Käsitteet ja määritelmät

Antolainaus

Antolainaus koostuu sekkiluotoista (tililuotot), vekseleistä, suorista velkakirjoista ja muista lainoista.

Asiakaslukumäärä

Pienlainayritysten neljänneksen aikainen asiakaslukumäärä. Asiakkaiksi luetaan kaikki, joille on myönnetty neljänneksen aikana uusi luotto. Jos sama asiakas on nostanut useita luottoja kyseisestä yrityksestä neljänneksen aikana, lasketaan hänet vain yhdeksi asiakkaaksi. Asiakkaat, jotka eivät ole nostaneet luottoa neljänneksen aikana, mutta joilla on ollut lyhentämätöntä lainapääomaa yritykselle neljänneksen aikana, ei lasketa kyseisen neljänneksen asiakkaiksi.

Euroluottokanta

Euroluottokanta = euromääräinen antolainaus + valtion varoista välitetyt lainat + euromääräiset sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat

Jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Esim. sijoitus-, yritys- ja kuntatodistukset, valtion velkasitoumukset ja omaisuudenhoitoyhtiöiden velkasitoumukset. Huom! Talletustodistukset eivät kuulu tähän ryhmään.

Keskimääräinen takaisinmaksuaika

Pienlainayritysten neljänneksen aikana myöntämien uusien luottojen luotonnostohetkellä sovittujen maturiteettien neljänneksen aikana myönnettyjen luottojen kappalemäärällä painotettu keskiarvo (päivinä).

Koko luotonanato

Koko luotonantoon sisältyvät kaikki kuvattavan luotonantajasektorin myöntämät luotot. Mukana ovat siten

  • luotonanto yleisölle
  • luotonanto ulkomaille
  • rahoituslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen keskinäinen luotonanto.

Yhteissummana koko luotonanto sisältää päällekkäisiä luottoja. Valtion varoista välitetyt lainat ovat mukana kaksinkertaisina:

1. valtion luottona pankeille, sitten pankkien luottona yleisölle

2. valtion luottona kunnille, sitten kuntien valtion varoista välitettynä luottona yleisölle.

Kurssimuutos

Kurssimuutoksia varten muunnetaan ilmoitusajankohdan luottojen pääoma euroiksi sekä kyseisen ajankohdan lopun keskikurssilla että edellisen neljänneksen lopun keskikurssilla. Kurssimuutos (= + / -) saadaan vähentämällä näin saadut kannat toisistaan = kyseisen neljänneksen kanta - laskennallinen kanta. Kurssimuutokset ilmoitetaan vain pääsektoreittain.

Luotonanto yleisölle

Luotonanto yleisölle saadaan, kun koko luotonannosta vähennetään rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen keskinäinen luotonanto, valtion varoista välitettäväksi myönnetyt luotot sekä luotonanto ulkomaille.

Luotonanto yritystoiminnalle

Luotonanto yritystoiminnalle eli luotonanto yrityksille ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksille sisältää sektoreille S.1111-S.1112 (Julkiset ja yksityiset yritykset) ja S.141 (Työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet) myönnetyt luotot. Sektoreiden luottoihin sisältyy myös näille myönnetyt asuntoluotot.

Luottokanta

Luottokanta jakaantuu euroluottokantaan ja valuuttaluottokantaan. Euroluottokanta puolestaan jakaantuu euroantolainaukseen, valtion varoista välitettyihin lainoihin ja euromääräisiin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoihin. Valuuttaluottokanta jakaantuu vastaavasti valuutta-antolainaukseen ja valuuttamääräisiin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoihin.

Antolainauskanta, sekä euro- että valuuttamääräinen, koostuu sekkitililuotoista, vekseleistä, suorista velkakirjoista ja muista lainoista.

Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat koostuvat sijoitusomaisuuteen kirjatuista joukkovelkakirjoista. Luottolaitoksilla erä koostuu muista kuin luovutettavaksi tarkoitetuista joukkovelkakirjoista. Vakuutusyhtiöillä erä koostuu sijoituksiin kirjatuista joukkovelkakirjoista.

Luottokantatilastossa käytetään lisäksi kolmea eri luottokantakäsitettä. Ne erotetaan toisistaan seuraavasti:

1. Koko luotonanto

Koko luotonantoon sisältyvät kaikki kuvattavan luotonantajasektorin myöntämät luotot. Mukana ovat siten

  • luotonanto yleisölle
  • luotonanto ulkomaille
  • rahoituslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen keskinäinen luotonanto.

Yhteissummana koko luotonanto sisältää päällekkäisiä luottoja. Valtion varoista välitetyt lainat ovat kaksinkertaisina mukana:

a) valtion luottona pankeille, sitten pankkien luottona yleisölle

b) valtion luottona kunnille, sitten kuntien valtion varoista välitettynä luottona yleisölle.

2. Luotonanto yleisölle

Luotonanto yleisölle -käsitteestä on puhdistettu päällekkäiset luotot ja luotot ulkomaille. Luotonanto yleisölle saadaan, kun koko luotonannosta vähennetään rahoituslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen keskinäinen luotonanto, valtion varoista välitettäväksi myönnetyt luotot sekä luotonanto ulkomaille.

3. Luotonanto yrityksille ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksille

Luotonanto yrityksille ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksille eli luotonanto yritystoiminnalle sisältää sektoreille 1 (Yritykset) ja 51 (Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet) myönnetyt luotot. Käsite esiintyy loppusummana niissä tauluissa, joissa luotot jaotellaan luotonsaajan toimialan mukaan.

Huom! Sektoreiden 1 ja 51 luottoihin sisältyvät myös näille myönnetyt asuntoluotot.

Luottokorttiluotto

Varsinaisten luottokorttiluottojen (pidennetyt luottokorttiluotot) sekä maksuaikalainojen maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa.

Luottokorttisaaminen

Luottolaitoksen tililuottosaamiset luottokorttisopimuksen solmineelta asiakkaalta.

Luottokorttien maksuaikaluotto:

Luottokorttien maksuaikaluotto määritellään lainaksi, joka myönnetään 0 prosentin korolla yhden laskutuskauden aikana kortilla suoritetun/suoritettujen maksutapahtuman/maksutapahtumien ja tältä laskutuskaudelta kertyvien velkasaldojen erääntymisen väliseksi ajaksi. Luottokorttien maksuaikaluotto voi olla joko viivästetyn veloitustoiminnon sisältävällä kortilla (debit-kortti) tai luottokortilla (joka antaa sekä maksuaikaluottoa että korollista luottoa eli pidennettyä luottokorttiluottoa).

Pidennetty luottokorttiluotto:

Pidennetty luottokorttiluotto määritellään lainaksi, joka myönnetään sen jälkeen kun aikaisemman laskutuskauden tai -kausien eräpäivät ovat ylittyneet eli korttitililtä tehtäviä veloituksia ei ole suoritettu silloin, kun se oli ensimmäistä kertaa mahdollista. Pidennetystä luotosta veloitetaan yleensä korkoa, joka on suurempi kuin 0 prosenttia. Korko voi olla myös porrastettu.

Muut kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat

Kaikki joukkovelkakirjat, jotka on tilinpäätöksessä merkitty muuhun kuin sijoitusomaisuuteen (muut kuin eräpäivään asti pidettävät).

Muut lainat

Takaisinmaksamatta oleva pääoma seuraavista luottomuodoista: factoring-luotot, osamaksuluotot, vuokrasopimusten rahoitus, repo-ostot, luottokorttiluotot ja luotot, jotka eivät sisälly muihin rahoitusvaaderyhmiin.

Ostot

Sijoitusomaisuuteen kirjattujen joukkovelkakirjojen (mm. obligaatioiden, debentuurien sekä muiden joukkovelkakirjojen, kuten yrityslainojen, vaihtovelkakirjojen ja joukkovelkakirjan muotoisten optiolainojen) ostot.

Rahalaitosten saamistodistuksiin kirjatut joukkovelkakirjojen ostot. Vakuutuslaitosten sijoituksiin kirjatut (myös sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset) joukkovelkakirjojen ostot.

Ks. myös uusi luotto.

Pienlainayritys

Yritys, joka myöntää pääasiallisena liiketoimintanaan pieniä tai pienehköjä vakuudettomia kulutusluottoja, joiden alkuperäinen maturiteetti eli takaisinmaksuaika on tyypillisesti alle kolme kuukautta. Näille lainoille on ominaista, että ne maksetaan takaisin yhdessä tai vain muutamassa erässä. Lisäksi lainoilla ei ole yleensä varsinaista nimelliskorkoa, vaan kaikki lainan kustannukset syntyvät useimmiten muista kuluista, kuten toimitus- ja käsittelykuluista sekä palvelu- ja tekstiviestimaksuista. Tyypillisesti pienlainayritysten palvelut ovat tilattavissa tekstiviestin tai internetin välityksellä, jolloin laina on asiakkaan käytössä hyvin nopeasti.

Saamistodistukset

Saamistodistuksia ovat kaikki jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, kuten valtion velkasitoumukset, kuntatodistukset, pankkien sijoitustodistukset, yritystodistukset, omaisuudenhoitoyhtiöiden velkasitoumukset, rahamarkkinavelkakirjat, muut rahamarkkinavaateet ja kaikki pääomamarkkinavaateet (pl. osakkeet) mm.joukko- velkakirjoista; viitelainat (benchmark-lainat), debentuurit, optiolainat, vaihtovelkakirjalainat, muut joukkovelkakirjalainat, ikuiset lainat sekä muut pääomamarkkinavaateet (pl. osakkeet).

Sekkiluotot (tililuotot)

Rahalaitoksen myöntämien kaikkien luotollisten talletustilien luottolimiitistä käytetyn osan saldo periodin lopussa. Tähän ei sisällytetä sopimukseen perustuvan luottolimiitin luvattomia ylityksiä.

Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirja

Sijoitusomaisuuteen kirjatut joukkovelkakirjat (eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat): mm. obligaatiot, debentuurit sekä muut joukkovelkakirjat, kuten yrityslainat, vaihtovelkakirjat ja joukkovelkakirjan muotoiset optiolainat.

Rahalaitosten saamistodistuksiin kirjatut joukkovelkakirjat. Vakuutuslaitosten sijoituksiin (myös sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset) kirjatut joukkovelkakirjat.

Suorat velkakirjalainat

Rahoituslaitoksen ottolainauksestaan (tai vakuutuslaitosten osalta vakuutusrahastoistaan) tai omasta pääomastaan myöntämien suorien velkakirjalainojen maksamatta oleva pääoma. Suoriin velkakirjoihin kuuluvat myös Eläketurvakeskuksen alaisten laitosten varoista välitetyt lainat. Myös korkotukilainat kuuulvat suoriin velkakirjoihin. Vakuutuslaitosten osalta tähän luetaan paitsi vapaaehtoinen lainananto myös takaisinlainaus työnantajalle tai vakuutuksenottajalle.

Tililuotot

Luokka sisältää sekä valmiusluottolimiitit että varsinaiset tili-/sekkiluotot

Huom! Eivät velkakirjamuotoisia.

Valmiusluottolimiitti on lainanantajan ja -ottajan välinen sopimus, jonka perusteella lainanottaja voi saada lainaa tietyn ennalta määrätyn ajanjakson aikana sovittuun limiittiin saakka ja maksaa lainat takaisin haluamanaan ajankohtana ennen määriteltyä päivämäärää. Valmiusluottolimiitit täyttävät kaikki seuraavat neljä kriteeriä:

1. Lainanottaja voi käyttää tai nostaa varoja tiettyyn ennalta hyväksyttyyn luottolimiittiin

saakka ilmoittamatta siitä etukäteen lainanantajalle.

2. Saatavilla olevan lainan määrä voi suurentua tai pienentyä sitä mukaa kuin varoja lainataan

ja maksetaan takaisin.

3. Lainaa voidaan käyttää yhä uudestaan.

4. Velvoitetta varojen säännöllisestä takaisinmaksusta ei ole.

Erässä raportoidaan määrä, jonka lainanottaja on saanut ja jota ei ole vielä maksettu takaisin. Velan kokonaismäärä ilmoitetaan kokonaan riippumatta siitä, alittaako vai ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun lainan määrän ja/tai lainan enimmäisajan.

Valmiusluottolimiiteiksi luokitellaan myös osamaksusopimussaamiset, laskusaamisten rahoitus (factoring) ja ostolaskujen rahoitus (confirming), silloin kun maksuvalmiusluottolimiitin neljä ehtoa täyttyvät kokonaan tai lähes kokonaan. Jos tiedonantajan sopimus asiakkaan kanssa on kuitenkin velkakirjamuotoinen, raportoidaan se vaateessa ”Muut lainat”.

Tililuottoihin/sekkiluottoihin luetaan kaikkien luotollisten tilien velkasaldot neljänneksen lopussa. Velan määränä

ilmoitetaan velan kokonaismäärä riippumatta siitä, ylittääkö se lainanantajan ja -ottajan välillä etukäteen sovitun luottolimiitin ja/tai lainan enimmäisajan, jos ylitystä ei ole kirjattu tiedonantajan järjestelmissä muihin saamisiin.

Uusi luotto

Käsite uudet luotot sisältää euromääräisten ja muun valuutan määräisten uusien luottojen nostot. Käsite sisältää myös luottojen uusinnat, mikäli luottoehdot olennaisilta osin muuttuvat. Pelkästään korkosidonnaisuuden muuttuminen ei ole tällainen muutos, mikäli muut ehdot, kuten laina-aika, pysyvät samoina.

Huom! Luottokannan julkaisun uudet luotot -käsite sisältää myös sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjojen ostot. Ostot on määritelty omana eränään käsitetietokannassa.

Uusiin luottoihin kohdistuneet kulut

Pienlainayritysten neljänneksen aikana myöntämiin luottoihin kohdistuneet kulut. Tällaisia asiakkaalle aiheutuneita kustannuksia ovat mm. kertaluonteinen käsittelykulu, osamaksulisä, eräpäivän siirrosta aiheutuneet kulut sekä luoton nostosta aiheutuneet tekstiviestikulut. Kyseiseen erään eivät kuulu luottojen perinnästä aiheutuneet kulut.

Valtion varoista välitetyt lainat

Valtion määrätarkoitukseen myöntämistä varoista välitetyt lainat, kuten maatila-, maankäyttö-, maaseutuelinkeino- ja pienteollisuuslainat yms. lainat.

Valuuttaluottokanta

Valuuttaluottokanta = muun kuin kotimaan valuutan määräinen antolainaus + muun kuin kotimaan valuutan määräiset sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat

Vekseli

Vekseli on antajan eli asettajan määrämuotoinen maksuosoitus tai käytännössä lähinnä hyväksyjän antama velkasitoumus. Tähän sisältyy omista varoista annettujen sekä valtion tai muiden rahoituslaitosten varoista välitettyjen vekseliluottojen saldot. Ns. omat vekselit kuuluvat vaaderyhmään "muut lainat".

Yritystodistus

Yritystodistus on nollakorkoinen, jälkimarkkinakelpoinen yrityksen liikkeelle laskema haltijapaperi.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Luottokanta [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-2602. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.9.2014].
Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/lkan/kas.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Rahoitus ja vakuutus > Luottokanta > Käsitteet ja määritelmät

Navigointi

Tilastot

Rahoitus ja vakuutus

Luottokanta

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute