Julkaistu: 30.12.2002

Jo puolet puhelinliittymistä kännyköitä

Maailmassa oli vuoden 2001 päättyessä 1 986 miljoonaa puhelinliittymää. Näistä 1 045 miljoonaa oli perinteisiä lankapuhelin- ja 941 miljoonaa matkapuhelinliittymiä. Viimeksi mainittujen osuus kaikista liittymistä on kasvanut nopeasti; vuonna 1998 se oli 27,5 %, vuonna 1999 35,2 %, vuonna 2000 42,9 % ja vuonna 2001 47,4 %. Tätä vauhtia 50 prosentin raja on ilman muuta rikkoutunut kuluvana vuonna.

Matkapuhelinliittymien tarkastelu ja etenkin näiden vertailu eri maiden välillä on kuitenkin ongelmallista johtuen pre-paid-liittymien (etukäteen maksettujen liittymien) tilastoinnista, koska on mahdollista, että käytöstä poistuneet kortit/liittymät jäävät tilastoon. Onkin todennäköistä, että päällekkäistilastointi on syynä siihen, että matkapuhelinliittymien määrä on näyttänyt kasvavan juuri niissä maissa, joissa pre-paid-liittymien osuus on suuri.

Maittain tarkasteltuna eniten matkapuhelinliittymiä vuoden 2001 lopussa oli Kiinassa, 145 miljoonaa kappaletta. Toinen sadan miljoonan maa on Yhdysvallat, 127 miljoonaa liittymää. Yli 10 miljoonaa kännykkäliittymää oli lisäksi 15 valtiossa, joukossa seitsemän Euroopan maata. Suomi sijoittuu 39:nneksi runsaalla 4 miljoonan liittymällään.

Vähiten matkapuhelimia on ymmärrettävästi kehitysmaissa; peräti 94 valtiossa kännykkäliittymiä on alle 100 000, 41 valtiossa vähemmän kuin 10 000. On myös itsenäisiä maita, joissa ei ole lainkaan matkapuhelinliittymiä.

Määrätilasto ei tee oikeutta pienille valtioille, etenkään Suomelle. Sen sijaan väestöön suhteutetut liittymäluvut kuvaavat hyvin matkapuhelinliittymien yleisyyttä maittain. Jos tarkastellaan kännykkätiheyttä (liittymiä sataa henkeä kohti), tilasto tuottaa melkoisen yllätyksen. Kun Suomi ensimmäisenä maana elokuussa 1998 ylitti matkapuhelintiheydessä 50 matkapuhelinta sataa asukasta kohti, löydymme joulukuussa 2001 enää sijalta kymmenen. Kärkeen on ponkaissut Luxemburg, jonka kännykkätiheys on miltei 100 (huomattava osa liittymistä kuitenkin pre-paid-liittymiä), vanavedessään Taiwan.

Kännyköiden huimaa yleistymistä kuvaa hyvin, että nyt 38 maassa on yli 50 matkapuhelinta sataa asukasta kohti, ja 22 maassa matkapuhelintiheys ylittää 70. Viimeksi mainituista peräti 17 on Euroopasta, joukossa Suomi ja sen edelle yltävät Luxemburg, Italia, Norja, Islanti, Itävalta ja Britannia, neljä Aasiasta (mm. Taiwan ja listan kolmas Hongkong) ja yksi Amerikasta (Martinique). Määrätilaston kärjessä olevat Kiina ja Yhdysvallat löytyvät tiheyslistalta sijoilta 102 ja 43 (11,2 ja 44,4 liittymää per 100 asukas).

Puolessa maailman maista kännykkätiheys on alle kymmenen ja 57 maassa alle yhden matkapuhelinliittymän sataa henkeä kohti. Keskimäärin maailmassa oli vuoden 2001 lopussa 15,5 matkapuhelinliittymää sataa asukasta kohti, EU-alueella 72,5.

Kuten jo alussa todettiin, puolet maailman puhelinliittymistä on nykyisin kännyköitä. Maittainen tarkastelu tuo esiin lisää yllätyksiä. Rankingin kärjessä on pelkkiä kehitysmaita, top tenissä seitsemän Afrikan maata, johtopaikoilla molemmat Kongot. Tältä listalta Suomi löytyy 58,7 prosentillaan vasta sijaluvulta 52.

Kehitysmaiden esiinmarssi osuustilastossa selittyy sillä, että kiinteän verkon puuttuessa uudet liittymät rakennetaan lähes yksinomaan kännyköiden varaan jo kustannussyistä. Esimerkiksi yli 50 miljoonan asukkaan Kongon demokraattisessa tasavallassa on vain 20 000 lankapuhelin- ja 150 000 matkapuhelinliittymää.

Tilaston hännillä 51 maassa jää matkapuhelinliittymien osuus alle 20 prosentin. Silmiinpistävää on, että täältä löytyvät lähes kaikki entisen Neuvostoliiton osat, muun muassa Ukraina (17,3 %), Venäjä (13,5 %) ja Valko-Venäjä (4,6 %).

Taulukot Excel-muodossa:

Matkapuhelinliittymät maittain 2001, Matkapuhelintiheys 2001, Matkapuhelimien osuus puhelinliittymistä 2001

Lähde: Maailma numeroina. http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_taulukot.html

Kai Enkama
Tilastokirjasto

Päivitetty 30.12.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi