Julkaistu: 8.8.2002

Puolet 18 vuotta täyttäneistä naimisissa

Väestö jaetaan siviilisäädyn mukaan neljään luokkaan: naimattomat, naimisissa olevat, lesket ja eronneet. 18 vuotta täyttäneistä miehistä oli vuonna 2000 naimisissa 51 prosenttia ja naisista 47 prosenttia. Tosin parisuhteessa asui tuosta väestä vielä suurempi osa, kun otetaan huomioon myös avoliitot. 18 vuotta täyttäneistä miehistä asui parisuhteessa 64 prosenttia, kun naisilla osuus jäi 60 prosenttiin.

Kun vielä 1960-luvulla avoliitossa asuminen oli harvinaista, 1970-luvulla yhä useampi tuleva aviopari aloitti yhdessä elämisensä - parisuhteensa - avoliitossa asumisella. Nykyään avoliitto ennen avioliittoa on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Esimerkiksi vuonna 2000 20- vuotiaiden parisuhteista oli 90 prosenttia avoliittoja, loput 10 prosenttia avioliittoja. Tästä avioliittojen osuus pikku hiljaa iän karttuessa kasvaa. Kaikista pari- suhteista viidennes on avoliittoja.

Rekisteröity parisuhde

Väestön siviilisäätyjakoon on tänä vuonna tullut muutos, sillä 1.3.2002 astui voimaan parisuhdelaki. Lain mukaan samaa sukupuolta olevat voivat rekisteröidä parisuhteensa. Näin tulevina vuosina siviilisäädyt lisääntyvät, sillä luokitukseen tulee myös henkilöt, jotka asuvat rekisteröidyssä parisuhteessa, ovat eronneet rekisteröidystä parisuhteesta tai jääneet leskeksi rekisteröidystä parisuhteesta.

Avioituvuus

Avioituvuudesta (tai avioituneisuudesta) puhutaan silloin kun tarkastellaan solmittujen avioliittojen osuutta väestöstä. Tällöin verrataan solmittujen avioliittojen määrää keskiväkilukuun. Näin saadaan yleinen avioituvuusluku.

Avioliitto solmitaan maan lain ja tapojen edellyttämin keinoin. Avioliiton solmimiseen liittyy usein vihkiseremonia. Suomessa avioliiton solmiminen tapahtuu joko kirkollisella vihkimisellä tai sitten siviilivihkimisellä. Siviilivihkimisiä on vuosittain lähes kolmannes.

Tarkemman kuvan avioituvuudesta saa tietenkin tarkastelemalla avioituvuutta iän mukaan. Verrataan vaikka viisivuotisikäryhmittäin avioliiton solmineita vastaavan ikäisen väestön keskiväkilukuun. Näin saadaan ikäryhmittäiset avioituvuusluvut.

Keskiväkilukuna käytetään naimattomien - siis ei-naimisissa olleiden - keskiväkilukua. Tämä luku täytyy myös laskea molemmille sukupuolille erikseen, sillä avioliittoa solmiessaan mies on keskimäärin kaksi vuotta naista vanhempi.

Kokonaisavioituvuusluku

Ikäryhmittäiset avioituvuusluvut lasketaan yleensä ensimmäisen avioliiton solmineille erikseen, ja tuota lukua käytetään vertailtaessa eri maiden avioituvuutta toisiinsa. Kun nämä ikäryhmittäiset avioliittoluvut summataan saadaan niin sanottu kokonaisavioituvuusluku, joka kuvaa avioituvien osuutta väestöstä.

Tätä lukua laskettaessa on oletettu, että ihmiset solmisivat avioliiton tulevaisuudessa samalla tavalla kuin vuonna, jolloin kokonaisavioituvuusluku on laskettu. On kuitenkin selvää, että ihmisten käyttäytyminen saattaa muuttua, ja "ennuste" ei pidäkään paikkaansa.

Kun vielä 1960-luvun alussa yli 90 prosenttia naispuolisesta aikuisväestöstä solmi avioliiton, 1990-luvun lopulla osuus oli laskenut 60 prosenttiin - kokonaisavioituvuusluvulla laskettuna.

Tilastohäät: mies 31-vuotta, nainen 29-vuotta

Nuo luvut toteutuvat - keskimäärin - kun solmitaan ensimmäistä avioliittoa. Ensimmäisen avioliiton solmimisikä Suomessa on muutaman vuosikymmenen aikana noussut reippaasti. Kun suomalainen nainen solmi ensimmäisen avioliiton 1960-luvun puolivälissä 23-vuotiaana, 1970- luvun puolivälissä ikä alkoi vasta kohota ja oli vuonna 1990 noussut 26-vuoteen. 1990-luvulla avioitumisikään tuli lisää vielä 3 vuotta.

Pohjoismaisten kanssasisartensa kanssa suomalainen nainen kuuluu maailman vanhimpien morsianten joukkoon avioituessaan maailman iäkkäimmän sulhasen kanssa. Tosin parisuhdetta on jo harjoiteltu vuosia avoliitossa.

Uudelleen avioituminen

Uudelleen avioituminen - eli eronneena tai leskenä avioituminen - on lähes yhtä yleistä miehillä kuin naisilla. 1980-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan eronneista miehistä 36 prosenttia ja eronneista naisista 34 prosenttia solmi uuden avioliiton. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua avioerosta jo 43 prosenttia niin miehistä kuin naisista oli solminut uuden avioliiton.

Uudelleen avioitumisen yleisyyttä avioeron jälkeen kuvaa myös se, että vuoden aikana solmituista avioliitoista viidennes on eronneiden solmimia. 6 000 eronnutta miestä ja 5 500 eronnutta naista solmi uuden avioliiton vuonna 2000. Leskenä uuden avioliiton solmi 400 miestä ja 400 naista. Naisleskien uudelleen avioituminen on tosin suhteellisesti tarkastellen harvinaisempaa. Onhan naisleskiä huomattavasti enemmän kuin miesleskiä.

Yleinen avioituvuusluku

kuva
A = avioliittojen määrä
K = keskiväkiluku

Ikäryhmittäiset avioituvuusluvut (miehet ja naiset erikseen)

kuva
A = avioliiton solmineet (miehet ja naiset erikseen)
i = 15-19, 20-24,..., 65-69, 70-74,...tai 15, 16, 17,..., 70,71,...
K = naimattomien miesten ja naisten keskiväkiluku

Kokonaisavioituvuusluku

kuva
A = 1. avioliiton solmineet (miehet ja naiset erikseen)
i = 15, 16, 17,..., 70,71,...
K = naimattomien miesten ja naisten keskiväkiluku


Päivitetty 8.8.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi