Julkaistu: 30.11.2012

Suomen väestöstä ulkomaista syntyperää olevia 4,8 prosenttia

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2011 lopussa 257 248 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 4,8 prosenttia väestöstä. Ulkomailla syntyneitä eli ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli 219 702 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli 37 546.

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väkiluvusta 31.12.2011

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väkiluvusta 31.12.2011

Ulkomaista syntyperää olevien osuus korkein Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli korkein Ahvenanmaan maakunnassa, 11,6 prosenttia ja toiseksi korkein Uudellamaalla, 8,9 prosenttia. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli lähes puolet. Alhaisin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 1,5 prosenttia.

 

Ulkomaista syntyperää olevien määrä ja osuus maakunnittain 31.12.2011

Maakunta Syntyperä
  Väestö yhteensä Ulkomaista syntyperää 1. polven 2. polven Osuus väestöstä 1. polven osuus 2. polven osuus
KOKO MAA 5 401 267 257 248 219 702 37 546 4,76 4,07 0,70
MANNER-SUOMI 5 372 913 253 956 216 702 37 254 4,73 4,03 0,69
Uudenmaan maakunta 1 549 058 137 678 115 100 22 578 8,89 7,43 1,46
Varsinais-Suomen maakunta 467 217 23 223 19 392 3 831 4,97 4,15 0,82
Satakunnan maakunta 226 567 4 325 3 937 388 1,91 1,74 0,17
Kanta-Hämeen maakunta 175 230 4 443 3 968 475 2,54 2,26 0,27
Pirkanmaan maakunta 491 472 17 332 14 930 2 402 3,53 3,04 0,49
Päijät-Hämeen maakunta 202 236 7 406 6 481 925 3,66 3,20 0,46
Kymenlaakson maakunta 181 829 8 014 7 237 777 4,41 3,98 0,43
Etelä-Karjalan maakunta 133 311 5 631 5 096 535 4,22 3,82 0,40
Etelä-Savon maakunta 153 738 3 386 3 041 345 2,20 1,98 0,22
Pohjois-Savon maakunta 248 130 4 697 4 195 502 1,89 1,69 0,20
Pohjois-Karjalan maakunta 165 906 4 527 4 131 396 2,73 2,49 0,24
Keski-Suomen maakunta 274 379 6 521 5 736 785 2,38 2,09 0,29
Etelä-Pohjanmaan maakunta 193 735 2 950 2 640 310 1,52 1,36 0,16
Pohjanmaan maakunta 179 106 8 998 7 878 1 120 5,02 4,40 0,63
Keski-Pohjanmaan maakunta 68 484 1 382 1 218 164 2,02 1,78 0,24
Pohjois-Pohjanmaan maakunta 397 887 7 583 6 505 1 078 1,91 1,63 0,27
Kainuun maakunta 81 298 1 784 1 610 174 2,19 1,98 0,21
Lapin maakunta 183 330 4 076 3 607 469 2,22 1,97 0,26
AHVENANMAA 28 354 3 292 3 000 292 11,61 10,58 1,03
Ahvenanmaa - Åland 28 354 3 292 3 000 292 11,61 10,58 1,03

 

Kunnittain tarkasteltuna ulkomaista syntyperää olevien henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Helsingissä, 11,8 prosenttia, Vantaalla, 11,2 prosenttia ja Espoossa, 10,5 prosenttia. Alhaisimmat osuudet olivat Rautavaaran, Pelkosenniemen ja Kiikoisten kunnissa, 0,3 prosenttia.

Kaikista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä joka toinen asui Uudellamaalla. Toisen polven ulkomaista syntyperää olevista Uudellamaalla asui 60 prosenttia.

Ulkomaista syntyperää olevien osuus korkein nuoressa aikuisväestössä

Maahanmuuton vaikutus maamme ikärakenteeseen on havaittavissa nuoressa aikuisväestössä. 25–34-vuotiaista ulkomaista syntyperää olevien osuus oli vuoden 2011 lopussa 8,7 prosenttia. Ahvenanmaan maakunnassa 25–34-vuotiaista joka viides oli ulkomaista syntyperää. Uudellamaalla osuus oli 14,3 prosenttia.

Alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) ulkomaista syntyperää olevien osuus oli 5,6 prosenttia. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla alle kouluikäisistä joka kymmenes oli ulkomaista syntyperää.

 

Ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia eurooppalaistaustaisia

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Toiseksi suurin ryhmä olivat aasialaistaustaiset, joiden osuus oli 23 prosenttia, ja kolmanneksi suurin afrikkalaistaustaiset, joita oli 12 prosenttia.

Ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevista eurooppalaisten osuus oli 61 prosenttia, aasialaisten osuus 23 prosenttia ja afrikkalaisten osuus 11 prosenttia. Toisen polven ulkomaista syntyperää olevista eurooppalaisten osuus oli 48 prosenttia, aasialaisten osuus 25 prosenttia ja afrikkalaisten osuus 21 prosenttia.

Taustamaittain tarkasteltuna ulkomaista syntyperää olevista selvästi suurin ryhmä ovat henkilöt, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Venäjä. Heitä oli Suomessa vuoden 2011 lopussa 67 127 henkilöä, mikä on 26 prosenttia kaikista ulkomaista syntyperää olevista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 30 250 henkilöä, somalialaistaustaiset, 13 930 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 10 072 henkilöä.

Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2011

Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä 31.12.2011

Ulkomaista syntyperää olevat ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia

Ulkomaista syntyperää olevien ikärakenne poikkeaa selvästi suomalaista syntyperää olevista. Koko väestön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa 41,6 vuotta ja suomalaista syntyperää olevien keski-ikä 42,0 vuotta. Ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevien henkilöiden keski-ikä oli 37,7 vuotta ja toisen polven ulkomaista syntyperää olevien henkilöiden 11,8 vuotta.

Toisen polven ulkomaista syntyperää olevista alle kouluikäisiä oli 50 prosenttia ja alle 18-vuotiaita 87 prosenttia. Koko väestöstä työikäisten (15–64-vuotiaita) osuus oli 65 prosenttia. Ulkomaista syntyperää olevista työikäisten osuus oli 77 prosenttia, ja ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevista 87 prosenttia.

Syntyperä ja taustamaa uusia luokituksia

Tilastokeskus on ottamassa vuoden 2012 aikana käyttöön uudet syntyperä- ja taustamaaluokitukset. Samantyyppiset luokitukset ovat jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Henkilön syntyperä ja taustamaa määräytyvät pääsääntöisesti vanhempien syntymävaltion mukaan. Tarkemmin syntyperän ja taustamaan määräytymistä on selostettu väestörakennetilaston laatuselosteessa.


Lähde: Väestörakenne 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 09 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (397,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 30.11.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/01/vaerak_2011_01_2012-11-30_tie_001_fi.html

Jaa