Tilastoista syrjäytyneitä nuoria on noin 14 000

  1. Roolit vaihtuvat useasti

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kirjoittaja: Ritva Kaukonen työskentelee Tilastokeskuksen henkilötilastoissa oppilaitostilastot -vastuualueella. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 7/2007

Opinnoista ja työelämästä syrjäytyneitä nuoria on esitetty olevan jopa satatuhatta. Jättiluvut perustuvat väärin tulkittuihin tilastoihin. Tuhannet nuoret ovat kuitenkin ainakin ajoittain rekisteritietojen tavoittamattomissa.

Viime aikoina on julkisuudessa useassa yhteydessä esitetty erilaisia lukuja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrästä. Arviot 15-24-vuotiaiden syrjäytymisuhan alaisena olevien nuorten määrästä ovat vaihdelleet 15 000 nuoresta aina 100 000 nuoreen.

Lukujen erot johtuvat siitä, että käytetään erilaisia käsitteitä. On puhuttu nivelvaiheiden pudokkaista, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden, nuorten työttömien, toimettomien nuorten, varhaisessa vaiheessa koulutuksen jättäneiden, tilastotietojen ulkopuolelle jääneiden nuorten tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden määristä eikä ole määritelty, mitä lukuja käsitteisiin on laskettu mukaan. Erot voivat johtua myöskin siitä, että tilastot on laadittu erilaisilla menetelmillä tai on laskettu yhteen sellaisia lukuja, jotka eivät ole yhteenlaskettavissa.

Oheisessa taulukossa 1 on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston rekisteripohjaisia tietoja. Siinä on esitetty 15-24-vuotiaiden nuorten määrä ja se mitä nuoret rekisteritietojen perusteella tekivät vuoden 2005 lopussa. 15-24-vuotiaita nuoria oli 655 000. Opiskelemassa tai työssä heitä oli noin 570 000. Työttömänä oli 32 000, varusmies- tai siviilipalvelussa oli noin 17 000 ja kotona hoitamassa lapsia tai eläkkeellä ym. oli vajaa 17 000 nuorta.

Taulukko 1. 15-24-vuotiaiden nuorten toiminta vuoden 2005 lopussa

Pääasiallinen toiminta vuoden 2005 lopussa 15-24-vuotiaat yhteensä
    joista oli suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon1) joista ei ollut suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa1)
Päätoiminen opiskelija tutkintoon johtavassa koulutuksessa 350 670 91 881 258 789
Työssäkäyvä opiskelija tutkintoon johtavassa koulutuksessa 98 899 73 385 25 514
Työssä 119 840 95 804 24 036
Työtön alle 52 viikkoa 31 040 21 657 9 383
Työtön, 52 viikkoa tai kauemmin 699 520 179
Varusmies-/siviilipalvelu 16 893 14 290 2 603
Eläkeläinen 4 368 748 3 620
Päivä-/äitiysrahalla kotona 9 660 4 621 5 039
Muu sosiaaliturvatuki, ei toimeentulotuki 2 439 1 616 823
Muu toiminta 20 370 6 069 14 301
15-24-vuotiaat yhteensä 654 878 310 591 344 287
1) Esimerkiksi ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto.

Eri rekisteritietoihin pohjautuvan tilastoidun toiminnan ulkopuolella oli noin 20 000 nuorta, joista 6 000 oli suorittanut jonkun peruskoulun jälkeisen tutkinnon, esimerkiksi ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.

Noin 14 000 nuorta oli sellaisia, jotka eivät olleet suorittaneet peruskoulun jälkeen tutkintoa vuoden 2005 loppuun mennessä ja joiden toiminnasta ei ollut tietoa. Näistä muussa toiminnassa olevasta 14 000 nuoresta kolmannes asui Uudenmaan maakunnassa. Heistä oli suomenkielisiä 80 prosenttia, ruotsinkielisiä 5 prosenttia ja muunkielisiä 15 prosenttia. Heidän joukossaan oli myöskin sellaisia, jotka ovat saattaneet olla mukana esimerkiksi työpajatoiminnassa tai jossain lyhyessä koulutuksessa, joka ei kuulu yksilöpohjaisen tilastoinnin piiriin.

Roolit vaihtuvat useasti

Tämän ikäisten nuorten pääasiallinen toiminta ei pysy kuitenkaan samana vuodesta toiseen. Nuorten elämänvaiheeseen kuuluu se, että he opiskelevat ja ovat välillä työssä tai työttömänä. He ovat usein yhtä aikaa työssä ja opiskelemassa. He saattavat vaihtaa koulutusta tai lähteä joksikin aikaa ulkomaille. Kun seurataan tilastojen perusteella yhtä ikäluokkaa vuodesta toiseen, selviää, että alle puolet heistä on samassa opiskelu- tai työtilanteessa muutaman vuoden kuluttua.

Taulukossa 2 on esitetty esimerkkinä, miten vuonna 2000 peruskoulun päättäneiden nuorten pääasiallinen toiminta on muuttunut viiden vuoden kuluessa peruskoulun päättövuoden lopusta vuoden 2005 loppuun. Peruskoulun päättäneitä oli vuonna 2000 noin 66 000. Opintoja jatkoi samana vuonna 53 000, työssä oli 7 800 ja muussa toiminnassa 4 500. Alkujaan opiskelemassa olleista opiskeli vielä viiden vuoden kuluttua 30 000, mutta opiskelemaan oli siirtynyt 4 000 aiemmin työssä ollutta ja 1 400 muussa toiminnassa ollutta. Niistä 4 500 nuoresta, joiden toiminnasta vuonna 2000 ei ollut tietoa, oli enää vajaa 400 rekisteritietojen ulottumattomissa.

Pääasiallinen toiminta vuoden 2000 lopussa Pääasiallinen toiminta vuoden 2005 lopussa
    Päätoiminen opiskelija Työssäkäyvä opiskelija Työssä Työtön Varusmies-/
siviilipalvelu
Eläkeläinen Päivä-
/äitiysrahalla kotona
Muu sosiaali-
turvatuki, ei toimeentulotuki
Maasta muuttanut Muu toiminta
Opiskelija 53 425 18 623 11 744 15 166 3 833 832 187 1 015 151 482 1392
Työssä 7 801 1 808 2 184 2 749 448 130 23 172 16 87 184
Työtön 322 62 30 96 60 4 6 32 1 6 25
Eläkeläinen 96 12 0 2 2 0 75 2 0 3 0
Maasta muuttanut 61 6 5 3 4 0 0 1 1 39 2
Muu toiminta 4 522 993 450 1 350 614 175 190 279 38 56 377
Peruskoulun päättäneitä yhteensä 66 227 21 504 14 413 19 366 4 961 1 141 481 1 501 207 673 1 980

Lähde: Tilastokeskus, opiskelijavirtatilastot.

Edellä mainittujen tilastojen mukaan näyttää siltä, että 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä noin 14 000 nuorta on ajoittain rekisteritietojen tavoittamattomissa. Kun kuvataan nuorten toimintaa tilastoilla, on muistettava, että samat nuoret eivät ole opiskelemassa tai syrjäytyneenä vuodesta toiseen vaan vaihtavat rooliaan useita kertoja vuosien varrella.

 

 

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 6.11.2007

Jaa