Julkaistu: 23.9.2016

Joka kymmenes 25–44-vuotias on ulkomaalaistaustainen

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2015 lopussa asuneista 25–44-vuotiaista henkilöistä joka kymmenes oli ulkomaalaistaustainen. Pääkaupunkiseudulla 25–44-vuotiaista jo joka viides oli ulkomaalaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä iän mukaan 31.12.2015

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä iän mukaan 31.12.2015

Kaikkiaan Suomessa asui vuoden 2015 lopussa vakituisesti 339 925 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 6,2 prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä heistä oli 286 803 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 53 122.

Lisää tietoja ulkomaalaistaustaisista ja maahanmuuttajataustaisesta väestöstä löydät Tilastokeskuksen teemasivustolta Maahanmuuttajat ja kotoutuminen .

Pääkaupunkiseudun alle kouluikäisistä joka viides on ulkomaalaistaustainen

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2015 lopussa 7,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä jo joka viides on ulkomaalaistaustainen. Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä yli puolet asui Uudellamaalla. Toisen polven ulkomaalaistaustaisista Uudellamaalla asui 61 prosenttia.

Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 15,8 prosenttia sekä Espoossa ja Helsingissä, 14,3 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista 57 prosenttia eurooppalaistaustaisia

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä 57 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Toiseksi suurin ryhmä olivat aasialaistaustaiset, joiden osuus oli 25 prosenttia, ja kolmanneksi suurin afrikkalaistaustaiset, joita oli 13 prosenttia.

Ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista eurooppalaisten osuus oli 59 prosenttia, aasialaisten osuus 25 prosenttia ja afrikkalaisten osuus 11 prosenttia. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista henkilöistä eurooppalaisten osuus oli 49 prosenttia, aasialaisten osuus 25 prosenttia ja afrikkalaisten osuus 22 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä ovat henkilöt, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Venäjä. Heitä oli Suomessa vuoden 2015 lopussa 79 016 henkilöä, mikä on 23 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 46 960 henkilöä, somalialaistaustaiset, 17 761 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 13 967 henkilöä.

Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät Suomen väestössä 31.12.2015

Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät Suomen väestössä 31.12.2015

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia jo yli 1,3 miljoonaa

Väestötietojärjestelmässä on tieto siitä, mikäli henkilö on jonkin Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2010. Vuoden 2015 lopussa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä on noussut jo yli 1,3 miljoonaan.

Joka neljäs suomalainen ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Miehistä uskontokuntiin kuulumattomien osuus oli 28 prosenttia ja naisista 21 prosenttia.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 1990–2015

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus sukupuolen mukaan 1990–2015

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkein Uudellamaalla, matalin Etelä-Pohjanmaalla

Myös alueelliset erot uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumisessa ovat varsin suuria. Uudenmaan maakunnassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 34 prosenttia väestöstä, Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Suomessa asuvista vieraskielistä henkilöistä 84 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.

Vuoden 2015 lopussa 73 prosenttia väestöstä kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Ortodoksisen kirkkokunnan jäseniä oli yksi prosentti ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 1,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 1980 väestöstä 90 prosenttia kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon.


Lähde: Väestörakenne 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (16 sivua 354,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 23.09.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.3.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2015/01/vaerak_2015_01_2016-09-23_tie_001_fi.html

Jaa