Muuttoliike on asunnonvaihtoa

Muuttoliikkeellä tarkoitetaan asuinpaikan vaihtoa. Asuinpaikan vaihto voi olla muuttoa vaikka samassa talossa (asunnonvaihtoa), muuttoa kotikunnassa, muuttoa kunnasta toiseen tai sitten muuttoa maasta toiseen.

Useimmiten muuttoliikettä tarkastellaan alueiden hallinnollisten rajojen sisällä tai välillä. Muuttoliikkeessä erotetaan maassamuutto, joka on joko asunnonvaihtoa kunnan rajojen sisällä tai sitten kuntien välillä. Kun muutto tapahtuu maan rajojen yli, sitä kutsutaan siirtolaisuudeksi.

Muuttaminen voi olla tilapäistä tai pysyvää. Suomessa henkilöiden muuttamisesta on säädetty kotikuntalaissa (201/1994). Kotikuntalaki antaa henkilöiden vapaasti valita kotikuntansa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Varsinkin pitkäaikaishoitoa tarvitsevien vammaisten ja vanhusten kotikunnan vaihto saattaa olla vaikeata.

Kotikuntalaki helpotti varsinkin opiskelijoiden kotikunnan valintaa, sillä he voivat heti opiskelun alettua vaihtaa kotikunnakseen opiskelupaikkakunnan.

Muuttoliikettä tarkastellaan usein lähtökunnan tai tulokunnan mukaan, jolloin yksinkertaisesti puhutaan lähtö-muutosta tai tulomuutosta. Lähtömuuton ja tulomuuton erotusta kutsutaan nettomuutoksi. Nettomuuton synonyyminä puhutaan usein muuttotaseesta, joka voi olla negatiivinen tai positiivinen.

Siirtolainen

YK määrittelee siirtolaisuuden joko pysyväksi (long-term) tai tilapäiseksi (short-term). Henkilön katsotaan tilastoissa muuttavan maahan pysyvästi, jos hän aikoo asua siellä vähintään vuoden. Alle vuoden asuminen katsotaan tilapäiseksi muutoksi.

Tuota vuoden sääntöä eivät enää monetkaan maat noudata - Suomi ja Ruotsi noudattavat -, vaan monet maat soveltavat lyhyempää aikaa, esimerkiksi puolta vuotta tai kolmea kuukautta. Siirtolaiseksi määrittelyn aikarajojen erilaisuus tekee maittain vertailut siirtolaisuuden määristä usein hankaliksi.

Siirtolaiseksi muuttavilta vaaditaan oleskelulupa, jotta he voivat muuttaa maahan joko tilapäisesti tai pysyvästi.

Siirtotyöläiset

Siirtotyöläisiä tai vierastyöläisiä ovat henkilöt, jotka asuvat tilapäisesti työskennelläkseen kyseisessä maassa. Työskentely saattaa kestää vuosia, mutta siirtotyöläiset eivät saa vakituisesti maahan muuttavien siirtolaisten oikeuksia.

Maahanmuuttaja ja paluumuuttaja

Suomessa maahanmuuttajaksi kutsutaan henkilöä, joka muuttaa Suomeen ja aikoo asua täällä vähintään vuoden. Maahanmuuttajista osa on Suomen kansalaisia tai heidän jälkeläisiään. Heitä kutsutaan paluumuuttajiksi. Poikkeuksen muodostavat inkeriläiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka myös otetaan vastaan paluumuuttajina.

Pakolaiset ja turvapaikan hakijat

Vuosien mittaan monet maailman kriisit ovat ajaneet osan väestöstä pakolaisiksi muihin maihin. Pakolainen on YK:n vuoden 1951 pakolaissopimuksen mukaan henkilö, "jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta". Pakolaisasema todetaan siten, että valtio antaa hänelle turvapaikan tai YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR = United Nations High Commissioner for Refugees) toteaa hänen olevan pakolainen. Sota, luonnon-katastrofi tai köyhyys eivät ole YK:n määritelmän mukaisia pakolaisasemaan oikeuttavia syitä.

Useat maat ottavat pakolaisleireiltä tietyn määrän pakolaisia vuosittain. Tällöin puhutaan kiintiöpakolaisista. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan tietyn pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion budjetissa vuosittain. Pakolaiskiintiö on nykyään 750 henkilöä.

Turvapaikan hakija on henkilö, joka hakee turvapaikkaa ja jonka hakemusta ei ole vielä ratkaistu. Kun turvapaikan hakijan hakemus hyväksytään, hänestä tulee pakolainen.

Muuttaneisuus

Muuttaneisuudella tarkoitetaan muuttoliikkeen määrään liittyvää suhteellisesti mitattavaa ilmiötä. Toisaalta muuttaneisuus-käsitteen synonyyminä käytetään muuttoalttiutta.

Muuttaneisuusluvut lasketaan samalla tavalla kuin muistakin väestöilmiöistä. Muuttaneiden määrä suhteutetaan joko keskiväkilukuun tai sitten muuttaneisuutta kuvataan ikäryhmittäisillä luvuilla. Usein ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut lasketaan miehille ja naisille erikseen.

Yleinen muuttoalttiusluku tai muuttaneisuusluku

M = muuttaneet
K = keskiväkiluku

Ikäryhmittäiset muuttoalttiusluvut tai muuttaneisuusluvut
(miehet ja naiset erikseen/yhdessä)

i = 0-4, 5-9, 10-14, ..., 60-64, 65-69, ...

Päivitetty 15.10.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi

Jaa