Julkaistu: 13.11.2002
Keksittyjä brittikansalaisia
Britannian huhtikuussa 2001 tehty väestölaskenta herättää jatkuvasti keskustelua. Yksi esille nousseista teemoista on liittynyt väestölaskennan katoon, joka on arvioitu 3-4 prosentiksi. Väestölaskennan alueellista peittoa ja esimerkiksi kattavuutta nuorten miesten keskuudessa on epäilty. Suurinta vastauskato oli suurkaupungeissa erityisesti työttömyysalueilla ja alueilla, joissa muuttoliike on suurta.
Kadon syynä on toisaalta ihmisten välinpitämättömyys ja epäluulo viranomaisia kohtaan ja toisaalta on syytetty väestönlaskijoiden vähäistä määrää ja heikkoa koulutusta. Väestön jääminen laskennan ulkopuolelle juuri köyhillä alueilla vaikeuttaa tietojen hyväksikäyttöä esimerkiksi sosiaalisten tulonsiirtojen kohdentamisessa.
Samaan aikaan kuitenkin myös pyrkimykset korjata vastauskadon vaikutuksia ovat saaneet osakseen epäilyä lehdistössä.
Guardian-lehdessä David Walker kirjoittaa, että Britannian tilastoviranomaiset ovat keksineet henkilötiedot noin miljoonalle kansalaiselle. Väestölaskennan tietoja on täydennetty sellaisten kansalaisten osalta, jotka ovat syystä taikka toisesta jättäneet vastaamatta kyselyihin. Väestölaskennan havaintoja lisätään tällä tekniikalla noin kaksi prosenttia.
Kyseessä on kaksi tekniikkaa. Toisaalta estimoidaan väestön alipeittoa ja toisaalta puuttuvia havaintoarvoja imputoidaan, mikä on yksinkertaistaen uusien havaintoarvojen lisäämistä johonkin havaintoon.
Molemmissa tekniikoissa olennaisena osana on havaintojen puuttuvuuden mallintaminen mahdollisimman hyvien taustatietojen avulla. Taustatietoja saadaan aikaisemmista laskennoista ja tähän laskentaan vastanneilta. Mitä paremmin mallintaminen onnistuu, sitä paremmin saadaan puuttuvuus korvattua itse tiedoissa. Brittien väestölaskennan havaintoaineiston edustavuus parani tätä kautta esimerkiksi yli 85-vuotiaiden naisten, parikymppisten miesten, esikouluikäisten lasten, yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvien ja englannin kieltä taitamattomien ihmisten osalta.
Imputoinnin toteuttaminen pohjautui edellisen väestölaskennan perusteella tehtyihin tutkimuksiin, joiden avulla voitiin päätellä, mitkä väestöryhmät ja minkälaiset ihmiset jäävät todennäköisesti laskennan ulkopuolelle. Imputoinnilla ei yleensä lisätä havaintojen määrää, vaan lisätään tietoja havaintoarvoja ihmisille, joiden tiedetään olevan olemassa.
Britannian tilastoviraston pääjohtaja Len Cook vastasi kritiikkiin: "Emme ole keksineet kansalaisia, sillä tiedämme että he ovat olemassa. Olemme vain tehneet mahdollisimman tarkan arvion väestöstä käytettäväksi hallituksen tukipäätösten ja alueellisten palveluiden suunnittelun tukena."
Brittiasiantuntijoiden mukaan aineiston korjaaminen tapahtui oikein ja paransi väestölaskennan aineiston antamaa kuvaa väestöstä. Menettelyllä tilastovirasto vastasi käyttäjien tarpeisiin muokkaamalla aineistoa siten, että väestöestimaatit ovat mahdollisimman todenmukaisia. Aikaisempina vuosina väestölaskennan käyttäjät ovat itse korjailleet tietoja paikallisten olosuhteiden mukaan.
Aineiston laadun parantamisesta huolimatta Britannian väestölaskenta saattaa jäädä viimeiseksi lajissaan. Syynä ovat laatuepäilyjen lisäksi kustannukset. Tilalle tulisi suppeampia tiedonkeruita ja rekisteriaineistoja.
Jussi Melkas
Asiantuntija-avusta kiitos Seppo Laaksoselle ja uutisaineistosta Mikko T. Mäkiselle.
Päivitetty 13.11.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi