Julkaistu: 24.9.2004
Kasvu keskittyy liian harvoihin yrityksiin
Suomessa kasvuyritysten määrä on ollut erittäin pieni, mikä ei helpota työllisyysasteen nostamista hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Kasvuyrityksiä ei ole pelkästään korkean teknologian ja osaamisen aloilla vaan myös perinteisillä toimialoilla. Tämä vaikeuttaa elinkeinopoliittisten ohjelmien kohdentamista.
Pekka Lith
VUONNA 1998 toimintansa aloittaneista noin 30 000 yrityksestä oli vuonna 2003 työnantajina toimineita 8 800 verohallinnon aineistoihin perustuvien tilastojen mukaan. Toiminnan aloittamisella tarkoitetaan sitä, että yrityksellä on ollut ensimmäinen varsinainen verottajalle ilmoitettu tilikausi vuonna 1998.
Merkittävä osa työnantajina toimivista työllistää yrittäjän lisäksi korkeintaan muutaman henkilön tai on vain satunnaisia työnantajia. Joukkoon ei ole kuitenkaan laskettu yrityksiä, jotka työllistivät vain yrittäjän, joka ei ole maksanut palkkoja itselleen. Vuonna 2003 työnantajina toimineista niitä, jotka työllistivät vähintään 10 työntekijää, oli ainoastaan 1 700 (taulukko 1).
Taulukko 1 Vuonna 1998 toimintansa aloittaneet työnantajayritykset palkansaajien määrän mukaan vuonna 2003
| Yrityksen kokoluokka palkansaajaa |
Yrityksiä | Palkansaajia |
| lkm | lkm | |
| 1-2 | 3887 | 4955 |
| 3-4 | 1525 | 5244 |
| 5-9 | 1690 | 11233 |
| 10-19 | 927 | 12348 |
| 20-49 | 472 | 13850 |
| 50-99 | 166 | 11213 |
| 100-249 | 88 | 14020 |
| 250- | 46 | 39587 |
| Yhteensä | 8801 | 112450 |
Saadut tulokset vastaavat pitkälle yleistä käsitystä siitä, että valtaosa toimintansa aloittavista yrityksistä pysyy pienenä eikä koskaan aiokaan palkata pysyvästi ulkopuolista henkilöstöä. Monet työntekijämäärältään suuret yritykset eivät ole myöskään aidon uusperustannan kautta syntyneitä vaan yrityksiä, jotka on perustettu suurten yritysten tai julkisen alan yhteisöjen yhtiöittämisen tuloksena.
Pääosa uusista työnantajista palvelualoilla
Vuonna 1998 aloittaneista yli 10 työntekijän yrityksistä 63 prosenttia toimii palvelualoilla, jossa suurin toimialaryhmä koostuu liike-elämän palveluyrityksistä. Niitä edustavat tekniset suunnittelupalvelut, liikkeenjohdon konsultointi ja 1990-luvun lopulla voimakkaasti kasvanut tietotekniikka-ala. Myös työvoiman vuokraus kuuluu liike-elämän palvelualoihin, joihin on tullut viime vuosina paljon uusia yrityksiä.
Toisen tärkeän toimialaryhmän muodostavat henkilökohtaisten lopputuotepalvelujen tuottajat, kuten sosiaalipalveluja, viihde- ja kulttuuripalveluja sekä urheilutoimintaa harjoittavat yritykset. Myös järjestötoimintaa tukevien yritysten määrä on lisääntynyt vauhdilla. Rakentamista lukuun ottamatta muilla jalostusaloilla (teollisuus ja energiahuolto) uusien yritysten perustaminen on ollut suhteellisen vähäistä.
Kokonaisuudessaan palvelualojen osuus oli ilman kaupan toimialaa kaksi kolmasosaa vuonna 1998 aloittaneiden yli 10 työntekijän yritysten työllisyydestä. Se osoittaa, että liike-elämän palveluista ja kuluttajapalveluista löytyy työllistämispotentiaalia. Monet kuluttajapalvelualojen uusista yrityksistä edustavat myös perinteisiä naisvaltaisia aloja, mikä on nostanut naisten osuutta maamme yrittäjäkaartista.
Gaselliyritysten kasvu nojautuu usein vientiin
Varsinaisia nopean kasvun yrityksiä vuonna 1998 perustettujen yritysten joukossa oli kuitenkin hyvin vähän, reilut 400. Nopean kasvun yrityksiksi on määritelty kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsauksessa ne vuonna 1998 toimintansa aloittaneet vähintään 10 työntekijän yritykset, joiden palkkasumman keskimääräinen kasvuvauhti oli yli 20 prosenttia vuosina 2001-03.
Kasvuyritysten määrän pienuus on todettu aikaisemmissakin tutkimuksissa. Teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa kasvuyritysten osuus oli vuosina 1994-97 vain 0,3 prosenttia (400 kpl) kaikista yrityksistä, joiden liikevaihto ylitti yhden miljoonan markan rajan vuonna 1994. Tutkimuksessa kasvuyrityksiä eli ns. gaselliyrityksiä olivat ne, joiden liikevaihto oli kasvanut vähintään 50 prosenttia kolmena perättäisenä vuotena.
Vientiyrityksiä nopean kasvun yrityksistä oli 48, eli 12 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin vientiyritysten osuus kaikista yrityksistämme (3-4 %). Markkina-alueen laajentaminen ja ulkomainen toiminta on siis ollut yksi kasvun avain. Julkista rahoitustukea saaneita kasvuyrityksistä oli 108 eli yli neljännes. Tukirahojen merkitystä yrityksen kasvulle on kuitenkin vaikea arvioida.
Vain pieni osa osaamisintensiivisillä aloilla
Yli 60 prosenttia kasvuyrityksistä toimi KTM:n yrittäjyyskatsauksen mukaan palvelualoilla, jossa keskeisiä toimialoja olivat tietotekniikkapalvelu ja muut liike-elämän palvelut. Jalostusaloista kasvuyrityksiä on ollut paljon rakennusalalla sekä metalli- ja elektroniikkateollisuudessa. Määrällisesti kasvuyrityksiä on paljon myös kaupassa ja sosiaalipalveluissa (taulukko 2).
Taulukko 2 Vuonna 1998 toimintansa aloittaneet yli 10 työntekijän kasvuyritykset* toimialoittain vuonna 2003
| Yrityksiä |
Toimialan osuus kaikista kasvuyrityksistä |
Osuus toimialan yli 10 työntekijän yrityksistä, % |
|
| Maa-, metsä- ja kalatalous | 4 | 1,0 | 14,8 |
| Rakentaminen | 46 | 11,2 | 28,6 |
| Muut jalostusalat | 61 | 14,9 | 20,3 |
| Kauppa | 70 | 17,1 | 29,0 |
| Majoitus- ja ravitsemisala | 36 | 8,8 | 27,7 |
| Kuljetus | 35 | 8,6 | 26,5 |
| Liike-elämän palvelut | 68 | 16,6 | 23,4 |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut | 35 | 8,6 | 27,3 |
| Muut palvelualat | 54 | 13,2 | 17,4 |
| Yhteensä | 409 | 100,0 | 24,1 |
| * Palkkasumman vuosikasvu keskimäärin yli 20 prosenttia vuosina 2001-03 Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2004, kauppa- ja teollisuusministeriö. |
|||
Vaikka osaamisintensiivisten liike-elämän palvelualojen osuus kasvuyrityksistä oli suuri, toimii pääosa kasvuyrityksistä perinteisillä suhdanteista riippuvaisilla toimialoilla, joita edustavat mm. rakentaminen ja kauppa. Samantyyppisiin tuloksiin on päädytty 1990-luvulla tehdyssä Teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa ja tuoreessa Turun kauppakorkeakoulun Pk-instituutin laatimassa Turun seudun kasvuyrittäjyys -selvityksessä.
Henkilöstömääriltään kasvuyritykset jakaantuvat varsin tasapainoisesti erikokoisiin yrityksiin. Myönteistä pk-yritysten näkökulmasta on, että yli puolet nopeasti kasvaneista on alle 20 työntekijän yrityksiä.
Työllisyys harvojen yritysten varassa
Työntekijöiden määrän lisäys on jäänyt vuonna 1998 toimintansa aloittaneissa yrityksissä suhteellisen harvojen nopean kasvun yritysten (410 kpl) hartioille. Nopean kasvun yrityksissä palkattiin vuosina 2001-03 lähes 7 600 uutta työntekijää eli niiden työllisyys kasvoi puolella. Muissa yli 10 työntekijän yrityksissä (1 290 kpl) työntekijämäärä sitä vastoin supistui 2 800 hengellä (taulukko 3).
Taulukko 3 Palkansaajien määrän muutos vuonna 1998 toimintansa aloittaneissa yrityksissä vuosina 2001-03
| Palkansaajien määrän lisäys nopean kasvun yrityksissä, lkm |
Palkansaajien määrän lisäys nopean kasvun yrityksissä, % |
Palkansaajien määrän lisäys kaikissa yli 10 työntekijän yrityksissä, lkm |
|
| Maa-, metsä- ja kalatalous | 38 | 118,8 | -57 |
| Rakentaminen | 290 | 38,0 | 150 |
| Muut jalostusalat | 283 | 26,3 | -1730 |
| Kauppa | 1003 | 52,8 | -9 |
| Majoitus- ja ravitsemisala | 279 | 40,3 | -693 |
| Kuljetus | 247 | 53,9 | 207 |
| Liike-elämän palvelut | 2407 | 59,3 | -1238 |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut | 381 | 68,8 | -15 |
| Muut palvelualat | 2643 | 43,4 | 547 |
| Yhteensä | 7571 | 48,5 | -2838 |
Lähde: Yrittäjyyskatsaus 2004, kauppa- ja teollisuusministeriö.
Hallituksen kunnianhimoisen 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen voi muodostua kuitenkin hankalaksi, jos kasvuyritysten määrä jää koko kansantaloudessa kovin pieneksi. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että nuoria aloittavia yrittäjiä on vähän ja samaan aikaan useita kymmeniä tuhansia yrittäjiä on lähivuosina vetäytymässä työelämästä ikääntymisen vuoksi.
Alueittain tarkasteltuna vanhimmat yrittäjät löytyvät ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Ahvenanmaalta ja Etelä-Karjalasta. Em. maakunnissa 55 vuotta täyttäneet muodostavat yli 30 prosenttia yrittäjistä. Yrittäjäkunta on edelleen vanhenemassa näissä ja muissakin maakunnissa, kuten Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, kun katsotaan seuraavan yrittäjäikäluokan, 45-54-vuotiaiden kokoa.
Kasvuyrittäjyys on monimuotoista
Vaikka kasvuyrityksillä on keskeinen asema kansantaloudessa, niitä on tutkittu Suomessa toistaiseksi varsin vähän, mikä voi johtua kasvuun vaikuttavien tekijöiden monimuotoisuudesta. Liiketaloustieteen mukaan yrityksen kasvu ilmenee yrityksen markkinaosuuden kasvuna tai markkina-alueen laajenemisena, liiketoiminnan laajenemisena uusille urille taikka yrityksen kasvuna yritysostojen ja fuusioiden kautta.
Ulkomaisten tutkimusten mukaan pienen yrityksen kasvuun vaikuttavat yrittäjän ominaisuudet, yrityksen ominaisuudet sekä yrityksen kasvuun ja johtamiseen liittyvät strategiat. Yrittäjän ominaisuuksia luonnehtivat mm. arvot, luonne, osaaminen ja kasvumotivaatio. Yrityksen ominaisuuksia ovat sen kasvutarve, fyysiset ja henkiset voimavarat sekä toimiala.
Yritysten kasvulle ei ole olemassa silti yhtä ainoaa reseptiä, mutta perusedellytys on riittävä kysyntä markkinoilla. Kotimarkkinat ovat Suomessa kuitenkin aika suhdanneherkät ja rajalliset teknologiseen osaamispotentiaalimme verrattuna, eivätkä ne tarjoa yrityksille samanlaista liiketoiminnan harjoituskenttää kuin suurissa maissa. Tästä voi seurata meille kilpailukyvyn menetyksiä ja osaamisen katoamista aikaa myöten.
Taloudellinen menestys ei tule pelkästään korkean muodollisen koulutustason, tutkimuksen tai teknisen etevyyden vuoksi, sillä tutkijoiden voi olla vaikea muuttua markkinoinnin osaajiksi. Liiketoiminnan osaamiseen on kiinnitettävä huomiota erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Markkinointitaitojen puuttuminen voi helposti johtaa Suomessa kehitetyn teknologisen osaamisen karkaamiseen maailman markkinoille.
Yrittäjyyden kannustimia kannattaa vahvistaa
Olennaisia menestystekijöitä ovat yritystoiminnan palkitsevuus ja siihen liittyvät riskit. Suomessa yrittäjyysaktiivisuus on jäänyt verraten alhaiselle tasolle huolimatta siitä, että työvoiman koulutustaso on korkea ja julkisesti rahoitettu yritystuki- ja neuvontajärjestelmä erittäin laaja. Yrittäjän näkökulmasta katsottuna osasyynä tähän voi olla yritystoiminnan riittämätön palkitsevuus suhteessa riskeihin.
Elinkeinopolitiikassa on tarkoin pohdittava riskien ja palkitsevuuden välisiä suhteita. Yksi keskeinen tekijä on tietenkin verotus. Verotusjärjestelmän parantaminen on kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta välttämätöntä, jotta maamme vetovoima sijoituskohteena ja yritysten sijaintipaikkana voidaan säilyttää ja yrittäjyydestä saadaan houkutteleva uravaihtovaihto.
Myös julkisen palvelutuotannon laajuus ja jopa kilpailu yksityisillä markkinoilla voi kaventaa yrittäjyyden kasvupohjaa. Avoimien markkinoiden tehokkaampi hyödyntäminen julkisessa palvelutuotannossa loisi kuitenkin uusia mahdollisuuksia palvelualan yrittäjyyden kehittymiselle. Ruotsissa tehdyt selvitykset osoittavat, että julkisten palvelujen kilpailuttamisella on myönteinen vaikutus yritystoiminnan vilkkauteen alueellisesti. n
Kirjoittaja toimii yrittäjänä omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith)
Lähteet:Mm. Autio, E., Wallenius, H. ja Arenius P.: Finnish Gazelles, Orgins and Impacts. Paper presented at the 44th World Conference of ICSB, Naples Italy, June 20-23. 1999; Kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsaus 2004 (www.ktm.fi); Littunen, H.: Uusien yritysten menestyminen - Seurantatutkimuksen loppuraportti ja johtopäätökset, kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 8/2000, Helsinki 2000; Rouvinen, P. ja Ylä-Anttila P.: Palveluyrittäjyys kasvaa nopeimmin ja työllistää eniten. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, keskusteluaiheita No. 913, Helsinki 2004.
Päivitetty 24.9.2004