1. Äänestäneet eduskuntavaaleissa 2019

Tässä katsauksessa tarkastellaan eduskuntavaaleissa 2019 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, muun muassa väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoon sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelun kohteena olevat ryhmät ovat yhtäältä kaikki eduskuntavaaleissa 2019 äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet, toisaalta äänioikeutetut ja äänestäneet sellaisilla äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun myös vaalipäivän äänien osalta. Tämä tieto antaa täydellisen kuvan äänestysaktiivisuudesta, sillä sen avulla voidaan huomioida luotettavasti myös äänestämättä jättäneet. Tämä ei ole mahdollista vain ennakkoon äänestäneet sisältävän aineiston kohdalla. Tässä katsauksessa viitataan ennakkoon äänestäneillä kaikkiin koko maassa ennakkoon äänestäneisiin ja kaikilla äänestäneillä em. alueilla asuneisiin vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneisiin äänioikeutettuihin.

On tärkeää huomioida, että katsauksessa esitetyt tiedot kaikista äänestäneistä eivät kata koko maata tai kaikkia äänioikeutettuja. Kaikilla äänestäneillä viitataankin tässä katsauksessa äänestystapahtumaan niillä alueilla, joilta tieto oli saatavissa. Tässä katsauksessa esitettyjä tietoja ei ole muokattu mitenkään, esim. painottamalla aineistoa taustatekijöiden perusteella, vaan jakaumat esitetään sellaisena kuin ne aineistossa ovat. Toisin sanoen, kaikista äänestäneistä alueilla esitetyt tiedot koskevat niitä kuntia, äänestysalueita ja äänioikeutettuja, joista tieto oli saatavilla.

Analyysin aineisto

Katsauksen analyysejä tarkasteltaessa on tärkeä huomata, että analyyseissa on mukana kaksi toisistaan erillistä, mutta osittain päällekkäistä äänestäjäryhmää. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

  1. Ennakkoon äänestäneet, joka kattaa kaikki eduskuntavaaleissa ennakolta äänestäneet koko maassa

  2. Kaikki äänestäneet alueilla, joka kattaa sekä ennakkoon että vaalipäivänä äänestäneet (s.o. kaikki äänestäneet) niillä äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri

Katsauksessa käytetyt äänestäjäryhmät eivät ole toisensa poissulkevia. Koko maan ennakkoon äänestäneet sisältää myös em. alueilla ennakkoon äänestäneet äänioikeutetut. Kaikki äänestäneet alueilla kattaa myös kaikki ko. alueilla asuneet ennakolta äänestäneet. Näin ollen ryhmä ”ennakkoon äänestäneet” kuvaa nimensä mukaisesti ennakkoon äänestäneitä äänioikeutettuja koko maassa, ryhmä ”kaikki äänestäneet alueilla” kattaa vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneet rajatussa määrässä äänestysalueita.

Katsauksen aineisto on rajattu Suomessa asuviin äänioikeutettuihin. Eduskuntavaaleissa 2019 oli yhteensä 4 255 466 Suomessa asuvaa äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta 1 555 387, eli 36,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli yhteensä 1 784 596 äänioikeutettua. Täydellinen äänestystieto saadaan siis 41,9 prosentista äänioikeutetuista.

Kaikkiin äänioikeutettuihin ei pystytä yhdistämään kaikkia yksilötason taustatekijöitä. Onkin syytä huomata, että yksittäisten analyysissä käytettyjen taustamuuttujien kohdalla em. äänioikeutettujen lukumäärät saattavat olla em. lukuja pienempiä. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että kuvioissa ja taulukoissa esitetyt tietyt jakaumat saattavat vaihdella hieman muuttujittain.

Aineiston kattavuus

Äänestysalueet ja kunnat, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Tietoa myös vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 141 kunnasta, 88 kunnasta tieto saatiin kokonaan, eli kaikilta äänestysalueilta, osasta äänestysalueita tieto saatiin 53 kunnasta.

Vaalipäivän äänestystietoa saatiin kaikista Manner-Suomen vaalipiireistä. Tietojen kattavuus kuitenkin vaihtelee vaalipiireittäin. Kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 83,0 prosentista vaalipiirin äänioikeutetuista. Koko maan tasoa kattavampaa tietoa saatiin myös Oulun (74,6 % äänioikeutetuista), Lapin (70,7 %), Pirkanmaan (59,6 %), Uudenmaan (48,1 %) ja Satakunnan (48,0 %) vaalipiireistä. Pienin kattavuus vaalipäivän äänestystiedoissa oli Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin vain kahdelta äänestysalueelta ja 1,4 prosentista äänioikeutettuja. Toisin sanoen käytettävissä olevassa aineistossa Helsingin vaalipiiri on selvästi aliedustettu. (ks. Liitetaulukko 1.)

Liitetaulukossa 2. tarkastellaan äänioikeutettujen taustatekijöitä koko maassa ja alueilla, joista saatiin täydellinen äänestystieto. Eduskuntavaaleissa 2019 äänioikeutetut olivat keskimäärin 51,0-vuotiaita. Tältä osin alueiden äänioikeutetut eivät merkittävästi eroa äänioikeutetuista koko maassa. Äänioikeutetuista miehiä oli koko maassa 48,6 prosenttia, suhteellisesti yhtä paljon kuin alueilla.

Koko maan äänioikeutettujen käytettävissä olevien tulojen mediaani on hieman alueiden äänioikeutettuja suurempi. Ero on noin 300 euroa vuodessa.

Koulutusasteen osalta tarkasteltavat alueet eivät oleellisesti poikkea koko maasta. Koko maassa äänioikeutetut olivat keskimäärin hieman korkeammin koulutettuja kuin tarkastelluilla sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla. Ero näkyy käytännössä vain korkeimmassa tarkastellussa koulutusryhmässä. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita oli koko maassa 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin alueilla. Koulutuksen kohdalla Helsingin vaalipiirin aliedustus ja muun muassa Turun ja Espoon puuttuminen aineistosta vaikuttaa jakaumiin.

Erot pääasiallisen toiminnan luokissa ovat pieniä kaikkien äänioikeutettujen ja alueilla asuneiden äänioikeutettujen välillä. Koko maassa työllisiä oli hieman (0,5 prosenttiyksikköä) alueita enemmän, vastaavasti alueilla oli enemmän opiskelijoita (0,5 prosenttiyksikköä). Eläkeläisiä sen sijaan oli alueilla ja koko maassa suhteellisesti saman verran.

Alueilla oli koko maata hieman (1,7 prosenttiyksikköä) enemmän suomenkielisiä äänioikeutettuja. Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 2019 eroaa hieman alueiden ja koko maan välillä. Alueilla Keskustan, Perussuomalaisten ja SDP:n kannatus oli hieman koko maata suurempaa. Vastaavasti Kokoomuksen ja Vihreiden kannatus oli alueilla koko maata pienempää. Muiden puolueiden kannatuksessa ei ollut merkittäviä eroja alueiden ja koko maan välillä.

Tässä luvussa ja liitetaulukoissa 1. ja 2. esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon, mikäli halutaan yleistää kaikkien sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänestäneistä saatuja tietoja kaikkiin äänioikeutettuihin.

Ikä ja sukupuoli

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon 1 555 387 Suomessa asuvaa äänioikeutettua, mikä on 36,6 prosenttia kaikista Suomessa asuvista äänioikeutetuista. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 50,7. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, joten ilmoitetut prosenttiluvut ovat ennakkoäänestysprosenttia pienempiä.

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänensä vaaleissa antoi yhteensä 1 274 170 äänioikeutettua, eli 71,4 prosenttia alueiden äänioikeutetuista. Ennakkoon näillä alueilla äänesti 52,1 ja vaalipäivänä 47,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Ikä vaikuttaa selvästi äänestämiseen. Ennakkoon koko maassa äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ylittää 30 prosentin osuuden 51 ikävuoden kohdalla, jonka jälkeen osuus kasvaa aiempaa nopeammin. Ennakkoon äänestäminen oli yleisintä 75-vuotiaiden joukossa, joista 57,4 prosenttia äänesti ennakkoon. Ennakkoon äänestäneiden osuus laskee alle 30 prosentin 93-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista niillä äänestysalueilla, joilta saatiin myös vaalipäivän äänestystieto, antaa ilmiöstä ennakkoon äänestämistä kattavamman kuvan. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli näillä alueilla 59,5. Äänestysprosentti putoaa 52,7 prosenttiin 20-vuotiaiden ryhmässä. Tämän jälkeen äänestysprosentti kasvaa verrattain tasaisesti 43-vuotiaiden ikäryhmän 74,7 prosenttiin, jonka jälkeen kasvu on hitaampaa. Äänestysprosentti on korkeimmillaan 71-vuotiaiden ryhmässä (82,5 %). Yli 76-vuotiailla äänestysprosentti laskee alle 80 prosentin, 20-vuotiaiden taso alittuu 88-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.)

Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin niin ennakkoon koko maassa kuin alueillakin, lukuun ottamatta vanhinta tarkasteltua ikäryhmää. Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ennakkoon 38,6 prosenttia, yli 4 prosenttiyksikköä miehiä enemmän.

Kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti oli niin ikään naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 72,6 prosenttia, 2,5 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä on nuorimmissa ikäryhmissä. Sekä 18–19-vuotiaiden että 20–24-vuotiaiden kohdalla naisten äänestysprosentti oli yli 10 prosenttiyksikköä miesten vastaavaa suurempi. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Ennakkoon äänestäneiden ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Ikä-
luokka
Yhteensä Miehet Naiset
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Yhteensä 36,5 71,4 34,3 70,1 38,6 72,6
18-19 20,8 56,3 16,2 51,1 25,6 61,6
20-24 27,0 54,8 21,9 49,8 32,4 60,2
25-34 26,8 62,9 24,8 60,0 29,0 66,1
35-44 25,5 71,7 24,7 69,8 26,4 73,8
45-54 30,0 74,9 28,6 73,5 31,5 76,3
55-64 41,6 78,7 39,3 77,6 43,9 79,6
65-74 54,5 82,0 52,5 81,7 56,2 82,3
75- 48,6 67,5 51,6 73,6 46,6 63,6

Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä eniten koko maassa äänestivät ennakkoon työlliset, joita oli 44,6 prosenttia kaikista ennakkoon äänestäneistä. Eläkeläisiä oli ennakkoon äänestäneistä lähes yhtä paljon (43,0 prosenttia). Työllisiä oli ennakkoon äänestäneiden joukossa vähemmän ja eläkeläisiä enemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin äänioikeutettujen joukossa. (Kuvio 2.)

Kaikista äänestäneistä työllisissä ja eläkeläisissä ryhmän osuus on suurempi kuin ryhmien vastaava osuus kaikista äänioikeutetuista. Sen sijaan alueilla työttömien, opiskelijoiden ja muun pääasiallisen toiminnan ryhmään kuuluvien osuus äänestäneistä jäi alle ryhmien suhteellisen koon kaikissa äänioikeutetuissa. (Kuvio 3.)

Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet koko maassa pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet koko maassa pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet alueilla pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

 Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet alueilla pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Korkea koulutus lisää äänestämisen todennäköisyyttä. Eduskuntavaaleissa keskimääräistä useammin ennakkoon äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ilmiö näkyy selvästi myös kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 19,7 prosenttiyksikköä kaikkia ja 33,2 prosenttiyksikköä pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Iän yhteys äänestysaktiivisuuteen näkyy myös koulutusryhmien kohdalla, joissa lähes kaikissa äänestysaktiivisuus kasvaa iän myötä, vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta. Yli 90 prosentin äänestysaktiivisuuteen päästään vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden 45–54-vuotiaiden sekä alimman ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden 65–74-vuotiaiden joukossa. (Taulukko 2.)

Taulukkoa 2. tulkitessa on syytä huomata, että alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta enää uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa keskiasteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Taulukko 2. Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän ja koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Yhteensä Perus-
aste
Toinen
aste
Alin
korkea-
aste
Alempi
korkea-
kouluaste
Ylempi
korkea-
kouluaste,
tutkija-
koulutus
Yhteensä Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
36,5 33,2 33,8 47,5 38,5 42,9
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
71,4 57,9 68,0 85,2 83,4 91,1
18-24 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
25,3 18,9 29,6 .. 48,5 ..
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
55,2 49,5 58,9 .. 80,2 ..
25-34 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
26,8 13,1 22,7 19,2 36,2 43,0
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
62,9 33,6 58,0 42,6 79,9 89,0
35-44 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
25,5 16,3 22,5 26,9 28,6 32,9
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
71,7 43,6 64,6 77,7 81,8 89,7
45-54 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
30,0 21,2 28,3 33,3 32,6 35,6
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
74,9 51,1 69,4 82,4 84,7 91,3
55-64 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
41,6 33,1 40,3 46,7 46,4 47,7
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
78,7 62,9 75,8 86,5 89,1 92,8
65-74 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
54,5 47,9 54,2 62,0 62,2 62,6
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
82,0 73,8 81,7 90,1 92,3 94,4
75- Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
48,6 42,3 51,6 61,2 62,8 65,8
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
67,5 60,0 72,3 81,8 84,0 88,6

Äänestäneiden perheasemaa tarkastellaan rajattujen perheaseman luokkien avulla. Huomiota kiinnitetään avio- tai avoliitossa eläviin (parisuhde) ja perheettömiin, lasten lukumäärän sekä äänioikeutettujen ikään.

Parisuhteessa elävät äänestivät alueilla selvästi perheettömiä aktiivisemmin, parisuhteessa elävien äänestysprosentti oli yli 16 prosenttiyksikköä suurempi kuin perheettömillä. Lasten iällä ei ole merkittävää vaikutusta parisuhteessa elävien äänestysaktiivisuuteen. Yhden vanhemman perheen vanhempien äänestysaktiivisuus sen sijaan jäi 61,1 prosenttiin.

Tarkasteltaessa nuorten, 18–24-vuotiaiden äänioikeutettujen äänestysaktiivisuutta, voidaan havaita että kotona (vanhempiensa kanssa) asuvien äänestysprosentti on korkeampi kuin saman ikäisten perheisiin kuulumattomien. Perheisiin kuulumattomat sisältävät sekä yksin että muun tai muiden henkilöiden kanssa asuvat. Ero ryhmien äänestysaktiivisuudessa alueilla on noin 4 prosenttiyksikköä.

Äänestäneiden ikäryhmittäinen tarkastelu ei oleellisesti muuta kuvaa perheaseman vaikutuksesta. Pääsääntöisesti äänestysprosentti kasvaa kaikissa perheaseman ryhmissä iän myötä, lukuun ottamatta vanhinta, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. Perheaseman kohdalla ryhmä “Muu” sisältää kotona asuvat yli 24-vuotiaat, aikuisen lapsen kanssa asuvat yhden vanhemman perheen vanhemmat, laitosväestön ja luokittelemattomat henkilöt sekä henkilöt, joiden perheasemasta ei ole tietoa. (Kuvio 4., Taulukko 3.)

Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tietyissä perheaseman ryhmissä eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tietyissä perheaseman ryhmissä eduskuntavaaleissa 2019, %

Taulukko 3. Ennakkoon ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Yhteensä Pari-
suhde
Pari-
suhde,
ei lapsia
Pari-
suhde,
alle 18 v.
lapsia
Pari-
suhde,
ei
alle 18 v.
lapsia
Yhden
vanh.
perhe,
alle 18 v.
lapsia
Perheetön Muu
Yhteensä Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
36,6 37,7 45,4 24,3 37,9 24,8 38,8 30,3
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
71,4 79,2 79,9 77,3 82,5 61,1 62,8 52,6
18-24 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
25,3 25,1 26,7 14,5 .. 10,0 30,2 19,5
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
55,2 57,8 59,4 46,8 .. 26,0 52,7 32,3
25-34 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
26,8 25,8 30,2 21,0 .. 17,0 29,9 25,4
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
62,9 69,5 71,2 67,7 .. 43,8 57,8 50,0
35-44 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
25,5 24,4 29,3 23,3 23,5 23,8 30,0 27,1
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
71,8 77,0 72,4 78,1 65,1 62,1 60,8 48,7
45-54 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
30,1 28,9 32,7 26,6 30,2 29,5 33,5 31,3
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
74,9 80,2 75,5 82,4 81,0 70,7 62,8 58,7
55-64 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
41,7 42,1 44,2 32,8 38,4 34,8 41,7 37,4
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
78,7 84,0 83,6 84,6 85,3 75,2 68,5 64,7
65-74 Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
54,5 56,6 57,2 42,8 49,7 42,8 51,2 43,0
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
82,0 87,0 87,2 85,9 84,4 82,4 73,3 61,3
75- Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
48,6 55,0 55,5 .. 46,1 .. 44,5 27,1
Kaikki
äänestäneet,
alueilla
67,5 78,4 78,8 .. 71,4 .. 59,9 36,4

Tulotaso ja ammatti

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2017. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Katsauksen aineistossa äänioikeutettujen tulot on jaettu desiileihin. Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 424 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, sijoittuu näin muodostettuihin ryhmiin noin 178 000 äänioikeutettua kuhunkin.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 8 000 äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 2 500 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli 21 500 euroa, tarkastelluilla rajatuilla alueilla vastaava mediaanitulo oli 21 200 euroa. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen koko maassa kuuluneiden äänioikeutettujen käytettävissä olevat tulot olivat vähintään 39 656 euroa, tarkastelluilla alueilla vastaavasti 38 413 euroa vuodessa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden tulot olivat koko maan äänioikeutettujen kohdalla enintään 9 356 euroa ja alueilla 9 249 euroa vuodessa. (Taulukko 4.)

Taulukko 4. Äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat 2019, euroa

Desiili Kaikki
äänioikeutetut
Äänioikeutetut
alueilla
1. desiili 0 0
2. desiili 9 357 9 250
3. desiili 13 136 13 068
4. desiili 15 724 15 600
5. desiili 18 439 18 210
6. desiili 21 491 21 173
7. desiili 24 549 24 189
8. desiili 27 735 27 291
9. desiili 31 980 31 337
10. desiili 39 656 38 413

Koko maan tasolla tuloilla ei kokonaisuudessaan ole suurta vaikutusta ennakkoon äänestämiseen. Alimmassa tulodesiilissä ennakkoon äänestäminen on suhteellisesti vähäisempää kuin korkeammissa tuloluokissa. Toisesta tulodesiilistä alkaen ennakkoon äänestämisen asteessa ei tapahdu suuria muutoksia, ennakkoon äänestäneiden osuus vaihtelee näissä luokissa 35,2 ja 41,1 prosentin äänioikeutetuista välillä. (Kuvio 5.)

Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä alueilla, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen on huomattavasti selvempi. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen on säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulodesiiliin kuuluneista äänesti kaikkiaan 87,1 prosenttia. Sen sijaan alimmassa tulodesiilissä äänestysaktiivisuus jäi 57,7 prosenttiin. Ero pieni- ja suurituloisimpien äänestysaktiivisuudessa oli siten yli 29 prosenttiyksikköä. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin eduskuntavaaleissa 2019, %

Äänioikeutettujen ammattia tarkastellaan ammattiluokituksen avulla. Aineistossa käytetty ammattitieto on vuodelta 2016. Ammatti päätellään vuoden viimeisenä päivänä henkilöille, jotka ovat pääasiallisen toiminnan mukaan työllisiä. Vuoden 2019 eduskuntavaalien äänioikeutetuista ammattitieto löytyy koko aineistossa noin 2 100 000 äänioikeutetulle. Tarkastelluilla alueilla vastaava tieto on noin 870 000 äänioikeutetulla.

Kaikkien sellaisten äänioikeutettujen, joista on aineistossa ammattitieto, äänestysprosentti tarkastelluilla alueilla oli 75,8. Ammattiryhmistä korkein äänestysprosentti oli erityisasiantuntijoilla, 88,9 prosenttia. Yli 80 prosentin taso ylittyi myös johtajien, sotilaiden, asiantuntijoiden sekä maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden kohdalla. Äänestysprosentti oli keskimääräistä pienempi eri työntekijäryhmissä. (Kuvio 6.)

Matalin ammattiryhmän avulla mitattu äänestysaktiivisuus oli muiden työntekijöiden ryhmässä, jossa äänestysprosentti jäi 61,8 prosenttiin, eli 14 prosenttiyksikköä ammattiryhmien keskiarvon alapuolelle. Muut työntekijät -luokka sisältää avustavia, rutiiniluonteisia tai vähän koulutusta vaativia tehtäviä.

Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ammattiryhmän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ammattiryhmän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Ulkomaalaistausta

Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli alueilla äänestäneiden kohdalla kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampaa. Suomen- ja saamenkielisistä äänesti 0,4 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 7,4 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän.

Eduskuntavaaleissa äänioikeus on sidoksissa kansalaisuuteen, eli muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on vähemmän kuin esim. kuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomenkielisiä oli 92,2, ruotsinkielisiä 5,3 ja muunkielisiä 2,5 prosenttia. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä suomea äidinkielenään puhui 93,9, ruotsia 4,1 ja muita kieliä 2,0 prosenttia. Saamenkielisten osuus molemmissa tapauksissa oli 0,03 prosenttia.

Taulukko 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Suku-
puoli
Yhteensä Suomi,
saame
Ruotsi Muu
kieli
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennak-
koon
äänes-
täneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Yhteensä 36,5 71,4 37,3 71,8 32,5 78,8 16,1 40,0
Miehet 34,3 70,1 35,1 70,4 29,9 77,4 16,2 39,6
Naiset 38,6 72,6 39,5 73,0 35,1 80,1 16,1 40,3

Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi pienemmäksi kuin kotimaisia kieliä puhuvilla. Ennakkoon koko maassa kaikista äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 16,1 prosenttia. Vastaavasti kaikista alueilla äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 40,0 prosenttia, yli 31 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän. (Taulukko 5.)

Kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkempi tarkastelu osoittaa, että korkein kaikista alueilla annetuista äänistä laskettu äänestysprosentti oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla (78,8 %). Suomen- ja saamenkielisten äänestysprosentti oli vastaavasti 71,8. Kuvioon 7 on valittu lukumääräisesti suurimmat kieliryhmät niillä alueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä. Tällä tavalla rajattuna suurin äänestysprosentti vieraskielisistä oli saksankielisillä, 74,5 prosenttia äänioikeutetuista. Muista vieraskielisten ryhmistä englannin-, espanjan-, somalin- ja vironkielisten äänestysaktiivisuus ylittää 50 prosentin tason. (Kuvio 7.)

Kuvio 7. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Kuvio 7. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Ikäryhmittäin ja syntyperän mukaan tarkasteltuna nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäryhmiä matalammaksi sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa. Tämä näkyy niin koko maassa ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien alueilla äänestäneidenkin kohdalla. Kaikkien alueilla äänestäneiden kohdalla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli lähes 31 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jää alle 35 prosentin 18–34-vuotiaiden ikäryhmissä, yli puolet ulkomaalaistaustaisista äänesti vasta 65 vuotta täyttäneissä ikäryhmissä. (Taulukko 6.)

Taulukko 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan eduskuntavaaleissa 2019, %

Ikä-
luokka
Koko
väestö
Suomalais-
taustaiset
Ulkomaalais-
taustaiset
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Ennakkoon
äänestäneet,
koko maa
Kaikki
äänes-
täneet,
alueilla
Yhteensä 36,5 71,4 37,1 72,0 17,0 41,2
18-24 25,3 55,2 25,8 55,9 12,9 30,0
25-34 26,8 62,9 27,3 63,8 13,4 33,6
35-44 25,5 71,7 26,0 72,8 13,3 39,3
45-54 30,0 74,9 30,5 75,6 15,7 44,9
55-64 41,6 78,7 42,1 79,1 20,8 48,4
65-74 54,5 82,0 54,7 82,2 31,5 59,7
75- 48,6 67,5 48,7 67,6 37,4 57,1

Lähde: Eduskuntavaalit 2019, katsaus äänestämiseen eduskuntavaaleissa, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 24.5.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. Äänestäneiden tausta-analyysi 2019, 1. Äänestäneet eduskuntavaaleissa 2019 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/2019/03/evaa_2019_03_2019-05-24_kat_001_fi.html