Aiheet
Väestö ja yhteiskunta

Nuorten miesten äänestysaktiivisuus väheni selvästi presidentinvaalin 2024 toisessa vaalissa

tiedote | Presidentinvaalit 11.2.2024

Muutos

Uusia tietokantataulukoita julkistetaan.
Lue lisää muutoksesta

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 presidentinvaalin ensimmäisessä vaalissa äänestysaktiivisuus oli korkein 57–74-vuotiaiden ikäryhmässä (yli 80 %). Näistä korkein äänestysaktiivisuus oli 68-vuotiailla (82,3 %). Toisessa vaalissa äänestysaktiivisuus ei noussut yli 80 % missään ikäryhmässä. Nuorista ikäryhmistä äänestysaktiivisuus oli ensimmäisessä vaalissa matalin 19-vuotiaiden joukossa (60,5 %) ja toisessa vaalissa 21-vuotiaiden ryhmässä (54,3 %).

Keskeisiä poimintoja

  • Miesten äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa erityisesti nuorissa ikäryhmissä.
  • Äänestysaktiivisuus oli korkeampaa ylemmissä tuloluokissa.
  • Korkea koulutus lisäsi äänestämisen todennäköisyyttä.
  • Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jäi matalaksi.
  • Täydellinen äänenkäyttötieto saatiin noin 54 % äänioikeutetuista 2024 presidentinvaalissa.

Äänenkäyttöaineisto

Taustatekijöiden vaikutusta äänestysaktiivisuuteen tarkastellaan äänenkäyttötiedon avulla. Äänenkäyttötieto perustuu sähköiseen äänioikeusrekisteriin äänestyspaikoilla tehtyihin merkintöihin äänenkäytöstä. Tarkastelun kohteena ovat presidentinvaalissa 2024 äänioikeutetut, ennakkoon äänestäneet koko maassa sekä kaikki äänestäneet sellaisissa kunnissa ja äänestysalueilla, joissa käytettiin sähköistä äänioikeusrekisteriä. Tarkastellut äänestäjäryhmät ovat toisistaan erillisiä, mutta osittain päällekkäistä. Tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä:

Ryhmä 1. Ennakkoon äänestäneet:

• Kaikki vaaleissa ennakkoon äänestäneet koko maassa

Ryhmä 2. Äänestäneet alueilla:

• Ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet äänestysalueilla, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri.

Presidentinvaalissa 2024 oli 4 281 711 Suomessa asuvaa äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakkoon 1 912 450, eli 44,7 % äänioikeutetuista. Äänestysalueilla, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli ensimmäisessä vaalissa 2 310 533 ja toisessa vaalissa 2 319 545 äänioikeutettua. Vaalipäivän äänestämisen sisältävä tieto saatiin siten ensimmäisessä vaalissa 54,0 % ja toisessa vaalissa 54,2 % äänioikeutetuista.

Sähköinen äänioikeusrekisteri on välttämätön vaalipäivän äänestysaktiivisuuden tarkasteluun. Tietoa vaalipäivän äänestämisestä saatiin ensimmäisestä vaalista 196 kunnasta, toisesta 198 kunnasta. Kaikilta äänestysalueilta tieto saatiin ensimmäisessä vaalissa 151 kunnasta ja toisessa 153 kunnasta. Osasta äänestysalueilta tieto saatiin molemmissa vaaleissa 45 kunnasta.

Äänestysalueet ja kunnat, joissa sähköinen rekisteri oli käytössä, eivät jakaudu täysin tasaisesti koko maan tasolla. Vaalipiireistä kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 91,1 % äänioikeutetuista molemmissa vaaleissa. Kattavuus oli heikoin Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin molemmissa vaaleissa kahdelta äänestysalueelta, jotka kattoivat 0,9 % vaalipiirin äänioikeutetuista.

Sähköisen äänioikeusrekisterin alueilla äänioikeutetut eivät juuri eroa keskeisten sosio-ekonomisten taustatekijöiden suhteen kaikista äänioikeutetuista. Erot äänioikeutettujen iän, sukupuolen, pääasiallisen toiminnan ja kielen suhteen ovat marginaalisia alueiden ja koko maan välillä. Suurin ero on ryhmien koulutusrakenteessa. Alueilla on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita hieman (2,0 prosenttiyksikköä) koko maata vähemmän.

Äänenkäyttöaineiston tulkitseminen

Äänenkäyttötietoon perustuva äänestäneiden lukumäärä ei ole täysin sama kuin vaalin tulostiedoissa. Aluekohtaisesti eri lähteistä poimituissa äänestäneiden lukumäärissä saattaa olla pieniä eroja. Tämä johtuu siitä, että vaalin tulostietojen äänestäneiden lukumäärä perustuu äänestyslippuihin, äänenkäyttötieto puolestaan sähköiseen äänioikeusrekisteriin tehtyihin merkintöihin äänestäneistä.

Eroja näiden lähteiden välille voi syntyä mm. seuraavista syistä: 1) tiettyä ennakkoäänestyksessä annettua ääntä ei vaalilain perusteella oteta huomioon, 2) ennakkoääni jää saapumatta ennen määräaikaa, 3) mahdolliset menettelyvirheet vaalipäivänä, esim. äänestäjä ei ole jättänyt vaalilippua tai äänestäjälle annettu kaksi yhteen takertunutta lippua tai 4) erilaiset kirjausvirheet. Näitä satunnaistekijöitä ei korjata äänenkäyttötietoihin.

Äänenkäyttötietoon liittyvistä tietokantataulukoista ei siten kaikissa tapauksissa voi poimia tarkkaa äänestäneiden lukumäärää, mikäli halutaan äänestyslippuihin perustuva vaalin tulostieto. Taulukoissa esitetyt äänestäneiden lukumäärät kuvaavat äänioikeusrekisterin merkintöjä. Jälkikäteen mahdollisten virhemerkintöjen korjaaminen on mahdotonta.

Erityisesti miesten äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa

Äänestysalueilla, joilta saatiin kaikki äänestystiedot äänesti ensimmäisessä vaalissa 74,2 % ja toisessa vaalissa 69,7 % äänioikeutetuista. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin alueilla. Ensimmäisessä vaalissa miesten äänestysaktiivisuus ohitti naiset 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä ja toisessa vaalissa 80 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.

Koko maassa äänioikeutetuista naisista äänesti ensimmäisessä vaalissa ennakkoon 47,8 % ja toisessa 50,6 %. Ero miehiin oli ensimmäisessä vaalissa 6,4 ja toisessa 8,6 prosenttiyksikköä. Alueilla naisista äänesti ensimmäisessä vaalissa 76,6 % ja toisessa 73,7 %. Ero miehiin oli ensimmäisessä vaalissa 4,8 ja toisessa 8,1 prosenttiyksikköä.

Molemmissa vaaleissa matalin äänestysaktiivisuus oli 19-vuotiailla miehillä, 54,2 % ensimmäisessä ja 46,0 % toisessa vaalissa. Miesten ja naisten äänestysaktiivisuus laski toisessa vaalissa eniten 18-vuotiaiden ikäryhmässä. Naisilla ero ikäryhmän äänestysaktiivisuudessa vaalien välillä oli 4,8 ja miehillä 12,0 prosenttiyksikköä. Miesten äänestysaktiivisuus laski yli 10 prosenttiyksikköä myös 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä.

Äänestysprosentti korkeampi ylemmissä tuloluokissa

Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan käytettävissä olevien rahatulojen avulla. Tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2022. Käytettävissä olevat rahatulot tarkoittavat verojen jälkeisiä rahatuloja. Nämä koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Äänioikeutettujen tulot on jaettu kvintiileihin. Kvintiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko viiteen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on kaikkien äänioikeutettujen (koko maa) kohdalla noin 855 000 äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli näin muodostetuissa ryhmissä noin 462 000 äänioikeutettua.

Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto noin 6 400 äänioikeutetulta. Vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui noin 2 500 äänioikeutetulta. Kaikkien äänioikeutettujen käytettävissä olleiden tulojen mediaani oli noin 24 400 euroa. Tarkastelluilla alueilla vastaava mediaanitulo oli noin 24 000 euroa.

Tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen oli selvä kaikkien äänestäneiden kohdalla. Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti ensimmäisessä vaalissa 87,2 % ja toisessa 83,8 %. Alimmassa kvintiilissä ensimmäisen vaalin äänestysaktiivisuus oli 62,0 % ja toisen vaalin 57,0 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten ensimmäisessä vaalissa yli 25 prosenttiyksikköä ja toisessa lähes 27 prosenttiyksikköä.

Korkeasti koulutetut ja työlliset aktiivisia äänestäjiä

Keskimääräistä useammin äänestivät alimman korkea-asteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli ensimmäisessä vaalissa 17,9 prosenttiyksikköä kaikkia ja 33,7 prosenttiyksikköä perusasteen koulutuksen suorittaneita äänioikeutettuja suurempi.

Koulutusryhmissä miesten kaikki äänestäneet huomioiva äänestysaktiivisuus oli naisia matalampi kaikissa koulutusryhmissä molemmissa vaaleissa. Suurin ero sukupuolten välillä oli toisen asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Ero miesten ja naisten äänestysaktiivisuudessa kasvoi kaikissa koulutusryhmissä toisessa vaaleissa.

Alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa toisen asteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja.

Kaikista äänioikeutetuista aktiivisimpia äänestäjiä olivat työlliset, joista äänesti ensimmäisessä vaalissa 78,9 % ja toisessa 74,0 %. Eläkeläisten äänestysaktiivisuus oli ensimmäisessä vaalissa hieman kaikkia äänestäneitä pienempi (-1,1 prosenttiyksikköä) ja toisessa vaalissa kaikkien äänestäneiden tasolla. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä äänestysaktiivisuus jäi alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Niistä, joiden pääasiallinen toiminta oli tiedossa, matalin äänestysaktiivisuus oli työvoiman ulkopuolella olevilla, 51,0 % ensimmäisessä ja 47,2 % toisessa vaalissa.

Pääasiallisen toiminnan ryhmistä ennakkoon äänestäminen oli yleisintä eläkeläisten joukossa. Eläkeläisistä äänesti ennakkoon ensimmäisessä vaalissa 53,6 % ja toisessa 55,0 %. Muissa pääasiallisen toiminnan ryhmissä ennakkoon äänestäneitä oli suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien äänioikeutettujen joukossa.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus matala

Suomen- ja saamenkielisistä äänesti ensimmäisessä vaalissa 74,9 % ja toisessa vaalissa 70,1 %. Korkein äänestysprosentti oli ruotsinkielisillä, 79,1 % ensimmäisessä ja 77,9 % toisessa vaalissa. Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi edellisten alle, korkeimmillaan 42,8 % ensimmäisessä vaalissa.

Presidentinvaalissa äänioikeus on sidoksissa kansalaisuuteen. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia äänioikeutettuja on siten vähemmän kuin esim. kuntavaaleissa. Kaikista äänioikeutetuista suomen- ja saamenkielisiä oli 91,4, ruotsinkielisiä 5,2 ja muunkielisiä 3,3 %. Alueilla, joista saatiin tieto kaikista äänestäneistä, suomenkielisiä äänioikeutettuja on hieman enemmän ja ruotsin- sekä vieraskielisiä hieman vähemmän kuin kaikissa äänioikeutetuissa.

Tarkastelu syntyperän mukaan ei muuta kieliryhmien perusteella muodostuvaa kuvaa. Ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli ensimmäisessä vaalissa 31,6 ja toisessa vaalissa 29,4 prosenttiyksikköä.

Muutos

Uusia tietokantataulukoita julkistetaan.
Lue lisää muutoksesta

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Uudet tietokantataulukot
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Alue
  • Ikä
  • Kierros
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Ikäluokka
  • Sukupuoli
  • Alue
  • Kierros
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Koulutusaste
  • Sukupuoli
  • Alue
  • Kierros
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Alue
  • Taustamuuttuja
  • Kierros
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Alue
  • Tulokvintiili
  • Kierros
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:
Käytetyt luokitukset:
  • Sukupuoli
  • Alue
  • Pääasiallinen toiminta
  • Kierros
Ajanjakso:
vuosi
Päivitetty:

Tulevat julkaisut

Taustatiedot

Dokumentaatio
Viittausohje

Tilaston asiantuntijat

Tiedustelut ensisijaisesti
Palvelusähköposti
vaalit@stat.fi
Sami Fredriksson
yliaktuaari
029 551 2696
Muut asiantuntijat
Vastaava osastopäällikkö

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.