Kuntien talousnäkymät synkentyneet - laskusuhdanteissa 1991 ja 2001 kuntapäättäjät olivat kuitenkin vielä pessimistisempiä

  1. Luottamus talouteen heikointa Helsingin metropolialueella
  2. Työllisyysnäkymät syksyn 2001 tasolla - kunta-alan työvoiman saatavuus heikentyy
  3. Irtisanomis- ja lomautusaikeet vähentyneet
  4. Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa kuntien päättäjiä
  5. Syksyn kyselyyn vastasi 826 päättäjää 361 kunnasta

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja:  Vesa Virtanen on Tilastokeskuksen elinolot-yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Kuntapuntari-lehdessä 5/2008

Kuntien taloudellinen tilanne on aluebarometrin mukaan kiristynyt eri puolilla maata. Talouden kehitysnäkymät ovat synkentyneet, mutta ne ovat kuitenkin paremmat kuin laskusuhdanteissa 1991 ja 2001.Luottamus verotulojen kasvuun on säilynyt vielä useimmissa kunnissa. Siitä huolimatta kunnissa lisätään lainanottoa lähivuosina. Kunta-alalla työvoiman saatavuuden odotetaan edelleen heikentyvän työttömyyden kasvuodotuksista huolimatta. Päättäjät arvioivat irtisanomis- ja lomautusaikeiden vähentyneen aikaisemmasta. Nuorten syrjäytyminen huolestutti suurinta osaa vastaajista.
________________________

Kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat heikentyneet merkittävästi vuoden 2008 aikana ja useimmilla toiminta-aloilla odotukset kääntyivät negatiivisiksi. Osa lokakuun 2008 saldoluvuista painui alimmalle tasolleen sitten syksyn 1991, josta lähtien vastaavaa kyselyä on tehty.

Aluebarometrissä seurataan kahdeksaa talouskehityksen mittaria. Mittarit ovat verotulot, velanotto, työttömyys sekä teollisuuden, kaupan ja palveluiden ja asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät. Saldoluvut lasketaan parempi ja huonompi -vastausten prosenttiosuuksien erotuksena.

Talousmittarien saldolukujen keskiarvo kääntyi selvästi miinukselle ja sai nyt arvon -11 (kuvio 1). Vastaava luku oli vielä toukokuussa +13 ja vuosi sitten +17. Laskusuhdanteissa 1991 ja 2001 odotukset olivat kuitenkin vielä paljon synkemmät, ja saldoluku oli alimmillaan -33 syksyllä 1991.

Kuvio 1. Kahdeksan talouskehityksen mittarin saldolukujen keskiarvo syksyllä 1991, 2001 ja 2007 sekä keväällä ja syksyllä 2008(verotulot, velanotto, työttömyys sekä teollisuuden, kaupan ja palveluiden ja asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät)

Lähde: Aluebarometri 1-2/2008. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 34/2008

Luottamus talouteen heikointa Helsingin metropolialueella

Heikoin luottamus talouteen vallitsi Helsingin metropolialueella (saldoluku -24) ja sen jälkeen teollisilla kaupunkiseuduilla (-16), keskisuurilla kaupunkiseuduilla (-13) ja maaseutumaisilla seuduilla (-13). Vahvimmin kuntien päättäjät luottivat talouteen suurilla kaupunkiseuduilla (-6) ja harvaan asutuilla seuduilla (-2). Helsingin metropolialue oli ainoa alue, jolla saldoluku oli painunut alle vuoden 2001 tason.

Kuntien verotulojen kertymän odotettiin pysyvän vakaana teollisia kaupunkiseutuja lukuun ottamatta eikä niihin odotettu olennaisia muutoksia vuonna 2009. Etenkin suurilla kaupunkiseuduilla verotulot olivat kasvussa.

Helsingin metropolialueella, muilla suurilla kaupunkiseuduilla sekä myös pienemmissä maakuntakeskuksissa nähtiin tarvetta lisätä velanottoa. Kolmannes vastaajista uskoi kuntansa lainakannan kasvavan tänä ja ensi vuonna. Harvaan asutulla maaseudulla sen sijaan otetaan velkaa maltillisesti.

Maksujen korottamista ja palvelurakenteen uudistamista pidettiin keskeisinä keinoina tasapainottaa kuntataloutta. Myös käyttöomaisuutta realisoidaan ja investointeja vähennetään.

Teollisuuden investointien arvioitiin laskevan kaikilla alueilla. Suurilla kaupunkiseuduilla odotukset olivat muita valoisammat. Asuntorakentamisen investointiodotukset olivat alimmillaan koko ajanjakson 1991-2008 odotuksiin verrattuina. Kaupan ja palvelujen investointien arvioitiin vähenevän vuonna 2009, mutta odotukset olivat ristiriitaisempia kuin teollisuuden, asuntorakentamisen ja maatalouden osalta.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.2.2009

Jaa