Julkaistu: 12.9.2003
Terveys EU-maissa: Irlanti ja Portugali ääripäät
Emilia Niskanen
Portugalilaiset kokevat EU-maiden kansalaisista terveytensä huonoimmaksi. Terveimmiksi itsensä tuntevat puolestaan irlantilaiset. Suomalaiset sijoittuvat EU-vertailussa keskivaiheille. Ikä, koulutus ja työmarkkina-asema vaikuttavat selvästi siihen, minkälaiseksi ihmiset terveydentilansa kokevat.
Selkeästi eniten terveytensä huonoksi kokevia on Portugalissa, jossa lähes 25 prosenttia kaikista vastaajista koki terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi, sekä Saksassa, jossa vastaava prosenttiosuus on hieman yli 18. Vähiten terveytensä huonoksi kokevia puolestaan oli Irlannissa ja Alankomaissa, joissa molemmissa alle viisi prosenttia vastaajista koki terveytensä huonoksi tai erittäin huonoksi.
Taulukko 1. Huonoksi tai erittäin huonoksi koetun terveyden yleisyys ikäluokittain EU-maissa 1997, %
| 16-24 v. | 25-34 v. | 35-44 v. | 45-54 v. | 55-64 v. | 65-74 v. | 75- v. | Kaikki | |
| Portugali | 2,5 | 8,4 | 10,8 | 21,0 | 37,6 | 55,1 | 64,5 | 24,4 |
| Saksa | 3,7 | 5,9 | 11,2 | 17,8 | 27,1 | 28,0 | 44,6 | 18,2 |
| Espanja | 2,0 | 2,2 | 4,2 | 8,0 | 20,2 | 26,8 | 37,6 | 11,1 |
| Italia | 1,4 | 1,9 | 3,6 | 7,9 | 16,1 | 28,3 | 46,3 | 10,5 |
| Britannia | 4,8 | 6,5 | 7,1 | 10,5 | 11,7 | 13,2 | 17,7 | 9,6 |
| Kreikka | 0,5 | 1,2 | 1,9 | 5,6 | 11,8 | 24,9 | 33,4 | 9,3 |
| Suomi | 1,5 | 0,9 | 2,7 | 6,7 | 15,4 | 18,5 | 29,1 | 8,5 |
| Ranska | 1,8 | 3,1 | 4,8 | 7,8 | 8,7 | 15,4 | 23,5 | 8,5 |
| Itävalta | 0,4 | 2,4 | 2,0 | 7,8 | 10,1 | 14,4 | 30,8 | 6,8 |
| Tanska | 1,4 | 2,9 | 2,5 | 5,9 | 8,7 | 12,0 | 25,9 | 6,7 |
| Belgia | 0,8 | 1,2 | 3,4 | 6,6 | 5,6 | 10,8 | 15,1 | 5,8 |
| Ruotsi | 0,5 | 2,1 | 1,3 | 5,0 | 6,4 | 5,6 | 10,4 | 5,7 |
| Alankomaat | 1,9 | 2,1 | 3,5 | 5,0 | 5,8 | 7,0 | 13,7 | 4,6 |
| Irlanti | 1,1 | 1,2 | 3,0 | 3,2 | 5,9 | 7,6 | 17,1 | 3,6 |
Kun otetaan huomioon ikä, joka on yksi keskeisimpiä koettuun terveydentilaan liittyvistä tekijöistä, on sen vaikutus kaikissa maissa samansuuntainen: iän kasvaessa terveys heikkenee.
Portugalissa ja Saksassa on edelleen suhteellisesti eniten terveytensä huonoksi kokevia kaikissa ikäluokissa, kun taas kahdessa vanhimmassa ikäluokassa terveytensä huonoksi kokevia on selvästi vähiten Ruotsissa. Portugali poikkeaa muista huomattavasti, sillä 55-vuotiaista lähtien ero muihin alkaa kasvaa, ja huonoksi tai erittäin huonoksi terveydentilansa kokee peräti 55 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä sekä lähes 65 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.
Koulutetut terveempiä
Sosiaalisen aseman ja terveydentilan riippuvuus on todettu useissa tutkimuksissa. Kuviossa 1 on tarkasteltu huonoksi koetun terveydentilan yleisyyttä eri koulutusasteilla 25-54-vuotiaden ikäryhmässä. Suurin osa tähän ikäryhmään kuuluvista on jo saavuttanut tietyn tutkinnon sekä kuuluu työvoimaan.
Kuvio 1. Huonoksi tai erittäin huonoksi koetun terveyden yleisyys 25 - 54-vuotiaiden keskuudessa koulutusasteen mukaan EU-maissa 1997
Kaikissa maissa riippuvuuden suunta näyttäisi olevan sama: vähemmän koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeammin koulutetut. Kaikissa maissa perusasteen koulutuksen saaneet kokevat terveydentilansa huonoimmaksi.
Osaltaan tätä selittää koulutustason sukupolvittainen muutos myös tässä ikäryhmässä, sillä vanhemmat jakautuvat eri koulutusasteille aivan eri tavoin kuin nuoret, ja ovat siten yliedustettuina perusasteella. Toisaalta muun muassa alimman koulutustason ryhmän erilaiset elinolot ja -tavat voivat altistaa terveydelle haitallisille tekijöille.
Työttömyys heikentää
Kuviossa 2 on tarkasteltu huonoksi tai erittäin huonoksi koetun terveydentilan yleisyyttä työmarkkina-aseman mukaan ikäryhmässä 25-54-vuotiaat. Ruotsin kohdalta tietoja ei ole saatavilla, mutta kaikissa muissa maissa työttömät näyttävät kokevan terveytensä huonommaksi kuin työssä olevat.
Kuvio 2. Huonoksi tai erittäin huonoksi koetun terveyden yleisyys 25 - 54-vuotiaden keskuudessa työmarkkina-aseman mukaan EU-maissa 1997
Työttömyys näyttäisi lisäävän riskiä sairastua tai kokea terveytensä huonommaksi. Toisaalta heikko terveydentila on alun perin voinut johtaa työttömyyteen. Työvoiman ulkopuolella oleviin kuuluvat esimerkiksi työkyvyttömät, mikä osaltaan selittää huonoksi koetun terveydentilan yleisyyttä tässä ryhmässä.
Terveyserot samansuuntaisia
Koettuun terveydentilaan vaikuttavien tekijöiden, iän, työtilanteen ja koulutuksen, vaikutus näyttäisi olevan kaikissa maissa samansuuntainen. Huonon terveydentilan yleisyys iäkkäiden, vähemmän koulutettujen sekä työttömien joukossa näyttäisi siis olevan EU- maissa yleinen ilmiö, joskin erojen voimakkuus vaihtelee maittain. Eri tekijöiden mukaan tarkasteltaessa maiden välinen järjestys kuitenkin säilyy samansuuntaisena, ja Portugalissa sekä Saksassa on suhteellisesti eniten terveytensä huonoksi kokevia.
Haastatteluaineistoihin perustuviin kansainvälisiin terveysvertailuihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä eri maiden terveyskulttuureissa ja vastaajien taipumuksessa raportoida terveydestään voi olla maittaisia eroja. Lisäksi terveydentilan osoittimena käytetty koettu terveys on väljä käsite, jonka ihmiset mieltävät yksilöllisesti. Maita voidaan tästä huolimatta vertailla sen mukaan, miten eri tekijät vaikuttavat huonon terveyden kokemiseen. Eri taustamuuttujien yhteisvaikutuksia ei tässä ole nyt voitu tarkastella, mutta aineiston perusteella eri väestöryhmien välisten terveyserojen voidaan kuitenkin katsoa olevan samansuuntainen ilmiö kaikissa tarkastelun kohteena olleissa EU-maissa.
Lähteet:
Eurooppalainen elinolotutkimus, ECHP-UDB -mikroaineisto (päivitetty 21.12.2001)
European Commission (2000): ECHP Data Quality - Second Report. Doc. Pan 108/99 Revised.
Aiheesta enemmän: Marjo Pyy-Martikainen (2002): Terveyserot EU-maissa. Hyvinvointikatsaus 2/2002. Sivut 37-39. Tilastokeskus
Kirjoittaja on korkeakouluharjoittelija ECHP-tutkimuksessa Tilastokeskuksen elinolot-yksikössä.
Terveystietoa eurooppalaisesta elinolotutkimuksesta
Päivitetty 12.9.2002
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi