Kesä tilastojen valossa 2021

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja mökkeillään – ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi

  • Työvoimatutkimuksen lomatiedot kertovat, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla. Kesällä 2020 Suomen työllisestä työvoimasta 31 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa.
  • Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 12 prosenttia työllisistä ja elokuussa 10 prosenttia työllisistä. 

Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Poikkeuskesänä matkailu ulkomaille romahti, kotimaan mökkimatkailu kasvatti suosiotaan

  • Vuoden 2020 matkailuilmiö oli mökkeily kotimaassa. Kesäkuukausina suosituin kotimaan matkakohde sijaitsi Uudellamaalla, Lapissa tai Pohjois-Pohjanmaalla.
  • Ulkomaanmatkoja tehtiin enimmäkseen lähialueille. Kesällä 2020 suomalaiset tekivät ulkomaille 580 000 vapaa-ajanmatkaa, joista 54 prosenttia suuntautui Viroon.
  • Koronapandemian vuoksi suomalaisilta peruuntui kesäkuukausina (toukoelokuu) ainakin 550 000 kotimaan matkaa maksullisessa majoituksessa ja 1 120 000 ulkomaan matkaa. Luvut koskevat matkoja, joihin oli tehty varauksia ennen maaliskuun 2020 puolivälissä asetettuja matkustusrajoituksia.
  • Uutissuomalaisen teettämän kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista aikoo viettää myös tämän kesän kotimaassa. Tutkimukseen vastanneista ainoastaan kolme prosenttia oli varannut ja kuusi prosenttia suunnitteli ulkomaanmatkaa. Vastaajista 43 prosenttia ei ollut suunnitellut kesälle ulkomaanmatkoja koronapandemian vuoksi.

Lähteet:
Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu 2020.
Uutissuomalainen, uutinen 7.5.2021, Harva suomalainen on varannut tai suunnittelee ulkomaanmatkaa kesälle.

Lähes 5,7 miljoonaa yöpymistä kotimaan majoitusliikkeissä viime kesänä

  • Koronakriisin vuoksi vuosi 2020 oli majoituspalveluiden kannalta hyvin poikkeuksellinen. Heinä–elokuun aikana kotimaisten matkailijoiden yöpymiset kuitenkin lähestyivät vuoden 2019 tasoa.
  • Kesällä 2020 (toukoelokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli lähes 5 669 000. Yöpymisten määrä väheni 40,6 prosenttia edellisvuodesta.
  • Kotimaisten yöpymisten määrä väheni 22,9 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä 86,4 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisia yöpymisiä tilastoitiin yhteensä 5 307 255 ja ulkomaisia yöpymisiä 361 270.

Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto, Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä kuukausittain vuonna 2020.

Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä laski erityisesti rannikolla

  • Vuonna 2020 kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä rannikolla ja sisävesillä oli yhteensä 2,9 miljoonaa. Matkustajamäärä laski 40 prosenttia vuodesta 2019.
  • Rannikon osuus matkustajamäärästä oli 2,7 miljoonaa ja sisävesien 0,2 miljoonaa. Matkustajamäärä laski vuoteen 2019 verrattuna voimakkaasti erityisesti rannikolla (41 %). Sisävesillä matkustajamäärä laski 19 prosenttia.
  • Vuonna 2020 eniten matkustajia oli Suomenlahden alueella, 1,7 miljoonaa.

Lähde: Tilastokeskus, Kotimaan vesiliikenne, Kotimaan vesiliikenteen kuljetukset laskivat vuonna 2020.

Matkailuautojen ja SUP-lautojen myynti kasvoi

  • Tehdasvalmisteisia matkailuautoja rekisteröitiin viime vuonna 1 696, mikä oli noin 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 rekisterissä oli 60 668 matkailuautoa. Yhteensä matkailuvaunuja ja -autoja rekisteröitiin 2 564 kappaletta vuonna 2020, mikä oli lähes 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
  • Muita koronakevään ja -kesän hittituotteita olivat muun muassa porealtaat, SUP-laudat, teltat ja koristekirsikkapuun taimet.

Lähteet:
Matkailuajoneuvotuojat ry, Matkailuajoneuvojen ensirekisteröinnit.
Helsingin Sanomat, uutinen 14.6.2021, Suomalaiset ovat hullaantuneet matkailuautoihin – Korona-aika sai myynnin ja vuokrauksen kukoistamaan.
Helsingin Sanomat, uutinen 21.7.2020, ”Vastaavaa muutosta ei ole ollut sitten toisen maailmansodan” – Kauppiaat kertovat, minkä vapaa-ajan tavaroiden kysyntä räjähti koronakeväänä.

Kesätyöpaikkoja tarjolla enemmän kuin viime vuonna – koronaa edeltävälle tasolle ei vielä päästä

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kesätyökyselystä ilmenee, että kesätyöpaikkojen määrä romahti vuonna 2020 koronakriisin seurauksena. Kesätyöpaikkoja oli tuolloin tarjolla noin 80 000, kun koronaa edeltävinä vuosina kesätyöpaikkoja on ollut tarjolla jopa yli 120 000. Tälle kesälle ennustetaan reilun 10 prosentin kasvua, mikä toisi töitä noin 90 000 nuorelle.
  • EK:n kyselyn mukaan palvelualat tarjosivat vuoden 2020 kesätyöpaikoista noin kaksi kolmasosaa, joista lähes puolet oli kaupan alalla. Teollisuuden puolelta teknologiateollisuus on merkittävin kesätyöllistäjä. Eniten koronan vaikutuksista kärsivät matkailu- ja ravintola-ala sekä huvipuistot ja muut tapahtumajärjestäjät, mikä karsi näiden alojen kesätyömahdollisuuksia.
  • Kemianteollisuuden, Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden jäsenyritykset arvioivat tarjoavansa tänä kesänä noin 22 000 kesätyöpaikkaa.
  • SAK:n luottamushenkilöistä 67 prosenttia kertoo, että hänen työpaikalleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Vuonna 2020 vastaava luku oli 56 prosenttia ja vuonna 2019 luku oli 71 prosenttia.
  • Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa 2020 nuoria eli 15–24-vuotiaita oli työllisinä 31 000 vähemmän kuin viime vuonna ja 25–34-vuotiaitakin 24 000 vähemmän.

Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto, tiedote 21.1.2021, EK:n yrityskysely: Kesätyöpaikkojen määrä romahti vuonna 2020, ensi kesänä tavoitteena työllistää 100 000 nuorta.
Metsäteollisuus, uutinen 15.4.2021, Vientiteollisuus tarjoaa 22 000 nuorelle kesätyöpaikan.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, ajankohtaista 27.5.2021, SAK:n kysely: Kesätyöpaikkoja tarjolla viime vuotta enemmän.
Tilastokeskus, Pertti Taskinen, Tieto&trendit 21.7.2020, Lomautettuja palasi töihin, mutta kriisi kolhii nuorten työllisyyttä.

Tuhansia kausityöntekijöitä saapuu Suomeen tänäkin kesänä

  • Suomen marja- ja vihannesviljelmillä sekä maatiloilla työskentelee myös tänä kesänä tuhansia ulkomaalaisia kausityöntekijöitä. Enintään 90 päivän työskentelyyn oikeuttavia kausityötodistuksia oli tämän vuoden tammi-toukokuussa myönnetty yli 10 000.
  • Pidempään työskentelyyn oikeuttavia kausityöoleskelulupia oli myönnetty yli 800.
  • Viime vuosien tapaan kausityölupia on myönnetty eniten ukrainalaisille työntekijöille. Tietoja hakemuksista ja päätöksistä löytyy Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta.

Lähde: Maahanmuuttovirasto, tiedote 24.5.2021, Kesäsesonki mansikkamailla lähestyy - yli 10 000 päätöstä tehty kausityöntekijöille.

Kesä kutsuu mökille

1,7 kesämökkiä neliökilometrillä

  • Suomessa oli vuonna 2020 kaikkiaan 508 289 kesämökkiä, keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä.
  • Noin 9 000 vapaa-ajan asuntoa on vakinaisesti asuttuja.
  • Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä. 
  • Kun mökkitiheyttä tarkastellaan vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään, kiilaa Parainen ykköseksi. Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2020 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja.
  • Suomalaisten kesämökkien keskikoko on 49 neliötä ja mediaani 40 neliötä.
  • Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 92 kilometriä ja mediaani oli 39 kilometriä.

Lähteet: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2019, Kesämökit 2020 ja Mika Ronkainen, Tieto&trendit 10.5.2021, Kesämökkien laskentatapa muuttuu – näin uusi rakennusluokitus vaikuttaa rakennusten ja asuinolojen tilastoihin.

Kesämökkien omistajien keski-ikä 63 vuotta

  • Kesämökeistä 422 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Yli 780 000 suomalaista kuului vuonna 2020 kesämökin omistavaan asuntokuntaan.
  • Kesämökkien omistajien keski-ikä oli 63 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 7 prosenttia kaikista mökinomistajista.
  • Lähes 40 prosentilla mökeistä oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 11 prosentilla oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia.
  • Kesämökin omistajajoukosta lähes 60 prosenttia asui joko omakoti- tai paritalossa.
  • Kotimaiset vuokramökkiyöpymiset nousivat 18 prosenttia ja ulkomaiset yöpymiset laskivat noin 53 prosenttia vuonna 2020.
  • Vuokramökkien suhteen viime kesän vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli yli 477 000. Yhteensä vuoden 2020 touko–elokuussa oli yli 1,1 miljoonaa vuokramökkiyöpymistä. Näistä kotimaisia yöpymisiä oli 96 prosenttia.
  • Keskimääräinen mökkivuorokausi vuokramökissä maksoi kesäkuussa 107,86 euroa, heinäkuussa 102,34 euroa ja elokuussa 93,34 euroa.
  • Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen kyselyn mukaan mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana vuosien 2002 ja 2017 välillä. Vastaajista 46 prosenttia vietti lomaa omassa käytössä olevalla kesämökillään, vapaa-ajan asunnolla tai kakkosasunnolla vuonna 2002. Samalla tavoin lomaa vietti 49 prosenttia vastaajista vuonna 2017. Miehet viettivät aikaa mökillä hieman enemmän kuin naiset.
  • Mökkibarometrin 2021 mukaan keskimääräinen mökillä vietetty aika on kasvanut huomattavasti. Siinä missä vuonna 2016 keskimääräinen käyttövuorokausien määrä oli 79, oli vastaava luku vuonna 2021 jopa 103. 
  • Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia. 
  • Suomalaiset suuntaavat mökeille etenkin juhannuksena. Luhangalla, Kustavissa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä jopa nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Suurimmissa kaupungeissa väestökato on 30 prosenttia, ja Kauniaisissa väki jopa puolittuu.

Lähteet:
Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020, Vuokramökkitilasto (kokeellinen tilasto),  Miia Huomo, Tieto&trendit 4.7.2019, Lomamatkoja tehdään entistä enemmän – mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana, Anu Rämö, Tieto&trendit 30.6.2020, Mökkeilijöiden määrä lasketaan miljoonissa – vapaa-ajan asumisen suosio kasvussa ja Ossi Nurmi & Pasi Piela, Tieto&trendit 21.6.2021, Mobiilipaikannusdatasta laskettu “juhannuskerroin” osoittaa matkustamisen mökkikuntiin.
Luonnonvarakeskus ja saaristoasiain neuvottelukunta, Mökkibarometri 2021.

Kesämökkimarkkinoilla vilinää

  • Rantaan rajoittuvien kesämökkien kaupan kehitys on ollut vuoden 2021 tammi–huhtikuussa huimaa, kasvua on tullut vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna 52 prosenttia ja vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna 117 prosenttia.
  • Rantaan rajoittuvien lomakiinteistöjen keskihinta yleis- ja ranta-asemakaava-alueella vuonna 2020 oli noin 115 430 euroa, ilman rantaa olevilla 70 624 euroa.
  • Mökkien keskihinta on noussut 21 prosenttia, kun vertaillaan vuosia 2020 ja 2021 tammikuusta huhtikuuhun.
  • Mökkilainoja nostettiin viime vuoden kesäkuussa ennätysmäärä, 154 miljoonan euron edestä, mikä on 64 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019.
  • S-Pankin kyselyn mukaan suurin osa mökin ostoa suunnittelevista on valmis maksamaan mökistä 40 000–150 000 euroa.

Lähteet:
Maanmittauslaitos, ajankohtaista 24.5.2021, Kesämökit vaihtoivat omistajaa vilkkaasti myös lumisena talvena ja Tilastotietoa kiinteistökaupoista.
Suomen Pankki, Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot, 31.7.2020, Mökkilainoja nostettiin ennätysmäärä kesäkuussa.
S-Pankki, tiedote 23.4.2021, Mökkikysely paljastaa: Suomalaiset säntäsivät mökeille – talviasuminen kiinnostaa yhä useampaa.

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Elokuussa sanottiin eniten "tahdon"

  • Vuonna 2020 solmituista avioliitoista 39 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa.
  • Suosituin avioitumiskuukausi oli elokuu, jolloin 3 780 paria solmi avioliiton. Toiseksi suosituin oli heinäkuu 2 888 parilla.
  • 2010-luvulla heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena.
  • Avioliittoja solmittiin vuonna 2020 eniten 8. elokuuta, jolloin vihittiin 705 paria.
  • Toiseksi eniten vihille mentiin lokakuun 10. päivä, 583 paria, ja kolmanneksi eniten elokuun 1. päivä, 467 paria.

Lähteet: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Solmittujen avioliittojen määrän lasku vaimeni ja Siviilisäädyn muutokset kuukausittain 1990–2020.

Kesävauvat

Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2020.

Rippikoulujen ja protuleirien kävijämäärät laskivat koronavuonna 2020

  • Rippikoulun kävi vuonna 2020 yhteensä 46 818 henkilöä. Kävijämäärä laski vuodesta 2019, jolloin rippikoulun kävi 49 831 henkilöä. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 88 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 74 prosenttia. Elokuu oli vuonna 2020 suosituin rippikoulukuukausi.
  • Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime vuonna 924 henkilöä, mikä on noin 1,5 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Osuus on samalla tasolla kuin aiemmin 2010-luvulla, jolloin protuleirin kävi vuosittain noin 850 nuorta (1,5 % ikäluokasta). Vuonna 2019 protuleireille osallistui 1 011 henkilöä. Nykyään noin joka kymmenes protuleirin käyvä kuuluu johonkin uskontokuntaan ja käy myös rippileirin.

Lähteet:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko, tiedote 12.2.2021, Rippikoulujen kävijämäärä laski koronapandemian takia.
Prometheus-leirin tuki ry, Tietoa medialle.
Tilastokeskus, Väestörakenne, Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970–2020.

Millainen on kesän 2021 sää?

  • Viime kesä eli kesä–elokuu oli keskilämpötilaltaan koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Hellehuippu 33,5 astetta, mitattiin 25.6.2020 Kankaanpäässä Niinisalon lentokentällä.
  • Mikä mahtaa olla tämän kesän sään laita? Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2021 säätilasto, joka kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen sivuilla myös muun muassa helletilastoihin sekä juhannuksen, naistenviikon ja Jaakon päivän säätilastoihin.

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Vuoden 2020 sääKesä 2020, Helletilastot, Juhannussäät, Naistenviikko ja Heittääkö Jaakko kylmän kiven?

Kesän perinteiset herkut

Kotimaiset kasvikset

  • Avomaalta korjattiin vuonna 2020 vihanneksia yhteensä 185 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 81 miljoonaa kiloa.
  • Kasvihuonekurkkua tuotettiin viime vuonna ennätykselliset 54 miljoonaa kiloa. Tomaatteja saatiin 41 miljoonaa kiloa.
  • Perunaa nostettiin vuonna 2020 yhteensä 624 miljoonaa kiloa. Varhaisperunaa oli tästä 8,4 miljoonaa kiloa ja ruokaperunaa 268 miljoonaa kiloa.
  • Hernesato oli 54 miljoonaa kiloa, kasvua edellisvuodesta oli jopa 59 prosenttia.

Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Satotilasto 2020 ja Puutarhatilastot 2020.

Mansikka on kesän kestosuosikki

  • Vuonna 2020 tuotettiin marjoja 18 miljoonaa kiloa. Mansikkaa saatiin yli 15 miljoonaa kiloa, vadelmaa 1,3 ja mustaherukkaa 1,1 miljoonaa kiloa.
  • Mansikan satomäärä oli 2,5 miljoonaa kiloa edellisvuotta pienempi, mikä johtui osin poimijapulasta ja osin korjuukauden runsaista sateista.
  • Suomalainen syö noin kolme kiloa mansikoita vuodessa ja kulutus on voimakkaasti sesonkiluonteista. Kotitaloudet kuluttivat mansikoihin keskimäärin 35 euroa vuonna 2016.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus Luke, Puutarhatilastot 2020 ja uutinen 17.3.2021, Kuuma koronavuosi 2020 haastoi työvoimavaltaisen puutarha-alan.
Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus, Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998.
Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan.

Jäätelökesä

  • Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa vuonna 2016.
  • Jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotiin vuonna 2020 Suomeen 47 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 8,8 miljoonan euron arvosta.
  • Suomessa oli 19 jäätelön valmistuksen toimialan yritystä vuonna 2019.
  • Vuonna 2019 Suomessa valmistettujen jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden myydyn tuotannon arvo oli lähes 110 miljoonaa euroa.

Lähteet:
Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985–2016, Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Yritykset toimialoittain ja Teollisuustuotanto, Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin 2013–2019
Tulli, Uljas-tietokanta, Jäätelön, mehujään ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden tuonti ja vienti 2020 (CN-nimeke 210500).

Grilli ja makkara kuuluvat kesään

  • Makkara on suomalaisten juhannusgrillien ykkösherkku. Kauppoihin toimitettiin viime vuonna juhannusviikolla noin 1,6 miljoonaa kiloa grillimakkaroita, eli noin 19 miljoonaa makkaraa. Touko–elokuun aikana kauppoihin arvioitiin toimitettavan 12,5 miljoonaa kiloa makkaraa.
  • Suomalaisten makkaramauissa on alueellisia eroja. S-ryhmän myyntidatan mukaan Uudellamaalla lähes neljä viidesosaa myydyistä makkaroista oli lihaisia grillimakkaroita, kun Pohjanmaalla puolet myydyistä makkaroista oli perinteisiä grillimakkaroita. Kasvismakkaroita ostettiin suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja muualla Suomen suurimmissa kaupungeissa.
  • HKScanin teettämän kyselyn mukaan grilleissä lämpenevät makkaroiden lisäksi erilaiset grillijuustot, joita grillaa 63 prosenttia vastanneista. Broilerin lihaa grillaa 50 prosenttia ja porsaan lihaa 47 prosenttia. Kasviksia grillaa 74 prosenttia vastanneista.
  • Kyselyn mukaan yli puolet (55 %) suomalaisista käyttää grillaukseen kaasugrilliä. Hiiligrilliä käytti 32 prosenttia ja sähkögrilliä 30 prosenttia vastaajista.

Lähteet:
Lihatiedotus ry, uutinen 16.6.2020, Juhannusviikolla kauppoihin toimitetaan noin 1,6 miljoonaa kiloa grillimakkaroita.
S-ryhmä, uutinen 17.6.2021, Juhannuksena grillataan lihaisaa grillimakkaraa ja heviä – yli 100 S-ryhmän ruokakauppaa myy juhannusherkkuja kellon ympäri.
HKScan, uutinen 14.4.2021, HKScanin grillaustutkimus: Makkaraa nuotiolla ja pihviä design-grillissä

Kesän juomat

  • Kesällä Alkon myynnissä korostuu valko-, rosee- ja kuohuviinit. Roseeviinien myynti yli kolminkertaistuu, ja kesän aikana myydäänkin lähes 50 prosenttia koko vuoden roseeviinimyynnistä. Valkoviinien kysyntä kasvaa lähes 40 prosenttia ja kuohuviinien noin 30 prosenttia.
  • Longdrinkit maistuvat suomalaisille kesällä. Niiden myynti kasvaa kesäkuukausina Alkossa reilut 50 prosenttia.
  • Siidereiden myynti kasvaa kesällä Alkossa noin 40 prosenttia.
  • Alkoholittomat panimojuomat ovat kasvattaneet suosiotaan. Vuonna 2020 niitä myytiin S-ryhmän ruokakaupoissa 26 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös Alkossa alkoholittomien juomien myynti kasvaa kesäkuukausina lähes 30 prosenttia.

Lähteet:
Alko, uutinen 16.6.2021, Kesän maistuvimmat makuparit pursuavat keveyttä ja raikkautta. Alko myy kesän aikana lähes 50 prosenttia koko vuoden roseeviinimyynnistä.
S-ryhmä, uutinen 17.6.2021, Juhannuksena grillataan lihaisaa grillimakkaraa ja heviä – yli 100 S-ryhmän ruokakauppaa myy juhannusherkkuja kellon ympäri.

Koronavuonna mentiin metsään, kulttuuritapahtumat kärsivät

Festivaalien ja tapahtumien poikkeusvuosi

  • Vuosi 2020 oli festivaalien osalta poikkeuksellinen, sillä suurin osa festivaaleista jouduttiin koronapandemian vuoksi joko perumaan, siirtämään toiseen ajankohtaan tai muuttamaan digitaalisille alustoille etäfestivaaleiksi.
  • Vuonna 2020 Finland Festivals -jäsenfestivaaleille myytiin yhteensä 93 059 lippua ja niiden kokonaiskäyntimäärä oli 765 670. Varsinaiseen tilastoon on laskettu aiempien vuosien tilastointitavan mukaan vain fyysisten yleisötapahtumien käyntimäärät. Alaviitteistä löytyvät tarkemmat tiedot koronavuoden poikkeusjärjestelyistä ja niiden kautta tavoitetuista käynti- ja katsojamääristä. Yksityiskohtaisiin käyntitilastoihin voit tutustua Finland Festivalsin verkkosivuilla.
  • Tapahtumateollisuus on kärsinyt pahasti koronasta, ja sen elinkeinotoiminta on ollut vahvasti rajoitettua maaliskuusta 2020 alkaen. Tapahtumateollisuuden teettämien tutkimusten ja kyselyiden mukaan alan yritysten liikevaihdot ovat tänä aikana pudonneet 80–95 prosenttia. Toimialan menetysten vuoden 2020 osalta on arvioitu olevan jopa 1,9 miljardia euroa.

Lähteet:
Finland Festivals ry, Festivaalien käyntimäärät poikkeusvuonna 2020.
Tapahtumateollisuus ry, Koronan vaikutukset tapahtumateollisuuteen.

Suomalaiset viihtyvät metsässä

  • Vaikka marjastamisen ja sienestämisen suosio on laskenut 1990-luvun alusta, 52 prosenttia suomalaisista viihtyi näiden harrastusten parissa vuonna 2017.
  • Kalastusta puolestaan harrasti lähes 30 prosenttia väestöstä.
  • Patikointi on vähentynyt selvästi ja ainoastaan 12 prosenttia väestöstä oli harrastanut erämaa- tai muita luontovaelluksia.
  • Eläinten ulkoiluttaminen ulkona liikkumisen muotona on sen sijaan lisääntynyt hieman (32 % vuonna 2002 ja 35 % vuonna 2017).
  • Luontoharrastukset ovat koko kansan harrastus, mutta ne ovat selvästi suositumpia maaseudulla.
  • Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden ja asiakaspalvelupisteiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2020 oli 9,2 miljoonaa käyntiä. Kansallispuistojen käyntimäärä oli tästä lähes 4 miljoonaa.
  • Kaikkien maastokohteiden käyntimäärä kasvoi edellisvuodesta 17 prosenttia, ja kansallispuistokäynnit kasvoivat 23 prosenttia. Luonnossa virkistäytyminen ja kotimaan matkailu ovat olleet vahvassa nosteessa koronapandemian aikana. Kyse on kuitenkin pitkäaikaisesta trendistä, ja retkeilykohteiden kävijämäärien ennustetaan pysyvän korkeana myös koronapandemian jälkeen.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen, Ulkoilun harrastaminen ja Riitta Hanifi, Tieto&trendit 11.7.2019, Luontoharrastukset ovat edelleen suosittuja, mutta aikaisempaan verrattuna vähentyneet.
Metsähallitus, tiedote 26.1.2021, Kansallispuistoissa ennätysvilkas vuosi – koronapandemia vahvisti pitkään jatkunutta trendiä retkeilyn suosiosta.

Kesällä ollaan vesillä

Suomessa uidaan puhtaissa vesissä

  • Euroopan ympäristökeskuksen tuoreen raportin mukaan yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa valtaosin puhtaita. Yli 95 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin raportissa laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelussa.
  • Pintavesien lämpötila oli kesäkuun puolivälin tienoilla (17.6.) laskenut lähelle ajankohdan keskiarvoa. Edellisellä viikolla mitatut lämpötilat olivat laajalti ajankohtaan nähden keskimääräistä lämpimämpiä. Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun sivuilta. Samalla sivustolla on myös tietoa levätilanteesta eri vesistöissä.

Lähteet:
Helsingin Sanomat, uutinen 1.6.2021, EU:n raportti: Suomen uimarantojen vedet yleisesti ottaen puhtaita – Neljä rantaa luokiteltiin huonoksi.
European Environment Agency (EEA), State of bathing water.
Valtion ympäristöhallinto, Vesitilanne − veden lämpötila ja Levätilanne.

Hukkuneiden määrä kasvoi edellisvuodesta

  • Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä. Vuonna 2020 hukkuneita oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 113.
  • Vuonna 2020 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 50 henkilöä, mikä on neljä henkilöä enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuussa hukkuneita oli 20 henkilöä ja sekä heinä- että elokuussa hukkuneita oli 15 henkilöä kumpanakin.
  • Juhannuksena 2020 hukkui 8 henkilöä.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hukkumistilastot.

Moottoriveneet ja vesiskootterit edelleen suosittuja

  • Suomen suosituin vesikulkuneuvo on moottorivene. Myös vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti.
  • Vuonna 2020 rekisterissä oli yhteensä 225 417 vesikulkuneuvoa, joista 199 616 oli moottoriveneitä ja 14 347 purjeveneitä. Vesiskoottereita rekisterissä oli 8 176.
  • Viime vuonna ensirekisteröitiin 3 361 moottorivenettä, 1 272 vesiskootteria ja 21 purjevenettä.
  • Vesiliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2020 vesiliikenteessä kuoli 30 henkilöä, mikä oli 16 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019.

Lähteet:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Vesikulkuneuvojen kantatilasto, Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto ja Vesiliikenneonnettomuustilasto.

Kesän vaarat

Punkit

  • Borreliatapauksia ilmoitettiin vuonna 2020 yhteensä 2 064, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 2019.
  • Borreliatapauksia raportoitiin koko maasta, mutta Ahvenanmaalla ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein. Siellä todettiin 323 tapausta – noin viidesosa Suomen tapauksista.
  • Borreliaa esiintyi eniten syksyllä, suurin osa tapauksista ajoittui elo–marraskuulle.
  • Puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tartuntoja ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin vuonna 2020 ennätysmäärä, 91 tapausta.
  • Puutiaisaivotulehdustapauksia todettiin touko–joulukuun välisenä aikana, eniten heinäkuussa.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Borrelioosin seuranta ja esiintyvyys Suomessa ja Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys Suomessa

Hellekuolemat ja salamaniskut

  • Kuuma sää lisää väestön sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Kesän 2018 pitkittyneestä helleaallosta aiheutui arviolta noin 380 ennenaikaista kuolemaa. Helleaallon terveyshaitat kohdistuivat erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä päivittäinen kuolleisuus suureni hellejakson aikana keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna. Vaikutukset ovat samaa suuruusluokkaa vuoden 2014 helteisiin, joiden arvioidaan aiheuttaneen noin 330 ennenaikaista kuolemaa.
  • Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Suomessa on kuollut salamaniskuun 2010-luvulla yhteensä neljä henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014 ja kaksi henkilöä vuonna 2018. (Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)"). 

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helle ja tiedote 27.3.3019, Viime kesän helleaalto lisäsi ikääntyneiden kuolleisuutta – helteisiin on hyvä varautua ajoissa.
Tilastokeskus, Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998−2019.

Maastopalot

  • Kevät on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina.
  • Vuonna 2020 rekisteröitiin maastopaloja toukokuussa 743, kesäkuussa 852, heinäkuussa 109 ja elokuussa 247 maastopaloa.
  • Kuluvan vuoden toukokuussa maastopaloja oli selvästi vähemmän lähivuosien keskiarvoon verrattuna. Vuoden 2021 toukokuussa maastopaloja oli 314, kun vuosien 2017–2019 keskiarvo toukokuussa oli 869 maastopaloa.

Lähde: Pelastustoimi.fi, Maastopalot.

UV-säteily ja siitepöly

  • Vuoden 2020 kesäkauden UV-kertymä oli sekä Etelä- että Pohjois-Suomessa noin 10 prosenttia keskimääräistä korkeampi. Eteläisessä Suomessa voimakkaan UV-säteilyn raja saavutettiin menneenä kesänä 18 päivänä, mikä on kaksi kertaa keskimääräistä enemmän.
  • Säteilyturvakeskuksen teettämän kyselyn mukaan 27 prosenttia suomalaisista kokee altistuvansa UV-säteilylle omassa elinympäristössään melko paljon tai erittäin paljon. Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia ilmoitti suojautuvansa auringolta aina.
  • Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-ennuste tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua: UV-indeksin ennuste.
  • Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
  • Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Norkko-palvelussa on tietoa lepän, koivun ja heinien siitepölykausista sekä ennusteita lähipäivien tilanteesta: Norkko-siitepölytiedotus.

Lähteet:
Ilmatieteen laitos, tiedote 11.5.2021, UV-säteilykausi on käynnissä, muista suojata ihosi ja tiedote 23.9.2020, Kesäkuussa mitattiin ennätyksellisiä UV-kertymiä.
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, Siitepölyallergia.


Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@stat.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.