Julkaistu: 15.12.2003
Paljonko kunnat panostavat kulttuuriin?
Kustannukset ovat keskimäärin sata euroa asukasta kohti vuodessa, mutta kuntien väliset vaihtelut ovat suuria.
Sari Karttunen
Kunnallista kulttuuritoimintaa ja sen kustannuksia koskevien tietojen kysyntä on kasvanut 2000-luvulle tultaessa. Niitä hyödynnetään laadittaessa kulttuuriohjelmia maakuntien liitoissa, jotka ovat ottaneet entistä keskeisemmän roolin alueellisessa kulttuuripolitiikassa, samoin opetusministeriössä valtakunnallisen kulttuuripolitiikan strategisessa suunnittelussa ja seurannassa. Suomen Kuntaliitto puolestaan kehittelee parhaillaan indikaattoreita opetus- ja kulttuuritoimen arviointiin.
Tilastokeskuksessa, joka kehittää kulttuuritilastointia yhteistyössä opetusministeriön kanssa, on selvitetty mahdollisuutta vastata kuntien kulttuuritoimintaa koskeviin tietotarpeisiin rekisteri- ja muiden sekundaarilähteiden pohjalta. Tavoitteena on ollut laatia kehikko alueen jatkuvalle tilastoinnille. Aineistona selvityksessä käytettiin kuntien toiminta- ja taloustilastoja sekä kulttuurilaitoksia koskevia erillistilastoja, joita laaditaan opetusministeriössä (kirjastot), Museovirastossa, Teatterin tiedotuskeskuksessa, Suomen Sinfoniaorkesterit yhdistyksessä sekä Suomen Kuntaliitossa (taiteen perusopetus). Aineistot osoittautuivat jossain määrin epäyhtenäisiksi tietosisällöissään, luokituksissaan ja laskentatavoissaan. Erillistilastot puuttuvat lisäksi eräiltä keskeisiltä kulttuuritoimen osa-alueilta, kuten lastenkulttuurista tai perinne- ja kotiseututoiminnasta.
Kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan kulttuurialan tehtävien käyttökustannukset olivat vuonna 2001 yhteensä 591 miljoonaa euroa. Kirjastojen osuus siitä oli 40 prosenttia, museoiden, teattereiden ja orkestereiden 31 prosenttia, yleisen kulttuuritoimen 19 prosenttia ja taiteen perusopetuksen 10 prosenttia. Nettokustannukset asukasta kohti olivat 100 euroa. Kymmenen asukasluvultaan suurimman kaupungin osuus kustannuksista oli liki puolet, kulttuurilaitosten osalta jopa kaksi kolmasosaa. Suurissa kaupungeissa kulttuurialan tehtävien asukaskohtaiset nettokustannukset nousivat 140 euroon - huiput löytyivät silti haja-asutusalueilta (maksimi 220 euroa/asukas).
Kuntien käyttötalous tehtävittäin kulttuurialalla 2001
| Käyttö- kustannukset 1) |
Käyttö- tuotot 2) |
Netto- kustannukset |
||
| 1 000 € | 1 000 € | 1 000 € | €/asukas | |
| Kirjastot | 234 979 | 18 073 | 216 906 | 42 |
| Museot, teatterit ja orkesterit | 183 761 | 24 259 | 159 502 | 31 |
| Taiteen perusopetus | 59 367 | 13 755 | 45 612 | 9 |
| Yleinen kulttuuritoimi | 112 982 | 15 732 | 97 250 | 19 |
| Kulttuurialan tehtävät yhteensä | 591 089 | 71 819 | 519 270 | 100 |
| Kuntien käyttötalous yhteensä | 22 624 210 | 5 871 571 | 16 752 639 | 3 225 |
| josta kulttuurialan tehtävät (%) | 3 | 1 | 3 | 3 |
| 1) Toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot ja vyörytyserät. 2) Toimintatulot ja vyörytyserät. |
||||
| Lähde: Tilastokeskus, julkinen talous/ kuntien talous ja toiminta. | ||||
Kuntien rooli muuttunut
Taloustilastoon kirjautuneista kustannuksista on tänä päivänä tehtävä varovaisesti päätelmiä kulttuuripalvelujen laajuudesta, sillä kunnat ovat muuttuneet palvelujen tuottajista ja rahoittajista entistä enemmän mahdollistajiksi ja yhteistyökumppaneiksi. Kuvaa voidaan tarkentaa erillistilastojen avulla, tosin lähinnä ammatillisten kulttuurilaitosten osalta. Olisikin aika tehdä perusteellinen tutkimus kuntien kulttuuritoiminnasta, joka on muuttunut merkittävästi sitten 1990-luvun alkupuolen, jolloin sitä viimeksi kattavasti tutkittiin ja tilastoitiin.
Kulttuuritoimen virat, lautakunnat ja virastot eivät enää ole yhtä helposti erotettavissa, sillä niitä on supistettu ja yhdistetty muuhun sivistys- ja vapaa-aikatoimeen. Kulttuuria hyödynnetään lisäksi entistä useammin elinkeino-, sosiaali- ja aluekehittämispolitiikassa. Vanhat tilastokehikot eivät kykene kuvaamaan viime vuosina yleistyneitä yhteistoiminta- ja rahoitusjärjestelyitä, jotka ylittävät paitsi hallintokuntien ja kuntien myös julkisen ja yksityisen sektorin rajat.
Kuntien kulttuuritoiminta ja sen kustannukset -raportissa ehdotetaan, että perustavan kartoituksen jälkeen suora kysely voisi sisältyä kuntien kulttuuritoiminnan tilastointijärjestelmään joka neljäs tai viides vuosi. Kokonaan tilastointia ei voida rakentaa kuntakyselyiden varaan, jottei kuntien tiedonantotaakka kasvaisi entisestään. Välivuosina kuntien toiminta- ja taloustilasto sekä erillistilastot riittänevät tilanteen seurantaan, varsinkin jos niitä saadaan yhteisvoimin täsmennettyä ja yhtenäistettyä.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Taiteen keskustoimikunnassa.
Päivitetty 15.12.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi