Tiedote 31.7.2009

Suomen työttömyystilastot kansainvälisesti vertailukelpoisia

Nopeasti kasvanut nuorten työttömyys on nostanut jälleen esiin keskustelun työttömän määrittelystä ja siitä, tuleeko opiskelijat lukea mukaan Tilastokeskuksen tilastoimiin työttömiin. Tilastokeskus tuottaa Suomen viralliset työllisyys- ja työttömyysluvut. Ne ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja ne tuotetaan YK:n työjärjestön ILOn suositusten ja Euroopan unionin asetusten mukaisesti.

Opiskelijat tilastoidaan muun väestön tavoin

Tilastokeskuksen työllisyys- ja työttömyystilastot perustuvat työvoimatutkimukseen, johon haastatellaan kuukausittain runsaat 10 000 henkilöä. Kansainvälisten standardien mukaan opiskelijat luetaan työllisiin ja työttömiin samoilla kriteereillä kuin muukin väestö. Työttömäksi lasketaan henkilö, joka haastattelussa ilmoittaa olleensa tutkimusviikolla vailla työtä, käyttäneensä vähintään yhtä aktiivista työnhakutapaa viimeisten neljän viikon aikana ja olevansa valmis aloittamaan työn kahden viikon kuluessa.

Suomessa työttömät on määritelty virallisesti näin vuodesta 1997. Ruotsi siirtyi noudattamaan opiskelijoiden tilastoinnissa kansainvälistä käytäntöä vuonna 2007. Kaikki EU:n tilastoviraston Eurostatin julkaisemat, EU-maiden työttömyyttä koskevat vertailut perustuvat näitä määrittelyjä noudattaviin tilastolukuihin.

Suomalaisessa työelämässä opiskelijoilla merkittävä rooli

Opiskelijoiden sisällyttämistä niin työttömyys- kuin työllisyystilastoihinkin tarvitaan kansainvälisen vertailtavuuden lisäksi myös kattavan kuvan saamiseen työmarkkinoiden toiminnasta. Suomalaisessa työelämässä opiskelijoilla on merkittävä rooli, ja opiskelijoille itselleen työ ja siitä saadut ansiot ovat tärkeitä.

Opiskelijoiden työvoiman tarjonta ja kysyntä näkyvät työmarkkinoiden kausivaihtelussa: työttömyysluvut ovat normaalisti huipussaan keväisin, jolloin opiskelijat valmistuvat oppilaitoksista ja hakevat kesätöitä, kun taas kesällä työllisyysluvut ovat yleensä huipussaan opiskelijoiden ollessa työssä. Vastaavanlaista kausivaihtelua esiintyy muuallakin Euroopassa, joskaan ei samassa mitassa. Maiden välisiä vertailuja helpottaa se, että Eurostat käyttää julkaisuissaan kausivaihtelusta tasoitettuja työttömyyslukuja.

Kansainvälisesti vertailukelpoisten työmarkkinatilastojen rinnalla EU-maat voivat julkaista myös omaan, muun muassa työttömyysturvaa koskevaan lainsäädäntöönsä perustuvia työttömyystilastoja. Esimerkiksi Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee työnvälitystilastoon pohjautuvia työttömyyslukuja. Niissä opiskelijoita ei lueta työttömiin työnhakijoihin.

Tilastokeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat kuukausittain yhdessä tuoreimmat tilastoluvut, ja yhteistyö työmarkkinoiden tilastoinnissa on tiivistä. Julkisuudessa esiin nousseet kysymykset eivät ole viime vuosina tulleet yhteistyössä esille.

Lisätietoja: Kalle Sinivuori, (09) 1734 3524, Heidi Melasniemi-Uutela, (09) 1734 2523

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Linkit:
Työvoimatutkimus: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html

Artikkeli opiskelijoiden ja ikääntyvien työllisyydestä:http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2009/art_2009-02-24_001.html

Vuonna 2003 tuotettu raportti opiskelijoiden työllisyydestä ja työttömyydestä: http://tilastokeskus.fi/tup/julkaisut/tyomarkkinat_2003_opiskelijat.html

Jaa