Käsitteet ja määritelmät

Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen

Bruttoinvestoinneiksi luetaan kaikki aineellisen käyttöomaisuuden lisäykset, muutokset, parannukset ja uudistukset, jotka pidentävät pääomatavaran käyttöikää tai lisäävät sen tuottavuutta. Bruttoinvestoinnit eivät sisällä omaisuutta, joka saadaan liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn yhteydessä kuten yritysten sulautuessa tai yritysvaltausten yhteydessä.

Ostetut tavarat arvostetaan hankintahintaan, joten hinta sisältää kuljetus- ja asennuskustannukset, maksut, verot ja muut omistajanvaihdoksen yhteydessä syntyvät kustannukset. Yhtiön itse tuottama aineellinen käyttöomaisuus arvotetaan tuotantokustannuksiin. Rahoitusleasingillä hankitun aineellisen käyttöomaisuuden arvo vastaa kyseisen tavaran markkina-arvoa, jos se on ostettu hankintavuonna.

Investoinnit kirjataan, kun omistusoikeus siirtyy yhtiölle.

Bruttoinvestointeihin aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät sisälly juoksevat huoltokustannukset eivätkä sellaisten pääomatavaroiden arvo ja juoksevat kustannukset, joiden käyttö perustuu vuokra- tai käyttöleasingsopimukseen. Mukaan ei lueta rahoitus-leasingsopimusten perusteella käytettävään omaisuuteen liittyviä vuosimaksuja.

Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen eivät myöskään sisällä investointeja aineettomaan omaisuuteen eivätkä rahoitusomaisuuteen.

Epäsuora määräysvalta, kontrolli

Epäsuoralla määräysvallalla tarkoitetaan, että yrityksellä X on määräysvaltaa yritykseen A toisen tytäryhtiön B kautta, jonka määräysvallassa yritys A on.

FATS

Lyhenne FATS tulee sanoista Foreign Affiliates Statistics ja sillä tarkoitetaan tilastoja ulkomaisista tytäryhtiöistä. Tämä voi tarkoittaa joko kotimaisessa omistuksessa ulkomailla olevia tytäryhtiöitä (Outward FATS), tai kotimaassa toimivia ulkomaisomisteisia tytäryhtiöitä (Inward FATS).

FATS, Inward

Inward FATS -käsite tulee sanoista Inward statistics on foreign affiliates. Suomessa tilastosta käytetään nimitystä Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa, ja sillä tarkoitetaan maassa toimivien ulkomaalaisomisteisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja.

FATS, Outward

Outward FATS -käsite tulee sanoista Outward statistics on foreign affiliates. Käsite tarkoittaa kotimaisten yritysten ulkomailla sijaitsevien osakkuus- ja tytäryhtiöiden toimintaa kuvaavia tilastoja.

Henkilöstömenot

Henkilöstömenoihin sisältyvät palkat ja sosiaaliturvamaksut.

Vuokratyövoiman kustannukset eivät sisälly henkilöstömenoihin.

Palkkoihin luetaan kaikki tilikauden aikana tehdystä työstä henkilöstölle maksetut korvaukset, mukaan lukien ylimääräiset palkkiot, työolosuhteiden ja tuloksen perusteella maksettavat palkanlisät, vapaaehtoiset maksut, kolmannentoista kuukauden palkat (ja muut vastaavat kiinteät lisät), erorahat, majoitus-, matkustus- ja elinkustannuksista maksettavat korvaukset, perheavustukset, komissiot, osallistumismaksujen korvaukset, ylityökorvaukset, yötyökorvaukset, jne. sekä työntekijöiltä kannettavat verot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksut, jotka työnantaja pidättää työntekijän palkasta.

Sosiaaliturvamaksuihin luetaan yhtiön sellaisiin järjestelmiin suorittamat maksut, jotka on tarkoitettu muun muassa vanhuuseläkettä, sairautta, äitiyttä, työkyvyttömyyttä, työttömyyttä, työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä perhe-etuuksia varten. Nämä kustannukset sisältyvät henkilöstömenoihin siitä riippumatta, ovatko ne lakisääteisiä, työehtosopimukseen perustuvia, sopimusperusteisia vai vapaaehtoisia.

Henkilöstön lukumäärä (vuoden keskiarvo)

Henkilöstön lukumäärä sisältää ne yhtiön palveluksessa olevat työntekijät, joilla on työsopimus ja jotka saavat työstä palkkaa. Palkka voi olla kuukausi-, tunti-, urakka- tai muu palkka, muu korvaus tai palkkio tai luontoismuotoinen korvaus. Lukuun sisältyvät kaikki henkilöt, joille suoritettavat maksut kirjataan yhtiön tuloslaskelman kohtaan henkilöstömenot, vaikka kaikissa tapauksissa ei olisikaan työsopimusta.

Henkilöstön lukumäärä sisältää osa-aikatyöntekijät, kausityöntekijät, lakossa olevat työntekijät sekä lyhyellä lomalla olevat työntekijät, mutta ei pitkällä lomalla olevia työntekijöitä.

Henkilöstön lukumäärään ei lueta tilapäistyövoimaa välittävän toimiston kautta hankittuja työntekijöitä.

Henkilöstön lukumäärä lasketaan vuotuisena keskimääränä käyttäen vähintään kunkin vuosineljänneksen tietoja.

Konsernin kansallisuus

Konsernirekisterissä konsernin kansallisuus on perimmäisen omistajatahon (UBO) kotimaa. Jos konsernin perimmäinen omistajataho on kotimainen, konsernin kansallisuus on Suomi.

Liikevaihto (ulkoinen ja sisäinen myynti)

Liikevaihtoon sisältyy kaikki tavaroiden ja palvelujen markkinaehtoinen myynti riippumatta siitä, onko asiakas konsernin ulkopuolinen vai samaan konserniin kuuluva yhtiö.

Liikevaihto tulee ilmoittaa kokonaisuudessaan (100 prosenttia), vaikka konserniemo ei omistaisi kuin osan yhtiöstä.

Liikevaihtoon luetaan yhtiön varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset ja hyvitykset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Liikevaihto sisältää muut asiakkaalta veloitettavat kulut kuten kuljetus- ja pakkauskustannukset.

Liikevaihtoon ei sisälly tuotto, joka yhtiön tilinpäätöksessä luokitellaan muuksi varsinaisen toiminnan tuotoksi, rahoitustuotoksi tai muun kuin varsinaisen toiminnan tuotoksi, eivätkä kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS) mukaisesti myöskään tuotot, jotka syntyvät muiden käyttäessä yhtiön varoja, jotka tuottavat korkoa, rojaltia, osinkoja tai muita tuloja. Siihen ei myöskään sisällytetä viranomaisilta tai EU:n toimielimiltä saatuja toimintatukipalkkioita.

Määräysvalta, kontrolli

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.

Perimmäinen omistajataho

Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Sijaintimaa

Sijaintimaa on se maa, johon institutionaalinen yksikkö on rekisteröitynyt. Sijaintimaa on usein, mutta ei aina institutionaalisen yksikön kansallisuus.

Sivuliike

Sivuliikkeellä tarkoitetaan paikallista yksikköä, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen ulkomaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka (vrt. ulkomainen yhteisö).

Suora sijoitus

Suorilla sijoituksilla tarkoitetaan pääomasijoitusta, jonka yritys tekee toisessa maassa sijaitsevaan yritykseen pysyvän taloudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan hankkimiseksi. Käytännössä sijoitus tilastoidaan suoraksi sijoitukseksi, jos yrityksen omistusosuus tai äänivalta ulkomaisessa yrityksessä on vähintään 10 %.

Suora suhde

Konsernirekisterin suoralla suhteella tarkoitetaan kahden konserniyrityksen välistä suoraa omistus- ja/tai kontrollisuhdetta. Vrt. konsernisuhde.

Tytäryritys

Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti.

UCI

Ultimate controlling institutional unit of a foreign affiliate. Institutionaalinen yksikkö, joka on ylimpänä ulkomaisen osakkuus- ja tytäryhtiön määräysvaltaketjussa ja joka ei ole minkään muun institutionaalisen yksikön määräysvallassa.

Ulkomaalaisomisteinen yritys

Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa.

Ulkomainen määräysvalta

Ulkomaisella määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa toiseen maahan sijoittautuneeseen institutionaaliseen yksikköön nähden.

Määräysvallalla tarkoitetaan mahdollisuutta päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan institutionaalisen yksikön B määräysvallassa, jos B:llä on määräysvallassaan (suoraan tai epäsuorasti) yli puolet osakkaiden äänioikeudesta tai yli puolet osakkeista.

Ulkomainen osakkuus- ja tytäryhtiö

Ulkomaisella osakkuus- ja tytäryhtiöllä tarkoitetaan tietoja keräävään maahan sijoittunutta yritystä, johon tämän maan ulkopuolelle sijoittautuneella institutionaalisella yksiköllä on määräysvaltaa, tai tietoja keräävän maan ulkopuolelle sijoittautunutta yritystä, johon tietoja keräävään maahan sijoittautuneella yrityksellä on määräysvaltaa.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-4866. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.7.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/stu/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Yritykset > Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Yritykset

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla


Muualla palvelussa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute