Viennin romahdus ei lupaa hyvää

  1. Viennin arvo tärkeämpi kuin volyymi
  2. Viennin romahdus vähentää tuotantoa
  3. Pahempi pudotus kuin edellisessä lamassa
  4. Devalvoida ei voi

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Olli Savela on yliaktuaari kansantalouden tilinpidossa Tilastokeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 3/2009.

Vienti veti Suomen 90-luvun lamasta. Lähtötilanne on nyt aivan toinen, eikä samaa lääkettä ole käytössä.
_____________

Suomen tavaravienti väheni tullihallituksen mukaan arvoltaan 35 prosenttia tämän vuoden tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pudotus on historiallisen suuri, vastaavaa ei ole tapahtunut ainakaan viime vuosikymmeninä.

Edellisen laman aikana suurin pudotus osui vuoden 1991 toiseen neljännekseen, jolloin viennin arvo väheni 20 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sitä ennen viennin arvo väheni samoin 20 prosenttia vuoden 1986 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Tuolloin syynä olivat työtaistelut.

Jos tarkastellaan tavaravientiä vuositasolla, väheni se edellisen laman aikana vuonna 1991 enimmilläänkin vain 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Tätä ennen pitääkin mennä 1950-luvun alkuun ja sota-aikaan, jotta viennistä löytää vastaavia pudotuksia. Esimerkiksi vuosina 1952 ja 1953 Suomen viennin arvo putosi 16 prosenttia kumpanakin vuonna noustuaan sitä ennen vuonna 1951 "Korean suhdanteen" mukana yli kaksinkertaiseksi.

Viennin arvo tärkeämpi kuin volyymi

Kaikki mainitut luvut kertovat viennin arvon muutoksesta eli muutoksesta käyvin (nimellisin) hinnoin. Usein tarkastellaan myös viennin volyymin muutoksia, mutta tässä tarkastelen tarkoituksella vain käypähintaisia lukuja. Suomen kannalta on oleellista, paljonko vienti tuottaa euroja kansantalouteen. Jos viennin volyymi kasvaakin, se ei tuo lisää tuloja, jos vientihinnat samanaikaisesti alenevat.

Näin kävi esimerkiksi 2000-luvun alkuvuosina. Myös viime kuukausina vientihinnat ovat alentuneet. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vientihinnat olivat 7 prosenttia alhaisemmat kuin vuotta aiemmin, mikä osaltaan pienensi viennin arvoa.

Vientihinnat ovat välillä nousseet ja välillä laskeneet niin, että Suomen tavaroiden vientihintaindeksi on nykyään samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet 50 prosenttia. Siitä huolimatta viennin osuus Suomen kansantuotteesta on kohonnut liki kaksinkertaiseksi 44 prosenttiin viime vuonna. Se on ollut mahdollista, koska viennin volyymi on kolmin - nelinkertaistunut.

Näissä luvuissa on mukana myös palveluiden vienti. Palveluiden osuus viennistä on kohonnut viimeisen 20 vuoden aikana noin 15 prosentista noin 20 prosenttiin ja vastaavasti tavaroiden osuus on vähentynyt noin 85 prosentista noin 80 prosenttiin. On luultavaa, että palveluiden vienti ei ole tänä vuonna vähentynyt ainakaan yhtä paljon kuin tavaroiden vienti, joten vientitulot kokonaisuutena eivät ole vähentyneet aivan yhtä paljon kuin tavaroiden vientitulot.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 2.6.2009

Jaa