Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 21.3.2014

Vuoden 2013 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 90 prosenttia

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 5 451 270 henkilöä, joista miehiä oli 2 680 364 ja naisia 2 770 906. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 24 596 henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi 22 119 henkilöllä, mikä oli 90 prosenttia väkiluvun kasvusta. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 2 514 henkilöllä, ruotsia puhuvien määrä väheni 67 henkilöllä, ja saamea puhuvien määrä kasvoi 30 henkilöllä.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1990–2013

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1990–2013

Väkiluvun kasvusta 76 prosenttia Uudellemaalle, väkiluku kasvoi vain joka kolmannessa kunnassa

Vuoden 2013 aikana väkiluku kasvoi 10 maakunnassa ja väheni yhdeksässä maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 18 638 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 598 henkilöllä ja Pohjois-Pohjanmaalla, 2 617 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,2 prosenttia.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 908 henkilöllä, Kainuussa, 710 henkilöllä ja Kymenlaaksossa, 576 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa, 0,9 prosenttia.

Vuoden 2013 aikana väkiluku kasvoi 106 kunnassa ja väheni 213 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 8 696 henkilöllä, Espoo (3 929) ja Tampere (3 025). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Salossa, 380 henkilöllä ja Kouvolassa (370).

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomen kunnista väkilukuaan kasvattivat eniten Lemi (2,3 prosenttia), Kauniainen (2,1 prosenttia) ja Luoto (2,0 prosenttia). Suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista väkilukuaan menettivät Karijoki (3,4 prosenttia) ja Kivijärvi (3,4 prosenttia).

 

Vieraskielisiä jo lähes yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä

Vieraskielisten määrä oli vuoden 2013 lopussa 289 068, mikä oli 5,3 prosenttia väestöstä. Suomea äidinkielenään puhuvia oli 4 869 362 henkilöä, (89,3 prosenttia väestöstä), ruotsia puhuvia 290 910 henkilöä, (5,3 prosenttia) ja saamea puhuvia 1 930 henkilöä, (0,04 prosenttia). Odotettavissa on, että äidinkieleltään vieraskielisten määrä ylittää äidinkieleltään ruotsia puhuvien määrän helmi-maaliskuussa 2014.

Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli 66 379 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (42 936), somalinkieliset (15 789), englanninkieliset (15 570) ja arabiankieliset (13 170).

Väestöllinen huoltosuhde korkeimmillaan 51 vuoteen

Suomessa oli vuoden 2013 lopussa alle 15-vuotiaita 895 021 henkilöä ja 15–64-vuotiaita 3 499 702 henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2013 lopussa 1 056 547 henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2013 lopussa 55,8. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1962. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7).

Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (65,1) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (63,5). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (48,3). Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (103,5), Kuhmoisissa (94,4) ja Kökarin kunnassa (84,6) sekä matalin Helsingissä (42,6), Tampereella (45,6) ja Jyväskylässä (47,4).

 

Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 1983–2013

Maakunta Vuosi
  1983 1993 2003 2013
huoltosuhde    huoltosuhde    huoltosuhde    huoltosuhde   
KOKO MAA 46,9 49,3 49,7 55,8
Uudenmaan maakunta 43,2 43,1 43,3 48,3
Varsinais-Suomen maakunta 48,9 50,5 50,4 56,6
Satakunnan maakunta 47,4 50,2 53,3 62,8
Kanta-Hämeen maakunta 48,2 52,6 54,3 60,1
Pirkanmaan maakunta 47,0 49,7 49,5 55,6
Päijät-Hämeen maakunta 46,1 48,2 50,7 60,1
Kymenlaakson maakunta 46,3 49,7 52,8 61,4
Etelä-Karjalan maakunta 46,6 49,8 52,5 60,6
Etelä-Savon maakunta 47,1 52,2 56,1 65,1
Pohjois-Savon maakunta 47,4 51,6 52,6 58,1
Pohjois-Karjalan maakunta 47,2 52,5 52,6 58,3
Keski-Suomen maakunta 47,2 51,2 50,8 57,9
Etelä-Pohjanmaan maakunta 52,0 57,3 57,2 63,5
Pohjanmaan maakunta 54,0 56,7 56,4 61,1
Keski-Pohjanmaan maakunta 52,5 54,5 54,5 63,4
Pohjois-Pohjanmaan maakunta 50,5 53,4 51,8 58,2
Kainuun maakunta 45,2 50,5 53,5 61,6
Lapin maakunta 44,2 49,0 51,3 57,6
Ahvenanmaa 53,3 53,6 52,7 56,6

 

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia jo 1,2 miljoonaa

Väestötietojärjestelmässä on tieto siitä, mikäli henkilö on jonkin Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2010 ja vuoden 2013 lopussa heitä oli 1,2 miljoonaa. Joka viides suomalainen ei näin ollen ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Vielä vuonna 1990 yhdeksän kymmenestä suomalaisesta oli jonkin uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.

Vuoden 2013 lopussa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 1 203 687 henkilöä. Miehistä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus oli selvästi suurempi, 25,5 prosenttia, kuin naisten, 18,8 prosenttia. Myös alueelliset erot ovat varsin suuria. Uudenmaan maakunnassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 31,0 prosenttia väestöstä, Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 10,4 prosenttia. Vieraskielisistä 84,1 prosenttia ei ole minkään Suomessa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.


Lähde: Väestörakenne 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 09 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (377,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 21.3.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html