Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten

  1. Sukupuoliero ilmenee jo toisen asteen koulutusvalinnoissa
  2. Lukion jälkeiset opinnot
  3. Miesten ja naisten alat
  4. Naiset opiskelevat, miehet työskentelevät
  5. Entä suoritetut tutkinnot?
  6. Peruskoulun jälkeiset valinnat ovat avainasemassa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ritva Kaukonen on yliaktuaari Tilastokeskuksen Henkilötilastot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2009.

Väestön koulutustaso paranee, mutta miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten. Valintojen kannalta ratkaiseva vaihe on peruskoulun päättyessä, jolloin hakeudutaan jatko-opintoihin. Miehet ovat naisia kiinnostuneempia ammatillisesta koulutuksesta, mutta korkeakouluun mennään edelleen pääasiassa lukion kautta.

Suomalaiset nuoret ovat kansainvälisesti verraten hyvin koulutettuja. 25-34-vuotiaista suomalaisista miehistä ja naisista selvästi useampi on suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon kuin muissa EU-maissa tai OECD-maissa (esim. OECD 2009). Koulutustaso on Suomessa parantunut viime vuosikymmeninä selvästi: korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on suurempi ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus pienempi kuin vielä 1970-luvulla.

Koulutustaso ei kuitenkaan nouse väestössä tasaisesti, ja erityisen selvä on ero naisten ja miesten koulutustason kehityksessä. Vuonna 2007 yli 50-vuotiaat miehet olivat naisia useammin korkeasti koulutettuja, mutta sitä nuorempien joukossa korkeakoulutettujen naisten osuus oli miehiä suurempi. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on naisten osuus korkeakoulututkinnon suorittaneista. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Korkeakoulututkinnon suorittanut väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2007.

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus.

Koska korkeasti koulutettujen määrä on nuoremmissa ikäryhmissä selvästi suurempi kuin vanhemmissa, on koulutustason nousu ollut erityisesti naisille suotuisaa. Myös miesten koulutustaso on korkeakoulututkinnoilla mitattuna noussut, mutta nousu on ollut selvästi hitaampaa kuin naisilla. OECD:n tuoreen ennusteen mukaan naisten ja miesten koulutustaso uhkaa eriytyä edelleen: suomalaisnaisten joukossa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden ennakoidaan nousevan 61 prosenttiin, mutta miesten joukossa vain 36 prosenttiin. Naisten ja miesten ero on Suomessa OECD-maiden suurimpia; erot ovat tosin samansuuruiset myös Norjassa, Ruotsissa ja Puolassa. (OECD 2009.)

Tässä artikkelissa seurataan naisten ja miesten koulutusuria. Tarkastelun kohteeksi on valittu vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden ikäluokka, jonka siirtymistä opintoihin ja valmistumista seurataan vuoteen 2007 asti. Tuolloin he olivat 29-vuotiaita.

Sukupuoliero ilmenee jo toisen asteen koulutusvalinnoissa

Koulutusuran alkupäänä voidaan pitää peruskoulun ja toisen asteen välistä nivelvaihetta, jossa ensimmäiset koulutukselliset valinnat tehdään. Tässä vaiheessa tehdyt valinnat ovat sikäli merkittäviä, että ne heijastuvat hyvin pitkälle tulevaan koulutustasoon: korkeakoulukoulutukseen siirrytään edelleen yleisesti lukion kautta, ja ammatillinen koulutus korkeakouluopintoihin johtavana jatko-opintoväylänä on vielä hyvin vähän käytetty. Alle prosentti ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista on viime vuosina siirtynyt korkeakouluopintoihin.

Vuonna 1994 peruskoulunsa päättäneestä 64 500 oppilaasta hieman yli puolet (33 000) oli miehiä. Koulutusvalinnoissa on jo tässä vaiheessa selvä jako: lukiokoulutukseen hakeutuu selvästi suurempi osa naisista (65 %) kuin miehistä (46 %), ja ammatillinen koulutus vetää selvästi enemmän puoleensa miehiä (42 %) kuin naisia (21 %).

Täysin vaille jatko-opintopaikkaa jää tässä vaiheessa noin 8 prosenttia sekä miehistä että naisista. Loput (miehistä 4 ja naisista 6 %) jatkaa 10. luokalle. - Jatko-opintoihin valikoituminen on myös vuoden 1994 jälkeen ollut samankaltaista, vaikka ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina lisääntynyt sekä miesten että naisten keskuudessa.

Lukioon hakeutuvien naisten ja miesten valinnoissa ei tässä vaiheessa ole selkeitä eroja. Miehet valitsevat naisia useammin pitkän matematiikan, ja naiset lukevat hieman useammin valinnaisia kieliä. Ammatillisessa koulutuksessa naisten ja miesten valinnat ovat kuitenkin jo eriytyneet: kolme neljästä ammatilliseen koulutukseen siirtyneestä miesopiskelijasta aloitti opintonsa tekniikan alalla.

Naisopiskelijoiden valinnat jakautuivat tasaisemmin eri koulutusaloille. Kolmannes naisista hakeutui matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle, neljännes sosiaali- ja terveysalalle ja loput muille aloille. Myös vuoden 1994 jälkeen alanvalinta on säilynyt samankaltaisena: miehet valitsevat useimmiten tekniikan ja liikenteen, kun naisia kiinnostavat erityisesti sosiaali- ja terveysala sekä hallinnon ala.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 30.9.2009

Jaa