Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa

1.6.2016

Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?

The Economistin naisten tasa-arvoa työelämässä mittaavassa ns. lasikatto-indeksi­vertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2015.

Suomi on vertailun kärkeä, kun mitataan sukupuolten välistä eroa korkea­koulutuksessa: suomalais­naisista 49 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vastaava luku suomalaisilla miehillä on 35 prosenttia.

Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa kärkisijoille, mikä ei ole yllätys, sillä naisten osallistuminen työmarkkinoille on Pohjoismaissa samaa tasoa miesten kanssa.

Norjassa sukupuolten välinen palkkaero on vain 6,3 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin on 15,5 prosenttia (Suomessa 20,2 %).  

Islannissa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 44 prosenttia on naisilla. Naisten vahvaa osallistumista hallitus­työskentelyyn selittävät myös naiskiintiöt, joita on käytössä muissakin Pohjoismaissa.

Norjassa ja Islannissa myös poliittisissa puolueissa on vapaa­ehtoiset naiskiintiöt, samoin kuin Ruotsissa, jossa 44 prosenttia parlamentin edustajista on naisia. 

Viidenneksi sijoittuneessa Unkarissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vertailun pienin, 3,8 prosenttia. Lisäksi unkarilaisilla äideillä on 71 viikon palkallinen (100 % palkka) äitiysloma, ja alhaiset päivähoito­maksut.

Vertailun häntäpäähän sijoittuvat Japani, Turkki ja Etelä-Korea, joissa miehet ovat paremmassa asemassa niin koulutuksen, työllisyyden kuin johto­tehtävien osalta. Näissä maissa myös naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri, Etelä-Koreassa 36,7 prosenttia.

"Lasikatto"-indeksi 2015

Lasikatto-indeksi 2015. Lähde: The Economist

Lähde: The Economist. Daily chart, 3.3.2016

Lasikatto-indeksi on yhteis­mittari, jossa mukana ovat kymmenen muuttujaa: naisten ja miesten välinen ero työllisyys­asteessa, palkoissa ja korkea-asteen koulutuksessa; päivähoito­maksujen suuruus; palkallisen äitiys-, ja isyysloman pituus; naisten suorittama akateeminen GMAT-testi (Graduate Management Admission Test); naisten osuus johtajista ja pörssi­yhtiöiden hallituksissa sekä maiden parlamenteissa. Jokaisen maan tulos on näiden kymmenen indikaattorin painotettu keskiarvo.

Lähde: The Economist, The best and worst places to be a working woman.

Lisää sukupuolten tasa-arvosta Tilastokeskuksen teemasivulta.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
17.6.2022
Johanna Lahtela, Marjut Pietiläinen

Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.

Artikkeli
24.5.2022
Marjut Pietiläinen

Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Artikkeli
30.6.2021
Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

tk-icons