Julkaistu: 3.2.2006
Sähkön tuonti lisääntyi merkittävästi viime vuonna
Vuoden 2005 tammi-syyskuussa sähkö-, kaasu- ja vesihuollon (toimiala E) tuotannon määrä pieneni teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan runsaat 17 prosenttia vuotta aiemmasta. Tilanne on poikkeuksellinen, sillä näin suurta tuotannon notkahdusta ei ole ollut ainakaan viimeisten 15 vuoden aikana. Kotimaisen tuotannon supistumiseen vaikutti muun muassa tammikuussa alkanut EU:n sisäinen päästökauppa.
Satu Elho
Toimialan kotimainen tuotanto taittui laskuun jo tammikuussa ja kehitys jatkui alavireisenä pitkin vuotta. Vielä edellisenä vuonna kotimainen tuotanto kasvoi runsaan prosentin ja vuonna 2003 peräti 11 prosenttia vuotta aiemmasta. Tiedot ilmenevät uusimmasta Tilastokeskuksen teollisuuden toimialakatsauksesta.
Poikkeuksellisen kehityksen taustalla on normaalia parempi vesivuosi Pohjoismaissa, mikä vähensi sähkön kotimaisen lauhdetuotannon tarvetta. Viime vuonna tuonti lisääntyi ensisijaisesti Ruotsista ja Norjasta, vaikka sähköä tuotiin yhä eniten Venäjältä. Kaukolämmön tuotantoa ja myyntiä vähensi tammi-syyskuussa normaalia lämpimämpi sää.
Kotimaisen tuotannon supistumiseen vaikutti myös tammikuussa 2005 alkanut EU:n sisäinen päästökauppa, jonka tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa Kioton ilmastosopimusta. Päästökauppa ja päästöoikeuksien kohonneet markkinahinnat heikensivät etenkin turpeen kilpailukykyä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin tuotantomuotoihin verrattuna.
Kotimaisen sähköntuotannon alavire vielä korostui viime vuoden kesäkuukausina, jolloin paperialan työtaistelu supisti sähkönkysyntää.
Sähkön myynti ja kulutus pysyivät lähes ennallaan
Toimialan E tuotantotilastot eivät välttämättä anna kehityksestä samanlaista kuvaa kuin alaa kuvaavat liikevaihtotilastot. Tämä johtuu siitä, että toimialaluokkaan E kuuluu paitsi sähkön ja lämmön tuotanto myös sähkön siirto, jakelu, myynti ja välitystoiminta. Käytännössä siis tuotanto, tukkukauppa ja vähittäiskauppa ovat saman toimialan sisällä. Tämä asia korostui vuonna 2005, kun sähkön kotimainen tuotanto pienentyi ja tuonti kasvoi, mutta sähkön myynti ja kulutus pysyivät lähes ennallaan.
Toimialan liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat myös useat eri hinnat, koska sama yritys voi toimia sekä tuottajana että sähkön tukku- ja vähittäismyyntimarkkinoilla. Nykyään Pohjoismaiden yhteinen sähköpörssi Nord Pool muodostaa sähkölle markkinahinnan, jota käytetään myös sähkönmyyntisopimusten viitehintana, joten sen kehitys on olennainen sekä tuottajille että myyjille. Sähköpörssissä voidaan kuitenkin käydä kauppaa myös sähköjohdannaisilla ja näin suojautua sähkön niin sanotun spot-kaupan hintavaihteluilta. Tämä selittää osaltaan tuottaja- ja kuluttajahintojen tasaisempaa kehitystä verrattuna spot-hintojen voimakkaisiin heilahteluihin (ks. kuvio 1). Lisäksi sähkön tuottajahinta muodostaa vain reilun kolmanneksen kuluttajahinnasta, joka koostuu sähköenergian hinnan lisäksi myös siirtopalvelun hinnasta sekä veroista.
Kuvio 1. Sähkön markkinahinnan, tuottajahintojen (toimiala 401) ja kuluttajahintojen kehitys
Päästöoikeuksien hinnat kohosivat yllättävän korkealle
Sähkö alkoi kallistua pörssissä keväällä 2005. Julkisessa keskustelussa syyksi on usein esitetty päästökauppaa, koska Pohjoismaiden vesitilanne oli vuonna 2005 hyvä. Päästöoikeuksien hinnat nousivatkin vuonna 2005 korkeammalle tasolle kuin ennakkoon odotettiin. Lisäksi sähkön tuotannossa käytettävien polttoaineiden, kuten öljyn ja maakaasun, hintojen nousu on siirtynyt osittain myös sähkön markkinahintaan. Päästöoikeuksien hinnan kehitys on uusi sähkön hintaan vaikuttava tekijä, kun aiemmin sähkön markkinahintaa on Pohjolassa ohjannut ensisijaisesti maiden vesivarastotilanne. Lisäksi sähkön markkinahintaan vaikuttavat muun muassa lämpötilavaihtelut ja Pohjoismaiden väliset siirtokapasiteetin rajoitukset.
Energiamarkkinaviraston hintatilastojen mukaan myös sähkön kuluttajahinnat kääntyivät nousuun alkusyksystä ja useat myyjät ilmoittivat syksyn aikana korottavansa hintoja lähiaikoina.
Koko teollisuuden suhdannetilanne koheni syksyllä
Teollisuuden toimialakatsaus kertoo myös, että koko teollisuuden (toimialat C, D ja E) suhdannetilanne oli vuoden 2005 kolmannella vuosineljänneksellä parempi kuin toisella neljänneksellä, jolloin paperiteollisuuden työkiista hidasti kasvua (ks. kuvio 2). Teollisuustuotannon määrän kehitys pysyi kuitenkin yhä vaatimattomana, vaikka vienti, liikevaihto ja palkkasumma kasvoivat. Liikevaihdon kasvua tuki osittain tuottajahintojen nousu ja palkkasumman suurenemista selittävät osaltaan syyskuussa maksetut tulospalkkiot. Suhdannebarometrin mukaan valtaosa teollisuusyrityksistä uskoi suhdannetilanteen pysyvän loppuvuonna ennallaan.
Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)
Eri tilastot antavat heinä-syyskuussa toisistaan poikkeavan kuvan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden suhdannetilanteesta. Tuotannon määrä ei ole lisääntynyt, mutta tilausten arvo, vienti ja liikevaihto ovat vahvassa kasvussa. Koska toimialan osuus Suomen teollisuudesta on esimerkiksi jalostusarvolla mitaten noin neljäsosa, sen kehityksellä on keskeinen merkitys koko teollisuuden kehityksessä.
Puu- ja paperiteollisuudessa tuotantomäärät palautuivat elo-syyskuussa suurin piirtein vuodentakaiselle tasolle, mutta heinäkuinen tuotannon ylösajo painoi vielä koko vuosineljänneksen lukuja alaspäin. Liikevaihto pieneni enemmän kuin tuotannon määrä, koska tuotteita ei ollut tavanomaisesti varastossa seisokin jälkeen.
Kemianteollisuudessa öljytuotteiden hintojen nousu ylläpiti kasvua, jota samanaikaisesti hidasti öljyjalostamon huoltoseisokki.
Edellä kerrotut tiedot ovat otteita Toimialakatsauksista, joita julkaistaan neljännesvuosittain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla. Katsaukset on kehitetty helpottamaan suhdannetilastojen tarkastelua ja käyttöä. Teollisuuden, kaupan, palveluiden ja rakentamisen Toimialakatsaukset ovat nähtävissä osoitteessa www.tilastokeskus.fi/toimialakatsaukset
Päivitetty 3.2.2006