Käsitteet ja määritelmät

Avioero

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Tilastossa ovat mukana myös ne tapaukset, joissa Suomessa vakinaisesti asuville henkilöille on myönnetty ero jossakin ulkomaan tuomioistuimessa. Jos avioero on myönnetty ulkomailla, tulee siitä esittää selvitys rekisterinpitäjälle avioeron rekisteröimiseksi. Poikkeuksena ovat Ruotsissa Suomen kansalaiselle myönnetyt avioerot, joista Ruotsin rekisterinpitäjä ilmoittaa suoraan rekisterinpitäjälle Suomessa.

Ulkomailla Suomen kansalaiselle myönnetty avioero vaatii yleensä Helsingin hovioikeuden vahvistuksen ennen rekisteröintiä. Ilman vahvistusta voidaan rekisteröidä Pohjoismaissa annetut avioeropäätökset sekä EU-maissa 1.3.2001 tai sen jälkeen myönnetyt avioeropäätökset.

Vuodesta 1980 lähtien avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja ellei toisin mainita.

Avioliittolain muutos (1987/411) astui voimaan 1.1.1988. Tämä laki helpotti avioeron saantia. Avioeroluvut nousivat loppuvuodesta 1988, jolloin ensimmäiset uuden lain mukaiset erot olivat mahdollisia (1/2 vuoden harkinta-aika). Avioliittolaissa ei ole enää säännöksiä "avioliiton peruuntumisesta" tai "avioliiton mitätöinnistä". Ennen uutta 1988 voimaan tullutta lakia nämä olivat omina luokkinaan, nyt avioerojen joukossa.

Avioliitto

Solmituilla avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakituisesti asuvien naisten avioliittoja ellei toisin mainita. Naimisiin menneiden miesten ja naisten määrä ei ole sama, koska niiden solmittujen avioliittojen luku, joissa osapuolina ovat Suomessa vakituisesti asuva nainen ja ulkomailla vakituisesti asuva mies, on eri kuin niiden, joissa osapuolina ovat Suomessa vakituisesti asuva mies ja ulkomailla vakituisesti asuva nainen.

Elävänä syntynyt

Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Imeväiskuolleisuus

Imeväiskuolleisuus lasketaan jakamalla alle vuoden ikäisinä kuolleiden lukumäärä samana tilastovuonna elävänä syntyneiden määrällä. Kun näin saatu luku kerrotaan

1 000:lla, saadaan luku ilmaistuna promilleina.

Kokonaismuutos

Kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Väestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja kokonaisnettomuuton summa.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Kuolleet

Kuolleiden tilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa. Kuolemansyytilasto tehdään kuolintodistusten perusteella. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolemansyytilaston luvusta jonkin verran. Ero johtuu siitä, että väestömuutostilastoon eivät kuulu ne kuolleet, jotka on rekisteröity kuolleeksi tilaston laadinta-ajan jälkeen (seuraavan vuoden tammikuun loppu).

Maahanmuutto

Suomeen muuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella täällä yhtämittaisesti yli vuoden tai on oleskellut täällä yli kolme kuukautta, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 507/1993). Muiden kuin Suomen kansalaisten oleskelusta määrätään ulkomaalaislaissa (301/2004). Jos ulkomaan kansalainen aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen, hänellä on täytynyt olla voimassa oleskelun sallivat edellytykset vähintään vuoden (EU-maiden kansalainen) ja hänellä on oltava vuoden oleskeluun oikeuttava lupa tai jatko-oikeus oleskeluun (ks. laki 399/2007). Tällöin hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen kotikunta (kotikuntalaki ( 201/1994 ja sen muutos 399/2007). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään.

Vakituisesti maahan muuttaneiksi ei lueta kuuluvaksi ulkomaiden kansalaisia, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (kotikuntalaki 1994/201). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei yleensä pidetä muuttona. (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 1990/851, SopS:49 ja kotikunta-asetus 1994/351).

Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (kotikunta-asetus 1994/351, 1990/851, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin.

Syntyneiden enemmyys

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta.

Väestö

Väestöllä tarkoitetaan alueella (esim. koko maa, lääni, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.

Väestö

Maassa asuva väestö ajankohdalta 31.12. saadaan Väestörekisterikeskuksen ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä. Vuoden 1993 aineistosta lähtien Tilastokeskuksella on ollut Väestörekisterikeskuksen kanssa sama "tilastohetki", vuodenvaihde keskiyöllä, minkä seurauksena väkiluku on ollut sama käsitteestä riippumatta.

Väkiluku

Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.) saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla.

Väkiluvun muutos

Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.12.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vamuu/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Väestö > Väestön ennakkotilasto > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Väestö

Väestön ennakkotilasto

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute