Tuotannon arvoketjut globalisoituvat

  1. Tuotannon arvoketjuilla merkitystä myös suomalaisyrityksille

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 7/2010.

Yritysten viennin ja tuonnin välillä on talouden globalisaation näkökulmasta kiinteä yhteys. Tehokkaimmat maat ja alueet erikoistuvat tiettyjen toimintojen tuotantoon globaalien arvoketjujen ja tähän liittyvän toimintojen pilkkomisen seurauksena.

Etenkin monikansallisten yritysten tuotantoprosessit on trimmattu siten, että lopputuotetta varten tarvittavia tuotantopanoksia hankitaan niistä maista, joissa tuotanto on tehokkainta.

Yritysten vienti perustuu yhä useammin ulkomailta tuotuihin ns. välituotepanoksiin. OECD-maissa näiden osuus viennistä oli keskimäärin 23 prosenttia vuonna 2005.

Virossa ja Luxemburgissa tuontipanoksien osuus viennistä oli suurin, yli puolet viennin arvosta. Suuremmilla mailla tuontipanoksien merkitys on selvästi vähäisempi, sillä yritykset voivat hyödyntää toiminnassaan talouksiensa laajuutta tehokkaasti. Yhdysvalloissa, Intiassa ja Japanissa tuontipanoksien osuus viennistä jäi vuonna 2005 selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.

Kiinan kehitys sen sijaan poikkeaa tästä kaavasta: tuontipanoksien osuus viennistä ylitti selvästi OECD-keskiarvon. Tuontikomponenttien osuus Kiinan viennistä on kasvanut selvästi keskivertomaita ripeämmin vuodesta 1995. Kiina onkin vahvasti verkostoitunut useiden muiden Aasian maiden kanssa, joista tuodaan komponentteja Kiinaan kokoonpanoa varten.

Tuotannon arvoketjuilla merkitystä myös suomalaisyrityksille

Globaalien arvoketjujen yleistyessä viennin riippuvuus tuonnista on selvästi lisääntynyt lähes kaikissa OECD-maissa vuodesta 1995 vuoteen 2005. Erikoistuminen tiettyjen panoksien tuotantoon ja tuontiin tapahtuu erityisesti maissa, joissa monikansalliset yritykset ovat vahvasti läsnä.

Tyypillisesti tuontikomponenttien osuus viennistä on suuri korkean teknologian toimialoilla ja tuotteissa – kuten elektroniikassa, tietokoneissa ja kännyköissä. Tuotteiden komponentteja ja moduuleita valmistetaan ulkomailla ja tuodaan maahan, jossa kokoonpano suoritetaan.

Tuotantoon liittyvien arvoketjujen merkitys pohjoismaisille ja etenkin suomalaisille yrityksille on ilmeinen. Pohjoismaiden viennistä (pl. Norja) tuonnin osuus oli noin kolmannes vuonna 2005 eli selvästi yli OECD-maiden keskiarvon. Viennin riippuvuus tuonnista on myös lisääntynyt selvästi, sillä vastaava osuus vuonna 1995 oli alle 30 prosenttia. Suomen, Ruotsin ja Tanskan kehitys on ollut melko yhtenäistä.

Tuontipanosten osuus viennistä maittain vuosina 1995 ja 2005

Lähde: Economic Globalisation Indicators 2010, OECD

 

Globaalien arvoketjujen indikaattori: OECD on laskenut tuontikomponenttien osuuden viennistä maiden välisestä ulkomaankauppa-aineistosta sekä kansantalouden tilinpidon panos-tuotos-tauluista, jotka kertovat hyödykkeiden tuotannosta taloudessa (ml. tuonti) ja näiden tuotteiden käytöstä (ml. vienti).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010

Jaa