Julkaistu: 12.8.2003
Matkustaminen, kielitaito ja teknologia yhdentävät euronuoria
INTERNET-YHTEYDET ja matkustaminen saattavat yhteen Euroopan nuoria. Kansainvälistymisen seurauksena myös kielten opiskelun motivaatio kasvaa, kun kieltä päästään harjoittelemaan käytännössä. Eurostatin ja Euroopan komission julkaisemat tilastotiedot nuorista kertovat syysuhteista matkustamisen, kielten opiskelun ja sähköisen viestinnän välillä. Maailmaa nähneet nuoret ovat kielitaitoisia ja ahkeria tieto- ja viestintäteknologian käyttäjiä. Mutta yllättävän suuri on myös se osa nuorisoa, joka ei juuri matkustele eikä hallitse vieraita kieliä.
Eurostatin mukaan 44 prosenttia 15-24-vuotiaista EU-nuorista ei ollut vieraillut yhdessäkään EU-maassa vuosina 1999-2001. Matkustelleiden suosituimpia kohteita olivat Espanja, Ranska, Saksa ja Italia. Vähiten matkoja euronuoret tekivät Suomeen (1%). Eniten matkoja tehtiin omiin naapurimaihin.
15-24-vuotiaiden nuorten matkustaminen EU-maissa vuosina 1999-2001
Suomalaisista nuorista 22 prosenttia ei ollut käynyt missään EU-maassa vuosina 1999-2001. 58 prosenttia oli käynyt Ruotsissa. Ruotsin lisäksi suosituimmat suomalaisnuorten kohteet olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja.
Ruotsalaisnuorista vain 16 prosenttia kertoi käyneensä Suomessa. Ruotsalaiset nuoret tekivät eniten matkoja naapurimaahan Tanskaan. Etelä-eurooppalaisiin ikätovereihin verrattuna pohjoismaalaiset nuoret matkustavat huomattavan paljon. Kreikkalaisista ja espanjalaisista nuorista vain alle 30 prosenttia oli käynyt jossain toisessa EU-maassa.
Kolmasosa kielitaidottomia
Lähes joka kolmas (31%) 15-24-vuotiaista euronuorista ei osaa mitään vierasta kieltä. Vähiten vieraita kieliä hallitsivat brittinuoret ja eniten heidän alankomaalaiset ikätoverinsa.
Englannin kielestä on muodostumassa nuorten eurooppalaisten lingua franca: 90 prosenttia kaikista lukiolaisista EU:ssa opiskelee englantia vieraana kielenä.
Lukiolaisten opiskelemat kielet EU:ssa 1999/2000
Suomessa lähes jokainen lukiolainen osaa englantia. Muita kieliä opiskellaan huomattavasti vähemmän: saksan kieli tulee kakkosena (44,6 %), ja ranskaa opiskeli lähes joka neljäs suomalainen lukiolainen. Espanja (3,4 %) ja venäjä (5,8 %) kasvattavat jatkuvasti suosiotaan.
Euroopassa opiskellaan englantia vähiten islannissa (67,4 %) ja Unkarissa (57,6 %). Nuoret opiskelivat venäjää vieraana kielenä eniten Baltian maissa ja Bulgariassa. Saksankielentaitoisia nuoria taasen löytyy Tanskan ja Luxemburgin lisäksi EU:n tulevista jäsenmaista kuten Sloveniasta, Slovakiasta ja Tšekin tasavallasta.
Tietotekninen Pohjola
Eurobarometri-tutkimuksesta käy ilmi, että tieto- ja viestintäteknologia ovat kasvavassa määrin osa euronuorten jokapäiväistä elämää. Kahdeksan kymmenestä 15-24-vuotiaasta kertoi käyttävänsä kännykkää vähintään kerran viikossa. Käyttöaste oli korkein Suomessa (92 %) ja Italiassa (90 %), alhaisin Portugalissa (72 %).
Reilusti yli puolet nuorista eurooppalaisista kertoi käyttävänsä tietokonetta ainakin kerran viikossa (vuonna 1997 vain 43 %). Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Itävallassa yli 70 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista käyttää tietokonetta säännöllisesti.
Internetin käyttö on nuorten keskuudessa huomattavasti yleisempää Suomessa ja Ruotsissa kuin Etelä-Euroopassa. Erot ovat vielä kärjistyneempiä tarkasteltaessa sähköpostin käyttöä. 67 prosenttia ruotsalais- ja 60 prosenttia suomalaisnuorista käyttää sähköpostia säännöllisesti, portugalilaisista 15 ja kreikkalaisista vain 12 prosenttia.
Eurobarometri tutkimus osoittaa, että nuorten keskuudessa "informaatioyhteiskunta" on edelleen kehittyneempi pohjoisissa kuin eteläisissä EU-maissa.
Heli Venho
Päivitetty 12.8.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi