapaturmakuolleisuus on vähentynyt
  5. Verenkiertoelintautikuolemat vähentyneet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Irmeli Penttilä on erikoistutkija Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 2/2011.

Vuosittain kuolee noin 50 000 suomalaista. Kuoleminen verenkiertoelinten tauteihin on vähentynyt huomattavasti, mutta alkoholi tappaa erityisesti parhaassa työiässä olevia miehiä. Myös työikäisistä naisista yhä useampi kuolee alkoholinkäytön vuoksi.

Monia kansantauteja kuten sydän- ja verisuonitautia tai aikuistyypin diabetesta sairastavan elämäntavat vaikuttavat merkittävästi terveydentilaan ja kuolleisuuteen. Myös elinympäristöllä ja perimällä on suuri vaikutus. Elämäntapoihin ja ympäristöön voidaan vaikuttaa muun muassa valistuksella ja suojelutoimilla, mutta ihmisten perimää ei niin vain muuteta.

Kuviossa 1 on naisten ja miesten ikävakioidut kuolleisuusluvut vuosina 1969–2009. Tarkastelen artikkelissani merkittävimpien kuolemansyiden muutoksia vuosina 1969– 2009. Tänä aikana Suomi on kokenut muun muassa 1970-luvun suuren muuton ja muutoksen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston yhtenäistettyihin aikasarjatietoihin (ks. oheinen tietolaatikko ja kuolemansyiden tilastointia koskevat tiedot artikkelissa Korpi 2010, 41).

Kuvio 1. Naisten ja miesten kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolemansyy

Eniten suomalaisia kuolee verenkiertoelinten sairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin (kuviot 2 ja 3). Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana kuolleisuus sepelvaltimotautiin ja aivoverisuonten sairauksiin on kuitenkin huomattavasti vähentynyt erityisesti keski-ikäisten joukossa. Elinajan pidentyessä yhä useampi sairastuu dementiaan ja kuolee sen seurauksena.

10 000 naista ja lähes yhtä monta miestä kuoli verenkiertoelinten tauteihin vuonna 2009. Niistä yleisin oli sepelvaltimotauti, joka oli syynä 6 000 miehen ja 5 500 naisen kuolemaan. Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat noin kaksi viidestä miesten kuolemasta ja naisten kuolemista hieman enemmän. Vielä neljä vuosikymmentä sitten verenkiertoelinten tauteihin menehtyi yli puolet.

Suomalaisten työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus oli 1960-luvulla runsaimpia koko maailmassa, mutta sen jälkeen se on vähentynyt huomattavan paljon. Vuodesta 1969 vuoteen 2009 työikäisten miesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt 81 ja keski-ikäisten naisten peräti 84 prosenttia. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Sepelvaltimotauteihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Vuonna 2009 aivoverenkierron häiriöihin kuoli 4 380 suomalaista. Aivoverenkierron häiriöt ovat neljänneksi yleisin kuolemansyy sepelvaltimotaudin, syöpätautien ja dementian (ml. Alzheimerin tauti) jälkeen. Vuosina 1969–2009 naisten dementiakuolemien osuus kasvoi 0,8:sta (168 kuolemaa) 15,5:een (3 828) ja miesten 0,3:sta (71) 6,6 prosenttiin (1 661).

Aivoverenkierron häiriöistä aiheutunut kuolleisuus on vähentynyt 1950-luvulta lähtien. 1970-luvun alun jälkeen työikäisten miesten aivohalvauskuolleisuus on vähentynyt jo lähes 80 ja naisten 85 prosenttia (kuvio 3).

Kuvio 3. Aivoverenkierron häiriöihin kuolleisuus ikävakioituna 100 000 henkeä kohden vuosina 1969–2009.

Lähde: Kuolemansyytilasto. Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.5.2011

Jaa