Julkaistu: 16.8.2012

Kulttuurialan työllisyys on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kulttuuriammateissa ja kulttuuritoimialoilla työllisyys on kasvanut nopeammin kuin kaikkien ammattien ja toimialojen työllisyys. Kulttuuritoimialoilla työllisyys on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2010 vajaat 8 prosenttia ja kulttuuriammattien työllisyys vuodesta 2004 vuoteen 2011 yli 22 prosenttia. Koko työllisyys on kasvanut saman ajanjakson aikana vajaat 5 prosenttia.

Kulttuuriammateissa toimivien ja kaikkien työllisten työllisyyden kehitys vuodesta 2004 vuoteen 2011, 2004=100

Kulttuuriammateissa toimivien ja kaikkien työllisten työllisyyden kehitys vuodesta 2004 vuoteen 2011, 2004=100

Kulttuurin toimialoilla työskentelee myös muita kuin kulttuuriammateissa toimivia henkilöitä, mikä selittää eron kulttuuriammattien ja -toimialojen työllisyyden kehityksessä.

Ammateista eniten, yli 60 prosentilla koheni graafisten ja taideteollisen alan suunnittelijoiden ja taiteilijoiden työllisyys. Taideammateissa toimivien työllisyys lisääntyi noin 14 ja toimittajien yli viisi prosenttia.

Toimialoista mainospalvelun toimialan työllisyys kasvoi lähes 60 prosentilla vuodesta 2004 vuoteen 2010. Supistuvia toimialoja olivat kustantaminen (-2,4 prosenttia) sekä painaminen ja siihen liittyvät palvelut (-14,2 prosenttia).

Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15–74-vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15–74-vuotiaan väestön toiminnasta

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Työllisen määritelmä sisältää myös apurahojen turvin työllistyneet. Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia. Työvoimatutkimuksen nykyinen tietosisältö perustuu pääosin Euroopan unionin työvoimatutkimuksia koskeviin asetuksiin (577/98, 2257/2003 ja 430/2005). EU:n tasolla kulttuurityövoimaa kuvataan työvoimatutkimuksen avulla. Euroopan unionin työvoimatutkimuksesta löytyy tarkempi kuvaus osoitteesta: http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/employment_unemployment_lfs/introduction


Lähde: Kultuuritilasto 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa Weckström 09 1734 2348, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 16.8.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. kulttuurityövoima Suomessa 2010. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.10.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2010/01/klt_2010_01_2012-08-16_tie_001_fi.html

Jaa