Julkaistu: 27.10.2004
Demografia mukaan talouden kehitysarvioihin
Demografia-asiat ovat viime aikoina nousseet ryminällä esiin erilaisissa talouden katsauksissa ja kehitysarvioissa. Tästä on hyvänä esimerkkinä OECD:n äskettäin julkaisema Suomen maakatsaus, jossa väestön kehitysnäkymät nostettiin näkyvästi esiin talouden kasvua rajoittavana tekijänä.
OECD:n arvion mukaan väestön ikääntyminen ja työvoiman tarjonnan niukentuminen hidastavat Suomen vuosittaista bkt-kasvua 0,2 prosenttiyksiköllä tämän vuosikymmenen lopulla ja liki yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vuosikymmenellä.
Tilastokeskus julkaisi syyskuun lopulla uuden väestöennusteen. Tällä kertaa ennusteen merkitystä korostaa se, että nyt alkaa olla viimeisiä hetkiä varautua hallitusti tulevan väestökehityksen haasteisiin. Demografia vaikuttaa yhä selvemmin myös liike-elämän toimintaympäristöön monilla aloilla.
Uusin väestöennuste tuottaa hieman lohdullisemman näkymän väestökehitykseen kuin kolmen vuoden takainen ennuste. Uusi ennuste siirtää väestön kasvun taitekohtaa pari vuotta pitemmälle tulevaisuuteen. Väestön määrän arvioidaan nousevan suurimmillaan yli 5,4 miljoonaan vuonna 2028.
Myös ns. demografisen työvoimapulan käynnistyminen siirtyy eteenpäin. Uusimman väestöennusteen mukaan työikäisten määrä alkaa pysyvämmin alentua vuodesta 2010 alkaen.
Väestökehityksen tarkentuminen on seurausta ennusteen taustaoletuksiin tehdyistä muutoksista. Tuoreimpien vuosien kehityksen valossa kokonaishedelmällisyyttä koskevaa oletusta on hieman nostettu, samoin elinajan odotetta. Myös nettosiirtolaisuus voidaan nyt olettaa jonkin verran korkeammaksi kuin edellistä ennustetta tehtäessä.
Vaikka uusin ennuste muuttaa siis väestökehitystä hieman myönteisempään suuntaan, muutokset kokonaiskehitykseen ovat kuitenkin vähäisiä. Aikaisemmin vallinnut perusnäkemys väestökehityksestä säilyy likimain ennallaan.
Syntyvyys pysyy selvästi väestön uusiutumisrajan alapuolella, missä se on ollut 1960-luvulta lähtien. Kuolevuuden alenemisen uskotaan jatkuvan ja eliniän pitenevän. Väestön ikääntyminen on tosiasia; vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee vajaasta 16:sta 26 prosenttiin vuonna 2030. Myös väestön aluerakenteessa tapahtuu muutoksia.
Ennusteet ovat epävarmoja eikä väestökehityksen ennustaminen tee poikkeusta. Tämä epävarmuus on syytä ottaa huomioon, kun ennusteita käytetään esimerkiksi politiikan suunnittelun apuvälineenä.
Kansainvälisten väestöennusteiden osuvuutta arvioitaessa on voitu todeta, että syntyvyys on yleensä yliarvioitu ja elinajanodote aliarvioitu väestön kokonaiskehitystä ennustettaessa. Siirtolaisuutta koskevat oletukset ovat useimmissa maissa olleet varsin epävarmoja.
Laadintatekniikaltaan väestöennusteet eivät juuri poikkea yleisistä talousennusteista. Myös talouden ennusteet rakennetaan tiettyjen lähtökohtaoletusten varaan. Esimerkiksi valuuttakurssit tai raaka-öljyn hinta kiinnitetään tietylle tasolle. Talouspolitiikan suunnasta sekä mitoituksesta tehdään oletuksia.
Suomi ei ole väestöongelmineen yksin. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston tuoreessa talouskatsauksessa arvioidaan, että maailma on keskellä "demografista siirtymävaihetta", jonka tuloksena on ennen näkemätön väestön vanheneminen. IMF arvioikin tulevan väestökehityksen vaikuttavan merkittävästi mm. talouden kasvuun, säästämis- ja investointikäyttäytymiseen, pörssikursseihin sekä julkisen sektorin rahoitukseen.
Väestön ikääntymisessä Suomi on noin 15-20 vuotta edellä Euroopan keskimääräisestä tilanteesta. Muu Eurooppa tulee varmasti seuraamaan suurella mielenkiinnolla, miten Suomi onnistuu vastaamaan väestörakenteen muutoksesta aiheutuviin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Kehitystä kuvaavia suomalaisia tilastoja ja selvityksiä luettaneen ahkerasti. Odotettavissa lienee myös melkoinen tutustumisvierailujen virta Euroopasta tänne Pohjolan perukoille.
Heli Jeskanen-Sundström
Pääjohtaja, Tilastokeskus
Päivitetty 27.10.2004