Teollisuuden toimialakatsaus II/2006
- Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
- Teollisuustuotannon kasvuvauhti kiihtyi toisella neljänneksellä
- Tuottajahintojen nousu tuki liikevaihdon kasvua usealla toimialalla
- Vientivetoinen kasvu jatkui vahvana
- Teollisuuden työllisten määrä kääntyi laskuun
- Tehdasteollisuuden odotukset edelleen hyvät
- Fokus: Metallien hintakehitys lisännyt kiinnostusta kaivostoimintaan
- Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla
- Lähdeluettelo
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Fokus: Metallien hintakehitys lisännyt kiinnostusta kaivostoimintaan
Tilastojen valossa voisi ajatella, että kaivostoiminta ja louhinta (tol C), johon kuuluu luonnossa eri olomuodoissa esiintyvien mineraalien talteenotto, on ollut Suomessa hyvin vakaa ja samansuuruisena pysyvä toimiala viimeiset kymmenen vuotta. Toimipaikkojen tai palkatun henkilöstön lukumäärässä ei olekaan tapahtunut suuria muutoksia ja näiden indikaattoreiden valossa toimialan rakenne on pysynyt varsin samanlaisena. Toimiala on koko teollisuuteen (tol CDE) suhteutettuna myös varsin pieni muodostaen koko teollisuuden jalostusarvosta ja palkatusta henkilöstöstä noin prosentin.
Jos kuitenkin tarkastellaan toimialan merkitystä kansantalouden näkökulmasta, sen jalostusarvo on kasvanut trendinomaisesti vuodesta 2000 alkaen. Myös alkuvuonna 2006 toimialan tuotanto ja tuottajahinnat ovat nousseet, ja liikevaihto kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 15 prosenttia vuodentakaisesta.
Suurimman osan toimialan tuotannon jalostusarvosta ovat vuosina 1995-2005 tuoneet vaihdellen joko turpeen nosto ja muokkaus tai hiekan ja saven otto. Turvetoimiala on hyvin herkkä sääolosuhteille, joten koko toimialan kehitys on heijastanut pitkälti turvetoimialan vaihteluita. Kivenlouhinta on sekä suhteellisesti että absoluuttisesti pysynyt viimeiset kymmenen vuotta melko samansuuruisina. Hiekan ja saven oton jalostusarvo on kasvanut jonkin verran, mutta suhteellisesti eniten jalostusarvo on kasvanut metallimalmien louhinnassa sekä kemiallisten mineraalien ja muiden tuotteiden kaivussa ja louhinnassa.
Kuvio 7. Kaivostoiminnan ja louhinnan tuotannon jalostusarvon (th. euroa) jakautuminen alatoimialoihin vuosina 1995-2005 (2005 tiedot ennakollisia)
Erityisesti metallimalmien osalta Suomen kaivostoiminta onkin kokenut viime vuosina suuria muutoksia. Metallien hintakehitys, globaalisti kasvava kysyntä ja jopa pula malmeista raaka-aineina sekä Suomen hyvä toimintaympäristö ovat lisänneet kiinnostusta malminetsintään Suomessa. Uusien esiintymien lisäksi kaivostoiminnan kannattavuutta mahdollistaa nykyään myös rikastusmenetelmien kehittyminen.
Tällä hetkellä toimivia metallikaivoksia on Suomessa vasta muutama, mutta vireillä on useita kaivoshankkeita, joiden toiminta kohdistuu erityisesti kultaan, nikkeliin, timantteihin ja platinametalleihin. Uutena etsinnän kohteena on viime ja tänä vuonna ollut myös uraani. Kaivostoiminnan vilkastumisessa on merkillepantavaa, että lähes kaikki Suomessa aktiivisesti malmeja etsivät yritykset ovat ulkomaisia, kun perinteisesti Suomessa ovat kaivostoimintaa harjoittaneet lähinnä valtionyhtiöt.
Kultamalmiesiintymiä on tiedossa muun muassa Kittilässä, Huittisissa ja Orivedellä. Kittilän kultamalmiesiintymä on paitsi Suomen myös koko Euroopan suurin. Kullanetsintään on houkutellut erityisesti kullan korkea hinta; kullan hinta on noin kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Muiden malmien osalta lupaava esiintymä on esimerkiksi Sotkamon Talvivaara, jonka malmissa on nikkelin lisäksi kuparia ja sinkkiä. Myös näiden malmien hinnat ovat kohonneet nopeasti viimeisen vuoden aikana (ks. kuvio 8.).
Kuvio 8. Värimetallien hintojen kehitys 1/2003-8/2006.
Seuraava vuoden 2006 kolmatta neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 12.1.2007.
Päivitetty 28.9.2006