Julkaistu: 7.7.2002

Huumekaupassa satojen miljoonien markkinat

Pekka Lith

Päivälehdet ovat otsikoineet lähes viikoittain viranomaisten tekemistä ennätyssuurista huumetakavarikoista maassamme. Keskusrikospoliisin mukaan vuonna 2001 tehtiin lähes 9 000 huumetakavarikkoa (taulukko 1). Vuosina 1998-2001 hasiksen takavarikot ovat kaksinkertaistuneet. Amfetamiinin ja heroiinin takavarikot ovat kohonneet kaksin-kolminkertaisiksi ja ekstaasin kahdeksankertaisiksi.

Osa takavarikkojen määrän kasvusta johtuu viranomaisten huumausainevalvonnan tehostumisesta, sillä Suomessa on lisätty rikospoliisin ja tullin voimavaroja, teknisiä apuvälineitä ja huumausainerikollisuutta koskevaa koulutusta. Parantuneesta valvonnasta huolimatta takavarikot kattavat vain pienen osan markkinoilla liikkuvasta huumausaineesta.

Taulukko 1. Huumausaineiden takavarikot 1998-2001

  1998 1999 2000 2001
Hasis 1 997 2 259 2 482 4 011
Amfetamiini 1 548 1 738 2 271 3 778
Heroiini 210 342 437 557
Ekstaasi 57 159 393 465
Kokaiini 24 49 40 55
Yhteensä 3 836 4 547 5 623 8 866
Lähde: Keskusrikospoliisin tilastot

Vuonna 2001 huumekaupan laskennallinen arvo oli 130-250 miljoonaa euroa, mikä on 0,2-0,4 prosenttia yksityisistä kulutusmenoista. Laskelmien taustalla olevat huumausaineiden määrätiedot perustuvat poliisin ja tullin takavarikkoihin, jotka edustavat 5-10 prosenttia markkinoilla myydystä huumausaineesta. Keskimääräiset hintatiedot kuvaavat poliisitutkimuksissa ilmitulleita katukauppahintoja.

Käyttökulttuuri vielä nuorta

Huumeet ovat Suomessa kuitenkin nuori ilmiö, sillä niiden käyttö alkoi lisääntyi vasta 1970-luvulla. Varusmies-, koululais- ja väestökyselyjen pohjalta päätellen huumeiden käyttö kasvoi varsinkin 1990-luvulla. Karkeasti arvioiden huumekokemusten yleisyys kaksinkertaistui vuosina 1992-98. Tämä on johtunut muun muassa rajojen avautumisesta ja lisääntyneestä kansainvälisestä kanssakäymisestä.

Huumeiden käyttö liittyy läheisesti muiden päihteiden, kuten alkoholin ja lääkkeiden, sekakäyttöön. Tutkimusten mukaan 60 prosentilla päihdehuollon asiakkaista on tavattu vähintään kolme ongelmakäyttöainetta ja noin 85 prosentilla ainakin kaksi. Huumeita käytetään eniten etelän suurissa kaupungeissa. Etenkin Helsinki on toiminut maassamme huumekäyttökulttuurin suunnannäyttäjänä (taulukko 2).

Taulukko 2. Kannabiskokeilut alueittain 1992, 1998, 2000, prosenttia miehistä ja naisista

Alue 1992
%
1998
%
2000
%
Pääkaupunkiseutu 10,8 19,6 16,3
Muu Etelä-Suomi 3,3 9 10,6
Itä-Suomi 3,8 4,5 2,9
Länsi-Suomi 2,3 6,6 5,7
Pohjois-Suomi 1,4 5,6 5,1
Lähteet: Juomatapatutkimus 1992; Huumekysely 1998; Juomatapatutkimus 2000

Vallitsevin huumausaine on kannabis. Miehet käyttävät kannabista ja muita huumeita enemmän kuin naiset, joskin naisten osuus käyttäjistä on kasvanut 1990-luvulla. Samalla aiempaa nuoremmat ikäluokat ovat altistuneet huumeiden käytölle. Vuodelta 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan 12 prosenttia suomalaisista miehistä oli kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana. Vastaava luku oli naisilla 7 prosenttia (taulukko 3).

Taulukko 3. Huumeiden käyttö elinaikana sukupuolittain 1992, 1998 ja 2000, prosenttia miehistä ja naisista

  1992
miehet,
%
1998
miehet,
%
2000
miehet,
%
1992
naiset,
%
1998
naiset,
%
2000
naiset,
%
Käyttänyt huumeita 6,6 12,4 12,5 2,6 8 7,2
Käyttänyt kannabista 5,8 12,1 11,7 2,4 7,6 7
Käyttänyt liimaa 0,6 2,7 2,6 0,1 1,3 1,1
Käyttänyt uni- ja rahoittavia lääkkeitä .. 5 5,6 .. 4,5 3,5
Lähteet: Juomatapatutkimus 1992; Huumekysely 1998; Juomatapatutkimus 2000

Kovien huumeiden, kuten amfetamiinin ja heroiinin, yleistymisen syynä on pidetty tutkimuksissa muun muassa nuorisotyöttömyyttä, sosiaalista huono-osaisuutta ja syrjäytymistä. Amfetamiinin käyttäjiä on 8 000-13 000, joista naisia on 20-30 prosenttia. Heroiinin käyttäjien määräksi on arvioitu 2 000-3 000, joista naisia on 25-50 prosenttia. Ekstaasin, kokaiinin ja LSD:n käyttäjien määrästä ei ole olemassa vastaavanlaisia arvioita.

Huumeiden käytön yleistyminen pysähtymässä?

Huumekielteinen perusasenne ei ole kuitenkaan muuttunut valtaväestön keskuudessa. Vuonna 2000 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain neljännes suomalaisista ilmoitti henkilökohtaisesti tuntevansa huumeita käyttäviä ihmisiä (kuvio 1). Huumekokeiluja vastassa on myös valtaväestön pelokas, torjuva ja kaikkeen huumeiden käyttöön tiukkaa asennetta kannattava näkemys.

Kuvio 1. Huumeiden käyttäjien tunteminen Suomessa ikäryhmittäin 2000

kuva

Nuoret suhtautuvat kuitenkin sallivammin huumeiden käyttöön. Asiantuntijat uskovat, että asenteet pehmenevät, sillä yhä useammalla on huumekokemuksia eikä huumeita pidetä enää niin vaarallisina. Vuoden 2000 kyselytutkimuksesta kuitenkin ilmenee, että huumeiden käytön yleistyminen olisi mahdollisesti pysähtymässä. Kulutuksen kasvu on taittunut erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Huumeet tuontitavaraa

Suomessa huumeet ovat tuontitavaraa, sillä oma kotimainen huumetuotanto on ollut lähes olematonta. 1990-luvulla Suomen kannalta Viro on muodostunut merkittäväksi synteettisten huumeiden välitys- ja kauttakulkumaaksi Hollannin rinnalle. Erityisesti amfetamiini ja suurin osa ekstaasista tuodaan Suomen markkinoille Virosta. Hasis kuljetaan maahamme Espanjasta käsin muiden EU-maiden tai Viron kautta.

Heroiini on tuotu Suomeen pääasiassa Afganistanista. Sen salakuljetusreitti kulkee Pietarin alueelta suoraan itärajan yli taikka Viron kautta. Syyskuun 2001 terrori-iskut Yhdysvaltoihin ja sitä seuranneet sotilaalliset operaatiot Afganistanissa ovat vähentäneet heroiinin tarjontaa ja sen huumepitoisuutta Suomen markkinoilla. Heroiinia korvaaviksi ratkaisuiksi on uumoiltu kokaiinia, synteettisiä superhuumeita ja lääkkeitä.

Huumekauppa järjestäytyneen rikollisuuden käsissä

1990-luvulle saakka Suomen huumausainekauppa oli melko tiukasti kotimaisissa käsissä, eikä huumausainemarkkinoilla esiintynyt järjestäytyneitä markkinaosuuksia keskenään jakavia ryhmittymiä. Huumausainerikollisuus näyttäytyi lähinnä yhden tai korkeintaan muutaman henkilön ympärille kerääntyneenä joukkona, joka toimitti Keski-Euroopasta hasista, amfetamiinia ja heroiinia maamme markkinoille.

Keskusrikospoliisin mukaan huumausaineen salakuljetusyritykset ovat tulleet viime vuosina aiempaa ammattimaisemmiksi ja järjestäytyneemmiksi. Viime vuosina huumausaineiden salakuljetus ja välitys on siirtynyt enenevässä määrin virolaisten ja vironvenäläisten rikollisryhmien käsiin. Toiminta on muuttunut kansainväliseksi, ja rikollisryhmät kykenevät tuomaan nopeasti Suomeen kaikkia kysyttyjä huumausaineita.

Rikospoliisin mukaan virolaisryhmillä on keskeinen asema muun muassa hasiksen maahantuonnissa, jota he hoitavat Espanjan aurinkoranta tukikohtanaan. Virolaiset rikollisryhmät hoitavat tehokkaalla koneistollaan huumeiden välityksen myös Latinalaisesta Amerikasta Venäjälle, ja heillä on erinomaiset valmiudet toimittaa aineita Suomeen. 2000-luvulla toimintaansa ovat lisänneet myös iranilaiset ja irakilaiset ryhmittymät.

Huumekauppa ja rahanpesu liittyvät toisiinsa

Rikospoliisin mukaan laillista liiketoimintaa on käytetty huumekaupan kulissina. Samalla huumekaupasta hankitun rahan pesu on yleistynyt näkyvän liiketoiminnan puitteissa. Huumausainekaupan siirtyminen ammattimaisesti toimivien rikollisjärjestöjen piiriin on merkinnyt sitä, että pestävän rikoshyödyn voidaan laskea olevan varovaisen arvion mukaan useita kymmeniä miljoonia euroja.

Rahanpesun selvittelykeskukselle tehtiin yhteensä 2 800 ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista vuonna 2001. Monet pankeilta tulleet ilmoitukset liittyvät pitkään käyttämättömänä olleiden tilien aktivoitumiseen ja pankille tuntemattomien henkilöiden yhteydenottoihin varojen tallettamiseksi. Poliisin esitutkintaan siirtämistä epäilyttävistä liiketoimista huumausainerikosten osuus oli yli kolmannes vuonna 2001.

Tuomioiden määrä kasvanut rajusti

Vuosina 1998-2001 huumausainerikosten määrä on lisääntynyt maassamme miltei 60 prosenttia. Kaikkiaan keskusrikospoliisin tietoon tuli 14 800 huumerikosta vuonna 2001, joista törkeitä oli 860. Huumerikoksella tarkoitetaan muun muassa huumeen laitonta valmistamista, maahantuontia ja maastavientiä, levittämistä, hallussapitoa ja käyttöä. Tyypillisiä rikoksia ovat kannabiksen ja amfetamiinin hallussapito ja käyttö.

Vuonna 2000 alioikeuksissa annettiin noin 6 800 sellaista tuomiota, joissa eräänä rikoksena oli huumausainerikos. Näistä 5 800 oli sellaisia, joissa huumausainerikos oli tuomion päärikos. Vaikka ulkomaalaisten osuus huumerikollisuudesta on kasvanut viime vuosina, oli törkeistä huumausainerikoksista epäillyistä henkilöistä suomalaisia edelleen 78 prosenttia ja ulkomaalaisia 22 prosenttia vuonna 2001 (taulukko 4).

Taulukko 4. Huumausainerikokset 1998-2001

  Huumausaine-
rikoksia
yhteensä
Huumausaine-
rikoksista
epäiltyjä
henkilöitä
Törkeitä
huumausaine-
rikoksia
Ulkomaalaiset /
törkeistä
huumausaine-
rikoksista
epäillyt, %
1998 9 460 .. 538 15,2
1999 11 667 .. 958 16,8
2000 13 446 7 962 749 20,2
2001 14 792 6 523 858 22
Lähde: Keskusrikospoliisin tilastot

Huumerikoksista annetut tuomiot ovat muuhun rikollisuuteen verrattuna kovia ja esimerkiksi törkeistä huumausrikoksista annetut rangaistukset ovat usein pitkiä vankeustuomioita. Vankeusrangaistukset eivät säikytä järjestäytynyttä rikollisuutta. Pieneen kiinnijäämisriskiin ja lailliseen liiketoimintaan verrattuna huumekaupan katteet ovat varsin korkeat. Asiantuntijoiden mukaan katteet liikkuvat noin 70 prosentissa.

Huumevalistukseen ammattimaisuutta

Huumeet merkitsevät yhteiskunnalle monenlaisia kustannuksia, jotka ovat kasvaneet erityisesti 1990-luvulta lukien. Kustannuksia aiheuttavat huumeiden valvonta ja niihin liittyvä rikollisuus ja huumesairauksien lisääntyneet terveydenhuoltomenot. Tehtyjen selvitysten mukaan huumeiden ongelmakäytöstä syntyy arviolta 115-175 miljoonan euron välittömät kustannukset vuodessa.

Välittömien kustannuksien ohella huumeet aiheuttavat myös välillisiä kustannuksia, kuten tehottomuutta työelämässä tai opiskelussa ja sosiaalista syrjäytymistä, joiden arvoa on vaikea mitata rahamääräisesti. Lisäksi ennenaikaiset huumekuolemat uhkaavat käyttäjiä. Asiantuntijat ovatkin toivoneet puhtia huumevalitukseen. Esimerkiksi terveys on niin tärkeä asia ihmisille, että sillä voidaan myydä kielteistä asennetta huumeisiin.

Lähteitä:
Hirvonen, Markku: Viranomaisyhteistyön kehittämistä koskeva selvityshankkeen väliraportti. Valtiovarainministeriö, työryhmämuistioita 5/1999, Helsinki 1999.
Keskusrikospoliisi: Huumerikostilastot.
Keskusrikospoliisi: Rahanpesun selvittelykeskus, vuosikertomus 2001, Vantaa 2002.
Yhteiskuntapolitiikka-lehti 3/2001: Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset.

Kirjoittaja työskentelee omistamassaan suunnittelutoimistossa (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith)


Päivitetty 7.7.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi