Montako jääkaappia teillä on? — Esimerkki kulutuksen käsitteellistämisen ja tilastoinnin muutoksesta

  1. Jääkaappi elintason indikaattorina
  2. Jääkaappi kestävän kulutuksen indikaattorina
  3. Ajallinen vertailukelpoisuus heikkeni
  4. Moniulotteisen kulutuksen mittaamisen vaikeus

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Kirsti Ahlqvist on erikoistutkija Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu TilastokeskuksenHyvinvointikatsauksessa 2/2008.

Jääkaappi on jo usean vuosikymmenen ajan ollut suomalaisten kotien arkinen ja itsestään selvä laite. Jääkaappien tilastointi ei sen sijaan ole yhtä itsestään selvää.

Kuvaan jääkaappia esimerkkinä käyttäen sitä, kuinka tärkeää tilastoaineiston keruuta suunniteltaessa on ottaa huomioon tietojen käyttötarkoitus. Tarkastelen seuraavia tärkeitä tilastokysymyksiä: Miten yhdistetään yhden tilastoaineiston monet käyttötarkoitukset ja miten siitä voidaan muodostaa erilaisia indikaattoreita? Miten voitaisiin ottaa huomioon sekä ajallinen vertailtavuus - yksi tilastoinnin tärkeimmistä periaatteista - että tilastoitavan ilmiön uudet näkökulmat ja muuttuneet käsitteellistämisen tavat?

Jääkaappi elintason indikaattorina

Jääkaapit alkoivat yleistyä Suomessa 1950-luvulla, mutta varsin hitaasti. Vuosina 1955- 1956 tehdyssä kaupunkeja ja kauppaloita koskevassa kulutustutkimuksessa ei kerätty tietoa jääkaapeista eikä muistakaan kodinkoneista (Kulutustutkimus... 1959). Sen sijaan maaseutua koskevassa kulutustutkimuksessa vuosilta 1959-1960 jääkaappi ja muut kodinkoneet ja laitteet (yleiskone, pölynimuri, ompelukone, puhelin, radio ja televisio) sisältyivät kotitalouksilta kerättyihin tietoihin (Maaseudun... 1962). Laitteet kuvasivat väestön asuinoloja samaan tapaan kuin huoneiden määrä, vesijohto ja viemäri.

Jääkaappia pidettiin tuohon aikaan asumistasoa ja varallisuutta kuvaavana elintason mittarina, jonka avulla voitiin tunnistaa väestöryhmien ja alueiden välisiä elintasoeroja. Siksi riitti tieto, onko vastaajan asunnossa jääkaappi. Ei tullut mieleenkään kysyä, kuinka monta jääkaappia taloudessa on.

Jääkaappi oli oleellinen parannus ja helpotus ruuan säilytyksen ja elintarvikehygienian kannalta. Maaseudulla jääkaappi oli 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa ainoastaan kolmella prosentilla kotitalouksista, mutta vuoteen 1966 mennessä jääkaappeja oli jo runsaalla 40 prosentilla. Kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli jo lähes kaikissa kodeissa.

Jääkaapin yleistyminen voitiin tulkita osaksi suomalaisen kulutusyhteiskunnan muotoutumista, elintason nousua ja yhteiskunnan modernisoitumista. Kulutus miellettiin lähinnä sosiaaliseksi ja taloudelliseksi ilmiöksi.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 9.6.2008

Jaa