Kannatuspohjalla vai karismalla

  1. Historiallisia tuloksia
  2. Maalais- ja työläisperustat ohentuneet
  3. Maatalouden työllisiä vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia työllisiä

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Maatalouden työllisiä vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisia työllisiä

Ja sitten on tietysti vielä agraaripuolueen tapaus. Kuvio 2 kertoo alkutuotannosta leipänsä hankkivan väestönosan hupenemisen 60 vuodessa. Sotien jälkeen vielä yli puolet väestöstä sai elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, nyt osuus on alle 4 prosenttia. Tästä huolimatta maaseutu-Suomesta kannatuksensa ammentanut Maalaisliitto/Keskusta on pysytellyt valtapuolueena, kaksissa viime vaaleissa jopa suurimpana.

Maalaisliitto-nimen jättänyt Keskustapuolue näytti 1970- ja 1980-luvuilla kutistuvan agraarikannatuspohjansa mukaisesti selvästi SDP:tä ja Kokoomusta pienemmäksi puolueeksi. Pohjakosketukseksi muodostui kuitenkin 16,4 prosentin kannatus jo vuoden 1972 vaaleissa. Alamäki ei jatkunut, vaan kannatus sinnitteli 17 prosentin vaiheilla aina Esko Ahon "veretseisauttavaan vaalivoittoon" asti vuonna 1991. Silloin pelkäksi Keskustaksi nimensä muuttaneen puolueen kannatus ponnahti 24,8 prosenttiin.

Lähes vastaavanlaisen voiton (24,7 %) otti Anneli Jäätteenmäki vuonna 2003. Keskusta on tällaisilla hypähdyksillä onnistunut toistaiseksi aina palaamaan hallitusneuvottelujen paalupaikalle. Sunnuntai-iltana 17.4. tiedetään, onnistuiko Keskusta siinä taas.

Jos onnistui, yksi selitys voi olla juurissa. "Puolet suurista ikäluokista syntyi maatalousperheisiin, tavallisimmin aika pienille tiloille", toteaa Tilastokeskuksen väestölaskenta-asiantuntija Pekka Myrskylä. Maaseudun asiaa ajavan puolueen äänestäminen ei siis ehkä ole kovinkaan outoa suurelle osalle väestöä, ja Keskustan todellinen testi saattaa tulla vasta, kun suuret ikäluokat lakkaavat vaikuttamasta vaaliuurnilla.

Maalaisjuurien vaikutuskaan ei tietenkään ole suoraviivaista. Itsekin pientilalle syntynyt Pekka Myrskylä sanoo, että Suomen köyhät ovat nyt palveluammateissa ja eläkeläisissä, ei teollisuudessa ja maanviljelijöissä. Myrskylä heittää myös pohdittavaksi sen havaintonsa, että Suomessa on jo enemmän ulkomaalaistaustaisia työllisiä kuin maataloudessa on työllisiä. Se kannattaa panna merkille, ei vain puolueiden kannatuspohjia vaan politiikan painopisteitä ajatellen.

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 5.4.2011

Jaa