Julkaistu: 31.8.2007

Kulttuurialan liikevaihdosta lähes kaksi kolmannesta pääkaupunkiseudulta

Korjaus. Julkistusta korjattu 9.10.2009. Korjattu lause on merkitty punaisella.

Kulttuurialan yritysten toimipaikat ovat Suomessa keskittyneet selvästi kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2005 kulttuurialan yrityksillä oli yli 16 000 toimipaikkaa. Toimipaikoista 37 prosenttia ja henkilöstöstä lähes puolet sijoittui pääkaupunkiseudulle. Kulttuurialan liikevaihdosta jopa lähes kaksi kolmannesta muodostui pääkaupunkiseudun toimipaikoissa.

Selvimmin pääkaupunkiseudulle ovat keskittyneet kirjojen ja aikakauslehtien sekä äänitteiden kustantamot. Näillä toimialoilla vähintään kolme neljännestä koko maan liikevaihdosta syntyy pääkaupunkiseudun yrityksissä. Valokuvausliikkeitä, kirjakauppoja, musiikkiliikkeitä ja sanomalehtien kustantamoja on tasaisemmin myös muualla Suomessa, ja niiden liikevaihdossa pääkaupunkiseudun osuus jää noin kolmannekseen. Suomen kunnista noin 57 prosentissa ei ole kirjakauppaa. Vuonna 2005 kirjakaupattomia kuntia oli eniten Varsinais-Suomessa, 40 kuntaa, ja Pohjois-Pohjanmaalla, 28 kuntaa.

Kulttuurialan yritysten toimipaikat 2005

  Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto
1 000 €
Yhteensä 16 256 62 405 13 651 624
Pääkaupunkiseutu 1) 6 058 29 815 8 785 017
Muu Suomi 10 198 32 590 4 866 607
1) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen.
Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri.

Kulttuurilaitokset ovat sijoittuneet tasaisemmin eri puolille Suomea kuin alan liiketoiminta, mutta laitoksistakin monet toimivat lähes pelkästään kaupungeissa. Esimerkiksi kaikki teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvat teatterit sekä orkesterit Tallaria lukuun ottamatta toimivat kaupungeissa. Museoista ja kulttuuritaloista noin 80 prosenttia on kaupunkimaisissa kunnissa, elokuvasaleista sekä kulttuuritapahtumista kaksi kolmannesta. Kirjastoja ja seurantaloja on maaseudulla suhteellisesti eniten, sillä kirjastoista 44 prosenttia ja seurantaloista 58 prosenttia sijaitsee maaseutumaisissa kunnissa.

Koska pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien kulttuurilaitokset ovat suurempia kuin maaseudulla, kaupungeissa sijaitsevien laitosten osuus kävijämääristä on usein suurempi kuin osuus laitosten lukumäärästä.

Eräiden kulttuurilaitosten määrät koko maassa ja pääkaupunkiseudulla

Kulttuurilaitos ja vuosi Koko maassa Pääkaupunkiseudulla 1)
Lkm. %
Kirjasto (2005) 957 76 8
     henkilöstö (henkilötyövuotta) 4 815 881 18
     lainat 106 028 498 18 019 797 17
Museo (2005) 165 29 18
     henkilöstö (henkilötyövuotta) 2 223 959 43
     käynnit 4 340 172 1 506 814 35
Elokuvasali (2005) 332 60 18
     käynnit 6 086 680 2 517 406 41
Orkesteri 2) (2005) 31 5 16
Teatteri 3) (2005) 59 22 37
     käynnit 2 585 808 1 165 422 45
Kulttuuritalo (2006) 93 25 27
Seurantalo (2005) 2 024 73 4
Kulttuuritapahtuma 4) (2006) 154 27 18
1) Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen.
2) Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenet, Tallari ja Loiskis.
3) Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvat teatterit sekä Suomen Kansallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera.
4) Opetusministeriön tukea saanut kulttuuritapahtuma.
Lähteet: http://tilastot.kirjastot.fi, Museotilasto 2005, Suomen elokuvasäätiö, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Teatteritilastot 2005, Suomen Kotiseutuliitto, Opetusministeriö, Tilastokeskus / kulttuuritilastot.

Kulttuurin harrastaminen on yleistä sekä kaupungeissa että maaseudulla, mutta harrastamistavoissa on eroja. Museossa, teatterissa, elokuvissa ja konserteissa käyminen sekä kirjojen lukeminen on yleisempää kaupungeissa, kun taas käsitöiden tekeminen, lehtien lukeminen, valokuvaaminen ja musiikin kuuntelu radiosta on yhtä yleistä kaupungeissa ja maaseudulla. Pääkaupunkiseudulla ulkomaisten lehtien lukeminen sekä konserteissa ja taidemuseoissa käyminen on selvästi yleisempää kuin muualla Suomessa.

Omakielinen kulttuuri tärkeää suomenruotsalaisille ja saamelaisille

Yleisradion ruotsinkielisillä radiokanavilla on tärkeä merkitys suomenruotsalaisille. Ruotsinkielisten radiokanavien osuus suomenruotsalaisten koko radionkuunteluajasta on jopa yli 60 prosenttia, kun suomenkielisen väestön kuunteluajasta ne muodostavat ainoastaan vajaan prosentin. Sen sijaan suomenruotsalaiset katselevat Ruotsin televisiokanavia jopa enemmän kuin Suomen television ruotsinkielisiä ohjelmia. Suomenruotsalaisista noin kolmannes lukee myös ruotsinruotsalaista kaunokirjallisuutta.

Opetusministeriön kulttuurilehtitukea saaneista 120 lehdestä 9 oli ruotsinkielisiä vuonna 2006. Nämä lehdet saivat runsaat 5 prosenttia tuen kokonaismäärästä (800 000 euroa). Ruotsinkielisten saama osuus Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien tuesta oli niin ikään 5 prosenttia vuonna 2005. Vuonna 2007 opetusministeriö myönsi tukea kulttuuritapahtumille noin 3,7 miljoonaa euroa. Tuen saaneista 147 tapahtumasta 7 oli ruotsinkielisiä. Niiden saama tuki oli vajaat 3 prosenttia koko tuesta.

Suomen saamelaisalueella ilmestyy opetusministeriön kulttuurilehtitukea saava saamenkielinen tiedotuslehti Anarâš. Lisäksi Utsjoella ilmestyy kylälehti Giisá, jossa julkaistaan myös saamenkielisiä kirjoituksia. Saamelaisalueen valtalehdet, saamenkieliset Áššu ja Min Áigi, kustannetaan Norjassa, mutta niitä luetaan ja tilataan yleisesti koko saamelaisalueella valtakunnanrajoista riippumatta. Yleisradio lähettää saamelaisalueella omia saamenkielisiä radio- ja tv-ohjelmia, ja lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöillä on vakiintunut saamenkielisten ohjelmien vaihtotoiminta. Saamelaiskäräjät rahoittavat saamelaisia kulttuuritapahtumia: esimerkiksi vuonna 2006 saamelaiskäräjät myönsivät tukea 3 tapahtumalle yhteensä 18 000 euroa.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen äskettäin ilmestyneestä julkaisusta Kulttuuria alueittain: tilastollinen katsaus, joka on Tilastokeskuksen ensimmäinen erityisesti alueellista tilastotietoa Suomen kulttuurin tilasta ja kehityksestä sisältävä katsaus. Julkaisun alueelliset tiedot esitetään pääasiassa maakuntasolla. Lisäksi julkaisussa tarkastellaan alueellisten kielivähemmistöjen, suomenruotsalaisten ja saamelaisten kulttuuria. Julkaisu on kokonaan kaksikielinen (suomi - ruotsi). Taulukot sekä yhteenveto ovat myös englanniksi.

Tuoreempia tilastotietoja (2006-2007) joiltakin kulttuurin aloilta on kulttuuritilaston omilla nettisivuilla.

Lähde: Kulttuuria alueittain: tilastollinen katsaus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jukka Ekholm (09) 1734 3370, kulttuuri.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Taulukot

Tietokantataulukot


Päivitetty 9.10.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuri [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-7315. 2005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.7.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/klt/2005/klt_2005_2007-08-31_tie_001.html

Jaa