Uutisia 27.7.2021

Kuluttajien luottamusindikaattorissa arvio oman talouden tilasta mittaushistorian myönteisin – eri väestöryhmien välillä kuitenkin suuria eroja luottamuksessa

Tänään (27.7.) aamulla on julkaistu uusi kuluttajien luottamusindikaattori. Luottamusindikaattori oli 4,4, mikä on pientä laskua kesäkuun 4,6:een verrattuna mutta vielä reilusti toukokuun 2,7 yläpuolella. Luottamus talouteen onkin hyvin vahvaa, verrattuna luottamusindikaattorin pitkän ajan keskiarvoon, joka on -1,7. Vielä vuosi sitten samaan aikaan arvo oli -1,6.

Omaan talouteen luotetaan

Sen lisäksi, että luottamus oli muutenkin vahvaa, indikaattorin osatekijöistä arvio oman talouden nykytilasta oli myönteisin koko mittaushistoriassa.

”Kuluttajien luottamus omaan talouteensa ei ole koskaan ollut näin korkeaa”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo. ”Taustalla on tietysti osaltaan tämä korona-aika, kun ihmiset eivät ole päässeet kuluttamaan entiseen tapaan. Säästöjä on kertynyt, joten on luonnollista, että rahatilanne nähdään hyvänä.”

Ihmisillä ilmeni myös huomattavasti rahankäyttöaikeita kestotavaroihin: entistä useampi suunnittelee kestotavaroiden ostamista tai harkitsee lainanottoa esimerkiksi asuntoa, remonttia tai autoa varten.

”Ulkomaan matkailu ei vielä houkuta, mutta asunnon tai mökin ostoon ja peruskorjauksiin ja niihin liittyvän lainanoton suhteen on ollut aiempaa suurempia osuuksia. Myös auton ostaminen on ollut aika vahvaa viime kuukausina, mikä tietysti on myös sidoksissa rahatilanteeseen, ehkä myös lisääntyneeseen mökkiasumiseen.”

Kaikilla tilanne ei kuitenkaan ole samanlainen huomattavasta luottamuksen noususta huolimatta.

”Vaikka onkin tosiasia, että osuudet ovat nousseet, lainanotto- ja ostoaikeisten osuudet ovat korkeintaan 15-20 % kuluttajista paikkeilla. Loppujen lopuksi siis aika pieni osa kuluttajista suunnittelee tällaista”, Kangassalo kertoo.

Luottamuksessa suuria eroja eri väestöryhmien välillä

Oman talouden lisäksi suomalaiset luottavat myös yleisesti Suomen talouden tulevan kehityksen olevan hyvää. Työttömyydenkin odotetaan taas vähenevän ja inflaation kiihtyvän. Luottamuksessa voi kuitenkin huomata, että eri väestöryhmien välillä on suuria eroja. Ylemmät toimihenkilöt ovat edelleen selvästi optimistisimpia (13,6) ja työttömät ja eläkeläiset arvioivat talouskehitystä negatiivisimmin (molemmilla -3,3).

”Koronakriisi on kohdellut ihmisiä aika eriarvoisesti ja eri väestöryhmien ja eri alueiden vastauksissa tämä näkyy. Korkea luottamus talouteen ei kosketa kaikkia tasaisesti, vaan joillakin on mennyt todella huonosti”, Kangassalo kertoo.

Luottamus talouteen vähenee tavallisesti henkilön iän mukana, ja tulojen mukana usko vastaavasti yleensä lisääntyy. Miehet ovat myös taipuvaisia luottamaan talouteen enemmän kuin naiset, mutta tämä kuvio on aivan viime aikoina alkanut kääntymään toiseen suuntaan.

”Tätä voi pitää yllättävänä, sillä korona on nimenomaan iskenyt enemmän naisvaltaisille aloille.”

Listätietoja:

Yliaktuaari Pertti Kangassalo, p. 029 551 3598

pertti.kangassalo@stat.fi

Lue lisää kuluttajien luottamuksesta täältä.

Jaa