Ohjeita tilastojulisteen laatimiseen

Millainen on tilastojuliste?

Tilastojuliste on yhden A1-kokoisen sivun esitys, joka kertoo kiinnostavan tarinan tilastollisin keinoin.

Hyvä juliste on yksinkertainen ja looginen. Se

  • sisältää tavoitteen ja tutkimuskysymyksen, menetelmät, tärkeimmät löydökset, lähteet sekä johtopäätökset
  • havainnollistaa ilmiötä esimerkiksi kuvilla, kaavioilla ja taulukoilla
  • sisältää tulosten ja tutkimuksen kommentointia
  • on ymmärrettävissä ilman lisätietoja aiheesta tai tehdystä tutkimuksesta
  • on visuaalisesti houkutteleva ja luova
  • on otsikoitu houkuttelevasti
  • on luettavissa pienen välimatkan päästä
  • on tiivistelmä tärkeistä havainnoista.

Esimerkkejä aiemmista kilpailutöistä

Tilastojuliste syntyy vaiheittain

Kysymyksen löytäminen: mistä haluatte tietoa?

Aluksi on löydettävä tutkimuskysymys tai ongelma, johon ryhmänne haluaa vastata. Hyvä tutkimuskysymys on selkeästi määritelty, kiinnostava, ei liian vaikea, muttei myöskään itsestään selvä.

Tiedonkeruu: miten keräätte tiedot?

Suunnitelkaa aineiston keräämistapa. Voitte kerätä aineiston itse tai käyttää valmiita, luotettavia tilastoja. Lisätietoja tilastoaineiston keräämisestä saa Tilasto-oppaista Kuinka teen tilastotutkimuksen? ja Tilastojen lukutaito.

Jos käytätte ulkopuolisia lähteitä, varmistakaa niiden luotettavuus ja kirjoittakaa lähteet näkyviin (esim. tekijä, julkaisun nimi, internetosoite jne.)

Tiedon laatu: miten varmistatte korkean laadun?

Monet tekijät vaikuttavat tiedon laatuun ja tehtävien johtopäätösten luotettavuuteen.

  • Kuvastaako aineisto yleistä tilannetta? Kuinka hyvin otos edustaa perusjoukkoa, johon tutkimuskysymys viittaa?
  • Miettikää, mitkä ovat mahdollisia virhelähteitä. Vaikka tutkimus on suunniteltu huolellisesti ja satunnaisuuden vaikutus otettu huomioon, tuloksissa voi silti olla virheitä.
  • Miettikää, mitkä seikat voivat aiheuttaa vääristymiä tuloksiin ja mainitkaa ne julisteessa.

Analysointi: mistä aineistonne kertoo?

Analysoikaa keräämänne aineisto manuaalisesti tai tietokoneella. Muistattehan etsiä vastausta tutkimusongelmaanne tai -kysymykseenne.

Havainnollistakaa aineistoanne numeroin ja kaavioin. Voitte käyttää esimerkiksi histogrammeja, pylväs-, viiva-, piirakka- ja laatikkokuvioita. Tilastolliset suureet, kuten keskiarvo, moodi, mediaani sekä keskihajonta ovat myös hyödyllisiä.

Johtopäätösten tekeminen: mitä selvisi ja mitä opitte?

Johtopäätökset ovat tärkeä osa tilastojulistetta. Tilastojulisteen tarkoitus ei ole olla vain kokoelma tilastografiikkaa ja tilastollisia tunnuslukuja, vaan ennen kaikkea osoittaa, että osaatte ajatella tilastollisesti, viestiä selkeästi tutkimustuloksista ja esittää vastauksen tutkimuskysymykseenne.

Kun olette analysoineet aineiston, tehkää tulkintoja ja esittäkää johtopäätökset alkuperäisen tutkimuskysymyksen näkökulmasta.

  • Ovatko keräämänne aineisto ja tulokset mielenkiintoisia? Kenelle? Miksi?
  • Mitä päätelmiä voitte tehdä tutkimustulosten perusteella?
  • Onko käyttämässänne tiedonkeruumenetelmässä tai aineistossa rajoitteita (esimerkiksi otoskoko, aineisto)?
  • Kuinka tutkimus olisi voitu tehdä paremmin?
  • Syntyykö nyt tehdyn tutkimuksen perusteella uusia tutkimusaiheita?

Sisältö: mitä julisteessa kannattaa esittää?

Tilastojulisteessa tulee kertoa mitä tutkittiin ja miten, esittää päätulokset, pohtia tuloksia ja selostaa tärkeimmät johtopäätökset

Koska tilaa on rajallisesti, on hyvä välttää saman asian sanomista kahdesti ja valita vain sellaiset kaaviot, jotka parhaiten havainnollistavat aineiston sisältämää informaatiota.

Kaavioista on hyvä kertoa keskeinen sisältö. Muistakaa myös otsikoida tilastojuliste ja merkitä lähteet!

Tilastojulisteen laatiminen: missä muodossa tiedot esitetään?

Tilastojulisteen voi tehdä paperimuotoisena tai tiedostona (esimerkiksi PowerPoint). Tilastojuliste voi olla vaaka- tai pystysuuntainen.

Jättäkää 3 cm:n marginaalit julisteen sivuille, jota juliste voidaan tarvittaessa kehystää. Tilastokeskus tulostaa tiedostona palautetut julisteet A1-kokoisiksi.