Julkaistu: 12.12.2003

Suhdanteet

Yritysten voittojen ja investointien heilahtelut leimaavat tyypillisesti talouden suhdanteita. Käytännöllisesti katsoen kaikkiin viimeaikaisiin suhdannetaantumiin on liittynyt yritysten kiinteiden investointien usein tuntuvakin supistuminen. Investoinneilla on merkittävä rooli myös suhdannevaihteluiden välittymisessä maasta toiseen; kansainvälistynyt yritystoiminta yhdenmukaistaa tehokkaasti investointisyklejä.

Heikko investointikehitys on leimannut myös viime vuosien kehitystä. Useimmissa teollisuusmaissa yritysten investoinnit ovat supistuneet parin kolmen viime vuoden ajan. Yhdysvalloissa investointien supistuminen alkoi jo vuonna 2001 ja EU-alueella vuonna 2002.

Määrältään investointien supistuminen on jäänyt tällä kertaa melko vähäiseksi. Tavanomaista pitemmästä investointitaantumasta voidaan kuitenkin puhua.

Vuoden 2003 kevätkaudelta alkaen yritysten investoinnit ovat osoittaneet elpymisen merkkejä etenkin Yhdysvalloissa. Kolmannella vuosineljänneksellä kiinteiden investointien määrä kasvoi peräti 17 prosentin vuosivauhdilla. EU-alueella investointien supistuminen jatkui vielä vuoden alkupuoliskolla.

Talouden kasvun painopisteen siirtyminen kulutuksesta investointeihin olisi suotavaa mm. kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. Investointivetoinen kasvu toisi suhdanteiden elpymisen kestävälle ja vakaalle pohjalle. Investointien vauhdittuminen parantaisi todennäköisesti myös talouden kasvun työllistävyyttä.

Monet tekijät ovat parantaneet investointi-ilmastoa etenkin Yhdysvalloissa. Alhainen korkotaso ja pörssin elpyminen ovat alentaneet yritysten rahoituskustannuksia. Myös vahva tuottavuuskehitys on tukenut yritysten kannattavuutta ja taseiden vahvistumista. Merkittävin tekijä on kuitenkin talouden kasvun voimistuminen. Parin viime vuosineljänneksen kasvuluvuilla bkt palautuu nopeasti potentiaaliselle kasvu-uralleen. Myös 1990-luvun jälkipuoliskolla rakennettu ylikapasiteetti on suurelta osin purkautunut.

Tuoreimmat talousennusteet ovat investointeja harkitsevien yritysten näkökulmasta varsin myönteisiä. OECD:n syyskauden ennusteen mukaan bkt kasvaa vuonna 2004 Yhdysvalloissa liki 4 prosenttia, Kiinassa 8 prosenttia, Venäjällä 5 prosenttia ja euroalueellakin lähes kaksi prosenttia. Maailmankaupan kasvun arvioidaan vauhdittuvan kuluvan vuoden noin neljästä prosentista liki kahdeksaan prosenttiin vuosina 2004-05.

Kun investointien vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen, myös suhdannenousun kestävyydellä on merkitystä investointipäätöksiä arvioitaessa. Kansainvälinen talous on taantuman jäljiltä poikkeuksellisen tasapainottomassa tilassa. Tuoreimmissakin suhdannekatsauksissa luetellaan edelleen pitkä lista riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka voivat hidastaa investointien elpymistä.

Pitkä investointitaantuma on lisännyt tarvetta pääomakannan uudistamiseen. Kolmatta vuotta jatkuneen taantuman jälkeen korvausinvestointien tarve on mm. IT -pääoman osalta merkittävä. Yhdysvalloissa elpyminen näyttääkin käynnistyvän juuri IT -investoinneista. Myös tarve tuotantokapasiteetin laajentamiseen lisääntyy nopeasti, jos talouden elpyminen osoittautuu pysyvämmäksi ilmiöksi.

EU-alueella mm. teollisuuden luottamusindikaattorit ovat jonkin verran vahvistuneet vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Ennusteiden mukaan Euroopan bkt-kasvu jää parina lähivuotena kuitenkin edelleen potentiaalisten kasvurajojen alapuolelle. Paitsi kasvun riittämättömyys, myös euron vahvistuminen hidastaa yritysten kannattavuuden paranemista. Investointikyselyt viittaavat teollisuuden investointien varovaiseen elpymiseen vuonna 2004 useimmissa EU-maissa.

Suomi lukeutuu maihin, joissa viime vuosien investointitaantuma on ollut keskimääräistä vaikeampi. Etenkin teollisuudessa kiinteiden investointien supistumista on jatkunut jo kolmisen vuotta eikä kovin nopeaa käännettä ole näköpiirissä. Teollisuudessa tuotannon supistuminen on viime kuukausina jatkunut ja myös kapasiteetin käyttöaste on edelleen alhainen. Kannattavuuskehitys on jäänyt odotettua heikommaksi.


Päivitetty 12.12.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi