Ongelmalliset tunnusluvut

Edellisissä Tietoajan numeroissa on käyty läpi väestötieteessä käytettyjen yleisimpien tunnuslukujen laskemista. Useimmat näistä tunnusluvuista ovat helposti laskettavissa; verrataan vuosittain tapausten määrää keskiväkilukuun.

Ikä ratkaisee

Väestönmuutostapaukset ovat hyvin ikäsidonnaisia. Lapset synnytetään tietyssä iässä, muuttoliike on vilkkainta työelämään tulevilla ja iän karttuessa kuolleiden määrä alkaa nousta.

Laskelmien pohjana on niin sanottu riskiväestö. Esimerkiksi hedelmällisyyttä tarkastellaan ikäryhmittäin vertaamalla syntyneiden lasten määrää synnytysikäisten naisten määrään.

Saadaan suhdeluku, joka ilmaisee kuinka monta lasta syntyy naista kohti. Saatu ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku on todennäköisyys synnyttää lapsi.

Kokonaishedelmällisyysluku

Kun nämä ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut lasketaan yhteen, saadaan kokonaishedelmällisyysluku. Tämä luku ilmaisee naisille syntyvien lasten keskimäärän. Kokonaishedelmällisyysluku ilmaisee kuinka monta lasta hedelmällisyysiässä olevat naiset synnyttäisivät, jos he synnyttäisivät lapsensa koko hedelmällisyyskautensa kuten tarkasteltavana vuonna.

Kokonaishedelmällisyysluku on siis ennakoitu lapsiluku naista kohti - toiset eivät synnytä ollenkaan ja toiset taas synnyttävät elinaikanaan useamman lapsen. Laskemisen ideanahan on kohorttiajattelu eli laskea tiettynä vuonna syntyneiden äitien lapsikertymä. Tähän kuluu yli 30 vuotta ja kokonaishedelmällisyysluvun laskeminen tiettynä vuonna on oikotie laskea keinotekoisen kohortin lapsiluku.

Joka tapauksessa kokonaishedelmällisyysluku on hyvä hedelmällisyyden mitta kuvaamaan nykytilaa. Eli kun kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2000 Suomessa 1,73, niin Italiassa se oli 1,23. Tästä voidaan päätellä, että Suomessa on korkeampi hedelmällisyys kuin Italiassa.

Ihannelapsiluku

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisen perheen ihannelapsiluku on 2,4 lasta. Noilla paikkeilla se on ollut tutkimuksissa, jotka on tehty viimeisten 30 vuoden aikana.

Saattaa olla, että tulevina vuosina 2,4 lasta perhettä kohti on lähellä totuutta. Onhan jo nyt 40-vuotiailla synnyttäneillä naisilla 2,3 lasta ja hehän ovat synnyttäneet lapsensa aikana jolloin kokonaishedelmällisyysluku oli 1,8:n paikkeilla. Kokonaishedelmällisyysluku ei ole ennuste perheen lapsiluvusta.

Keski-ikä

Väestön keski-iällä tarkoitetaan iän aritmeettista keskiarvoa. Mitä väestön keski-ikä sitten kuvaa? Koko väestöstä laskettuna ei oikeastaan mitään. Se on nimittäin erittäin altis väestön ikärakenteessa tapahtuville muutoksille. Suomen koko väestön keski-ikä on tällä hetkellä 40 vuotta. Väestön ikääntyessä se kasvaa, eli kun vanhemmissa ikäluokissa on yhä enemmän väkeä (= suuret ikäluokat), keski-ikä kasvaa. Mutta jos hedelmällisyys yhtäkkiä alkaisi nousta ja lasten määrä kasvaisi, silloin myös keski-iän kasvu pysähtyisi.

Keski-ikä on ihan hyvä mittaluku oikein käytettynä. Sitä ei saa käyttää suuria heterogeenisia väestöryhmiä tarkasteltaessa, mutta esimerkiksi pienempien - homogeenisempien - ryhmien tarkastelussa se antaa tarvittavaa informaatiota.

Sotaveteraanien keski-iän kasvu on hyvä esimerkki oikein käytetystä keski-iästä. Seurataan yhtä ryhmää, joka ikääntyy. Tällöin keski-ikä on oivallinen mittaluku ilmaisemaan ryhmän ikääntymistä.

Puolet avioliitoista päättyy eroon!

Tuo on raflaava otsikko, johon itsekin olen sortunut ja ilmeisesti sorrun jatkossakin. Kysymyksessä on kokonaiseronneisuusluku, jossa lasketaan kuinka moni avioliitto on voimassa tiettynä vuonna solmituista avioliitoista. Kokonaiseronneisuusluku lasketaan yhden vuoden perusteella ja oletetaan, että myös tulevaisuudessa avioliittojen vanhetessa eroja otetaan samalla tavalla kuin nyt.

Tietysti tämän luvun ennustearvo on kyseenalainen - ihmisten käyttäytyminen voi muuttua. Tosin lähes 15 vuotta tuo käyttäytyminen ainakin Suomessa on ollut hyvin samansuuntaista. Eroja otetaan yhtä vilkkaasti kuin uuden avioliittolain voimaan tulon jälkeen vuonna 1988.

Kokonaiseronneisuusluku on joka tapauksessa hyvä mittaluku verrattaessa eri maiden nykyistä eronneisuutta toisiinsa. Jos unohdetaan, että kokonaiseronneisuusluku on estimaatti eroon päättyvien avioliittojen osuudesta, niin voimmehan tarkastella lukua vain numeroina: mitä suurempi luku, sitä korkeampi eronneisuus.

Tältä näyttää maailman avioerotilaston kärki tällä hetkellä: Ruotsi (55), Suomi (51), Viro (47) ja Luxemburg (47) ... ja tilaston mukaan Italiassa (-) ei erota ollenkaan!

Kun lukujen perään laittaa %-merkin, lukujen tulkinta saa aivan uuden sisällön.

Päivitetty 14.11.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi

Jaa