Julkaistu: 24.9.2004

Ravintolat pysyvät pinnalla vain ruokamyynnin kasvun varassa

Pekka Lith

Anniskelumyynti on vähentynyt Suomessa jo pidempään. Trendi sai lisäsysäyksen vähittäismyyntihintoja reippaasti alentaneesta alkoholiveron muutoksesta.

HOTELLI- JA RAVINTOLAMYYNNIN kehitys on jäänyt viime vuosina selvästi jälkeen yleisestä talouskehityksestä, ilmenee Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:n syyskuun suhdannekatsauksesta. Vuoden alkupuoliskolla niin anniskelu- kuin keskiolutravintoloiden myynti on polkenut paikoillaan.

Vaimea kehitys on johtunut alkoholimyynnin vähenemisestä, ja vain ruokamyynnin lisääntyminen on pitänyt ravintolatoimintaa pinnalla. Erityisesti oluen myynnin lasku on ollut 1990-luvulta lähtien jatkunut suuntaus, joka on heikentänyt varsinkin juomavaltaisten olutravintoloiden kysyntänäkymiä. Myös anniskeluravintoloiden myynnistä oluen osuus on supistunut selvästi.

Veronalennus muutti hintasuhteita

Alkoholiveron alennuksen myötä tapahtunut ravintola- ja myymäläalkoholin hintasuhteen muutos on ollut epäedullista ravintoloiden anniskelumyynnille. Alkoholijuomien vähittäishinnat laskivat Sosiaali- ja terveydenhuollon Tuotevalvontakeskus STTV:n mukaan 20 prosenttia mutta anniskeluhinnat ainoastaan 4 prosenttia.

Vähittäismyynnin kasvu selittää anniskelumyynnin laskua, mutta taustalta voi löytyä myös kulutustottumuksiin vaikuttavia muutoksia nuorten aikuisten keskuudessa. Voimakkaan humalahakuinen juomiskulttuuri ei ole kaikkien mielestä enää trendikästä, ravintoloihin tullaan entistä myöhempään ja silloinkin iltaa vietetään yhden tai parin viinilasin ääressä.

Anniskeluravintoloiden myynti tuoteryhmittäin, prosenttia myynnistä

Anniskeluravintoloiden myynnin kysyntä-, tarjonta- ja käyttöastekehitys, ind. (1990=100)

Anniskeluravintoloiden sekä keskiolutravintoloiden ja -kahviloiden määrä 1996-2004

Lähde: SHR ja STTV.

Kapasiteettia liikaa

Myynnin heikosta kehityksestä huolimatta anniskeluravintoloiden määrä ja asiakaspaikat ovat lisääntyneet jatkuvasti viime vuosina. Seurauksena on ollut luonnollisesti kapasiteetin käyttöasteen (myynnin määrä/asiakaspaikat) heikkeneminen.

Keskiolutravintoloiden osalta myös ravintoloiden määrä on ollut jo pitkään laskussa ja tämä kehitys näyttää jatkuvan vuoden 2004 puolellakin.

Majoitus- ja ravitsemisalan ja koko pk-sektorin suhdanneodotukset vuonna 2005

Heikko kysyntä pakottaa yritykset henkilöstökulujen karsintaan. Vielä vuosina 2002-03 työvoimasta haluttiin pitää kiinni pikaisen talouskasvun toivossa, mutta tämän vuoden alkupuoliskolla alan työtunteina mitattu työpanos on vähentynyt pari prosenttia. Sama kehitys jatkunee vuonna 2005, sillä kyselytutkimusten mukaan vain 15 prosenttia alan yrityksistä on aikeissa palkata uutta työvoimaa.

Synkistä kehitysnäkymistä huolimatta 46 prosenttia majoitus- ja ravitsemisliikkeistä uskoo liikevaihdon kasvavan vuonna 2005, joskin odotukset ovat hieman heikommat kuin pk-sektorilla keskimäärin saldoluvulla mitattuna (paranemista odottavien %-osuus miinus heikkenemistä odottavien %-osuus). Lisäksi myyntihintakehityksen alittanut kustannuspuolen hintojen lasku on ylläpitänyt toimialan kannattavuusodotuksia.

Majoitus- ja ravitsemisalan ja koko pk-sektorin suhdanneodotukset vuonna 2005

  Paranee, % yrityksistä Ennallaan, %
yrityksistä
Pienenee, %
yrityksistä
Toimialan
saldoluku
Koko pk-sektorin
saldoluku
Yleiset
suhdannenäkymät
35 51 14 21 28
Liikevaihto 47 45 8 39 43
Henkilöstö 15 80 5 10 16
Investoinnit 22 66 12 10 11
Tuotekehitys-
panostukset
24 74 2 22 17
Kannattavuus 42 51 7 35 35

Lähteet: Kauppa- ja teollisuusministeriö: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004; Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR: Suhdanne 3/2004 ja alaa koskevat tilastot www.shr.fi ; Sosiaali- ja terveydenhuollon Tuotevalvontakeskus STTV:n tilastot www.sttv.fi.


Päivitetty 24.9.2004