Baltian maiden suuri harppaus

  1. Ankaraa talouspolitiikkaa...
  2. ...ja suurta uhrivalmiutta
  3. Elintasossa edelleen nousuvaraa
  4. Viron johdolla EMUun?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Pasi Kuoppamäki on Sampo Pankin ekonomisti. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2010.

Suomenlahden eteläpuolen muutos suunnitelmatalouden raunioilta markkinataloudeksi on ollut vauhdikas. Jotain on pysynyt ennallaan: ihmisten vahva usko tulevaisuuteen ja tahto saavuttaa korkeampi elintaso. Laman kourissa maiden taloudellinen uhrivalmius on ollut omaa luokkaansa.
______________________

Itsenäistyminen Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa merkitsi Baltian maille entisen infrastruktuurin romahdusta, mutta myös suurta mahdollisuutta. Lainsäädäntö voitiin uudistaa ilman menneisyyden painolastia. Talouspolitiikka suunnattiin kasvun saavuttamiseen ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Toimintaympäristöstä tehtiin kevyesti verotettu ja hallinnoitava.

Valittu strategia toimi hyvin varsin pitkään. Nopean kasvun ja rajallisten työvoimaresurssien yhdistelmä johti kuitenkin työvoimakustannusten nousuun, mikä vähitellen heikensi teollisuuden kilpailukykyä. Lopulta hallitsemattomasti kasvaneet vaihtotaseen vajeet kaikissa kolmessa maassa paljastivat, että kehitys on kestämättömällä pohjalla. Etenkin kun vajeet eivät merkinneet investointihyödykkeiden tuontia vaan roimaa kasvua kulutuksessa ja autokaupassa.

Latviassa vaihtotaseen vaje oli vuonna 2007 yli viidenneksen suhteessa bruttokansantuotteeseen eikä tilanne Virossa tai Liettuassa ollut merkittävästi parempi. Pankeille Baltian maat tarjosivat houkuttelevan kasvualueen ja luotonanto kasvoikin reippaasti, mikä näkyi osaltaan myös asuntojen hintojen roimana nousuna. Korjausliike odotti tuloaan ja keskustelu valuuttakurssien kestävyydestä vilkastui finanssikriisin kärjistyessä 2008.

Viron talouden avainlukuja ja ennusteita
% 2009 2010 2011
Bkt:n kasvu - 14,1 - 0,9 4,9
Työttömyysaste 13,8 17,9 16,3
Inflaatio - 0,1 1,9 1,8
Latvian talouden avainlukuja ja ennusteita
% 2009 2010 2011
Bkt:n kasvu - 18,0 - 5,2 3,3
Työttömyysaste 16,9 19,1 20,2
Inflaatio 3,6 - 3,2 - 1,7
Liettuan talouden avainlukuja ja ennusteita
% 2009 2010 2011
Bkt:n kasvu - 14,8 - 2,2 4,4
Työttömyysaste 13,7 17,6 16,6
Inflaatio 4,5 0,7 0,7
Lähteet: EcoWin, ennusteet Danske Markets

Ankaraa talouspolitiikkaa...

Monet ulkopuoliset asiantuntijat suosittelivat maille devalvaatiota. Tilanteen kärjistyessä latvialainen ekonomisti Dmitrijs Smirnov sanoi lehtihaastattelussa, että maan valuutta lati todennäköisesti devalvoidaan ja että ihmisten kannattaisi vaihtaa rahansa toiseen valuuttaan. Tämän jälkeen Latvian turvallisuuspoliisi pidätti Smirnovin kahdeksi päiväksi Latvian talousjärjestelmän horjuttamisesta epäiltynä joulukuussa 2008. Devalvaatiosta tuli sananvapauskysymys.

Vastoin Smirnovin ja monien muiden odotuksia Baltian maiden valuuttakurssijärjestelmät kestivät testin. Maiden valuuttajärjestelmien rakenteen takia spekulatiiviset hyökkäykset olivat vaikeita. Talouspoliittisesti ajatellen devalvaation kilpailukyvylle tuomista hyödyistä iso osa olisi menetetty valuuttalainojen aiheuttaman lisätaakan takia - sikäli kun maiden tuotteille olisi talouskriisin romahduttamilla markkinoilla ollut kysyntää alemmallakaan hinnalla.

Kurssivakautta edellyttää myös Baltian maiden tahto liittyä euroon. Ankara politiikka on oikaissut ulkomaankaupan vajeet ja vaihtotaseet ovat jo ylijäämäiset. Tällä hetkellä harva enää odottaa ulkoista devalvaatiota, koska Viro, Latvia ja Liettua ovat kyenneet mahdottomaan toteuttamalla sisäisen devalvaation ilman massiivisia lakkoja ja levottomuuksia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 2.6.2010

Jaa