Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Taitettu indeksi ei tasaa sukupuolten välistä eroa eläkkeissä

19.11.2019

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan naisten eläkkeet ovat viidenneksen pienempiä verrattuna miesten eläkkeisiin.

Eläkkeiden ostovoiman takaamiseksi eduskunnassa säädettiin 1990-luvun puolessa välissä työeläkeindeksi, jota kutsutaan myös nimellä taitettu indeksi.

Ennen uudistusta työeläkekorotusten laskentaan vaikuttivat painoarvoltaan

  • hintojen muutos 50 prosenttia
  • palkkojen muutos 50 prosenttia

Taitetun indeksin vaikutuksesta painoarvot ovat

  • hintojen muutos 80 prosenttia
  • palkkojen muutos 20 prosenttia

Taitettu indeksi turvaa eläkkeen ostovoiman säilymisen ja jopa parantaa sitä. Se ei kuitenkaan tasaa ansiotasoeroja, minkä vuoksi sukupuolten välinen ero eläkkeissä on kansainvälisestikin huomattava.

STM:n ”Naisten ja miesten eläke-erot – Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin” raportin mukaan naisten ja miesten eläke-ero oli Suomessa 23,7 prosenttia eli vain hieman alle EU-maiden keskiarvon (27,2 prosenttia).

Ero eläkkeissä johtuu naisten ja miesten palkkaerosta, joka on eurooppalaisessa mittakaavassa meillä huomattavan suuri.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen naisten ja miesten välillä sekä erityisesti pitkät kodinhoidontukijaksot kasvattavat osaltaan ansio- ja eläke-eroa.

Sukupuolten eläke-ero on kuitenkin kaventunut kahden viime vuosikymmenen aikana, joskin hitaasti. Ero on kaventunut reilulla kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2002 vuoteen 2018 (nykyään hieman reilu 20 prosenttia).

Naisten työssäkäynnin lisääntyminen ja työurien pidentyminen ovat keskeisesti vaikuttaneet sukupuolten eron kaventumiseen työeläkkeen määrässä.

Eläke-ero pienenee vielä tulevaisuudessakin, mutta yhä yli 60 vuoden päästä naisten mediaanieläkkeen arvioidaan olevan 15 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina hintatilastojen parissa Tilastokeskuksen talous- ja ympäristötilastot -yksikössä.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
30.6.2021
Johanna Lahtela, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.

Artikkeli
22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

Artikkeli
18.5.2021
Laura Lipasti

Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.

Artikkeli
22.12.2020
Miina Keski-Petäjä, Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Korona-aika on lisännyt naisilla huolia terveydestä ja hyvinvoinnista, miehillä taas toimeentulosta, kertovat Kansalaispulssi-kyselyn tulokset. Myös epäoikeudenmukaisuuden kokemukset näyttävät kasvaneen hieman, naisilla miehiä useammin. Huoli työn ja perheen yhdistämisestä on yhteinen.

Artikkeli
11.9.2020
Laura Lipasti, Marjut Pietiläinen

Vuonna 2019 Suomessa oli perhetilaston mukaan 873 sateenkaariperhettä. Näistä saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheistä miltei kaikki oli naisparien lasten muodostamia perheitä. Yksilapsisten perheiden osuus on sateenkaariperheissä suurempi kuin lapsiperheissä yleensä, ja sateenkaariperheiden lapset ovat myös nuorempia.

Artikkeli
9.9.2020
Jere Immonen, Hanna Sutela

Kehittymis- ja vaikutusmahdollisuudet, sosiaalinen ympäristö sekä työn intensiivisyys näyttävät työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kannalta merkittävämmiltä tekijöiltä kuin työaikajoustot ja työympäristön fyysiset tekijät. Profiloitujen ryhmien väliset erot työtyytyväisyydessä, hyvinvoinnissa ja oirehtimisessa selittyvät todellisilla eroilla työoloissa.

tk-icons