Julkaistu: 22.9.2017

Kaksi kolmasosaa suomalaisista asuu syntymämaakunnassaan

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti asuvista henkilöistä kaksi kolmasosaa asui vuoden 2016 lopussa syntymämaakunnassaan. Suomessa vakituisesti asuvista Ahvenanmaalla syntyneistä henkilöistä 93 prosenttia asui Ahvenanmaalla. Uudenmaan maakunnassa syntyneistä väestössä olevista henkilöistä 84 prosenttia asui Uudellamaalla. Etelä-Savossa ja Kainuussa syntyneistä vain noin joka toinen asui syntymämaakunnassaan.

Syntymämaakunnassaan asuvien osuus maakunnittain 31.12.2016

Syntymämaakunnassaan asuvien osuus maakunnittain 31.12.2016

Uusimaa saanut asukkaita muualla Suomessa syntyneistä

Uudenmaan maakunnan väkiluku oli vuoden 2016 lopussa runsaat 1,6 miljoonaa henkilöä. Nykyisistä Uudenmaan asukkaista Uudenmaan maakunnassa on syntynyt 928 000 henkilöä. Uudenmaan väkiluvusta muualla Suomessa syntyneitä oli 527 000 ja ulkomailla syntyneitä 183 000 henkilöä.

Pohjois-Karjalan maakunnassa syntyneitä henkilöitä oli väestössä 212 000 henkilöä. Heistä runsas 39 000 eli lähes joka viides asui Uudenmaan maakunnassa. Etelä-Savon, Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnissa syntyneistä runsas 17 prosenttia asui Uudellamaalla.

Syntymäkunnassaan asuvien osuus korkein Närpiön ja Luodon kunnissa

Suomessa syntyneistä ja vuoden 2016 lopussa Suomessa asuneista henkilöistä 48 prosenttia asui syntymäkunnassaan, kun ajansaatossa tapahtuneet kuntaliitokset otetaan huomioon. Luovutettujen alueiden kunnissa syntyneitä oli väestössä runsaat 50 000 henkilöä ja ulkomailla syntyneitä vajaat 358 000.

Närpiön ja Luodon kunnissa syntyneistä ja yhä väestössä olevista henkilöistä noin kaksi kolmasosaa asui syntymäkunnassaan. Pelkosenniemellä syntyneistä väestössä olevista henkilöistä vain noin joka viides asui Pelkosenniemellä.

Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 208 sellaista kuntaa, joissa syntyneitä henkilöitä oli väestössä enemmän kuin kyseisissä kunnissa oli asukkaita. Esimerkiksi Pelkosenniemellä syntyneitä oli väestössä vuoden 2016 lopussa 2 244 henkilöä ja Pelkosenniemen väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 951 henkilöä.

Syntymäkunnassaan asuvien osuus eräissä kunnissa 31.12.2016

Syntymäkunnassaan asuvien osuus eräissä kunnissa 31.12.2016
 

 

Äidinkielenään ruotsia puhuvien osuus vieraskielisiä suurempi kolmessa maakunnassa

Vuoden 2016 lopussa Suomen väestössä oli äidinkielenään suomea puhuvia vajaat 4,86 miljoonaa henkilöä. Äidinkielenään ruotsia puhuvia oli vajaat 290 000, äidinkielenään vieraskielisiä oli vajaat 354 000 ja äidinkielenään saamea puhuvia vajaat 2 000 henkilöä.

Maakunnittain tarkasteltuna äidinkielenään suomea puhuvien osuus oli korkein Etelä-Pohjanmaalla, jossa suomea puhuvien osuus oli 97,7 prosenttia maakunnan väestöstä. Äidinkielenään ruotsia puhuvien osuus oli korkein Ahvenanmaan maakunnassa, 87,6 prosenttia ja Pohjanmaan maakunnassa, 49,6 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla äidinkielenään ruotsia puhuvien osuus oli 9,0 prosenttia.

Väestö äidinkielen mukaan maakunnittain 31.12.2016

Väestö äidinkielen mukaan maakunnittain 31.12.2016

Vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 12,0 prosenttia. Toiseksi korkein vieraskielisten osuus oli Ahvenanmaalla, 7,7 prosenttia ja kolmanneksi korkein Varsinais-Suomessa, 6,4 prosenttia. Vieraskielisten osuus maakunnan väestöstä oli pienin Etelä-Pohjanmaalla, 2,0 prosenttia.

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti neljän miljoonan rajan

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä alitti neljän miljoonan jäsenen rajan vuoden 2016 lopussa. Edellisen kerran jäsenmäärä Suomessa asuvien osalta on ollut alle neljä miljoonaa 1950-luvulla. Korkeimmillaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuonna 2001, jolloin Suomessa asuvia jäseniä oli runsas 4,4 miljoonaa henkilöä. Viimeisen 15 vuoden aikana jäsenmäärä on laskenut lähes 450 000 henkilöllä eli 10 prosenttia.

Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia henkilöitä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 148 000 henkilöä. Näistä suurimpana ryhmänä oli Suomen ortodoksinen kirkko.

Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuosina 1950–2016

Väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuosina 1950–2016
*) Vuosina 1950–1979 voi sisältää myös muut luterilaiset yhdyskunnat. Aikasarja ei ole täysin vertailukelpoinen.

85 prosentilla vieraskielisistä ei uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyyttä

Lähes 1,4 miljoonaa suomalaista ei ollut vuoden 2016 lopussa minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Heistä kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia oli vajaa 1,1 miljoonaa henkilöä ja vieraskielisiä 300 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 15 vuoden aikana.

Äidinkielenään suomea puhuvista joka viides ja äidinkielenään ruotsia puhuvista joka kuudes ei ollut minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Vieraskielisistä peräti 85 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.


Lähde: Väestörakenne 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (362,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 22.09.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2016/01/vaerak_2016_01_2017-09-22_tie_001_fi.html

Jaa