Julkaistu: 7.7.2002

Asevoimissa yli 22 miljoonaa miestä ja naista

Kun kansallisten asevoimien miesvahvuudet lasketaan yhteen, aseissa oli vuonna 2000 kaikkiaan 22 237 400 miestä ja naista. Luvuissa eivät ole mukana reservit eivätkä puolisotilaalliset ja vastaavat joukot (rajavartijat, santarmit), joiden vahvuus eräissä maissa jopa ylittää vakinaisen armeijan miesvahvuuden.

Oheisesta taulukosta nähdään, että 30 maan armeijan miesvahvuus ylittää 200 000. Näistä viiden maan, Kiinan, Venäjän, Yhdysvaltojen, Intian ja Pohjois-Korean, asevoimien vahvuus ylittää miljoonan rajan. Suurin kansallinen armeija on Kiinalla, jonka kansanarmeijassa palvelee lähes 3 miljoonaa miestä ja naista.

Väkilukuun suhteutettuna ylivoimaisesti suurin armeija on Pohjois-Korealla, 4,7 prosenttia asukkaista kantaa samanaikaisesti asepukua. Erityisen militaristisia maita tässä mielessä ovat myös taulukon Irak, Afganistan, Taiwan, Myanmar, Syyria ja Eritrea sekä taulukon ulkopuolelta Israel, jonka armeijan miesvahvuus vuonna 2000 oli 172 500. Viimeksi mainitulla on lisäksi erityisen tehokas reservi.

Asevoimien miesvahvuus maittain 2000

  maa asevoimien
miesvahvuus
1 Kiina 2 810 000
2 Venäjä 1 520 000
3 Yhdysvallat 1 365 800
4 Intia 1 303 000
5 Korean dem. kansantasavalta 1 055 000
6 Korean tasavalta 683 000
7 Pakistan 612 000
8 Turkki 609 700
9 Iran 513 000
10 Vietnam 484 000
11 Egypti 448 500
12 Irak 429 000
13 Afganistan 400 000
14 Taiwan 370 000
15 Etiopia 352 500
16 Myanmar 343 800
17 Syyria 316 000
18 Ukraina 303 800
19 Thaimaa 301 000
20 Indonesia 297 000
21 Ranska 294 400
22 Brasilia 287 600
23 Italia 250 600
24 Japani 236 700
25 Saksa 221 100
26 Puola 217 300
27 Britannia 212 500
28 Romania 207 000
29 Saudi-Arabia 201 500
30 Eritrea 200 000
  Koko maailma 22 237 400
Mukana taulukossa ovat maat, joiden asevoimien
miesvahvuus ylittää 200 000. Täydellisenä tilasto löytyy
Maailma numeroina -palvelun taulukosta
16. BKT-osuudet.

Asevoimien miesvahvuus EU-maissa 2000

maa asevoimien
miesvahvuus
Ranska 294 400
Italia 250 600
Saksa 221 100
Britannia 212 500
Espanja 166 000
Kreikka 159 200
Ruotsi 52 700
Alankomaat 51 900
Portugali 44 700
Itävalta 40 500
Belgia 39 300
Suomi 31 700
Tanska 21 800
Irlanti 11 500
Luxemburg 800
Yhteensä 1 598 700

EU-maissa asevoimien yhteisvahvuus vuonna 2000 oli 1,6 miljoonaa. Maittainen jakauma noudattelee suhteellisen hyvin väkilukua. Vain Saksassa asevoimien miesvahvuus on selkeästi keskimääräistä pienempi ja Kreikassa vastaavasti suurempi. Kumpaankin löytyvät tunnetut historialliset syynsä. Suomi sijoittuu 31 700 miehellä ja naisella asukaslukunsa mukaisesti.

Toinen tapa tarkastella maanpuolustusta globaalisti on vertailla sotilasmenojen osuutta bruttokansantuotteesta. Keskimäärin maailmassa se oli 2,3 prosenttia vuonna 2000. Yli viiden prosentin pääsee 41 valtiota, kahdeksan bkt-osuus ylittää kymmenen prosenttia. Yhteistä niille kaikille on kuuluminen selkeästi kehitysmaiden joukkoon.

Sotilasmenojen osuus bkt:sta maittain 2000

  maa sotilasmenot
% bkt:sta
1 Eritrea 31,5
2 Angola 19,2
3 Korean dem. kansantasavalta 13,9
4 Afganistan 13,0
5 Qatar 11,7
6 Saudi-Arabia 10,1
7 Jugoslavia 10,0
  Oman 10,0
9 Kuwait 9,8
10 Irak 9,7
11 Malediivit 9,5
12 Israel 8,9
13 Kongon dem. tasavalta 8,4
14 Armenia 8,0
  Uzbekistan 8,0
Mukana taulukossa ovat maat, joissa sotilasmenojen osuus
bkt:sta ylittää 8 prosenttia. Täydellisenä tilasto löytyy
Maailma numeroina -palvelun taulukosta 17. Julkinen sektori.

Sotilasmenojen osuus bkt:sta EU-maissa 2000

  sotilasmenot
% bkt:sta
Kreikka 4,9
Ranska 2,6
Britannia 2,4
Portugali 2,2
Ruotsi 2,2
Alankomaat 1,9
Italia 1,9
Saksa 1,6
Tanska 1,5
Belgia 1,4
Espanja 1,3
Suomi 1,3
Itävalta 0,8
Luxemburg 0,8
Irlanti 0,7

Ylivoimaisessa kärjessä bkt- osuustilastossa on Eritrea 31,5 prosentilla; maalla on ollut jatkuvia kahnauksia naapurinsa Etiopian kanssa. Toisena listalla on sisällissodan runtelema Angola ja kolmantena suurarmeijaa ylläpitävä Pohjois-Korea. Ainoina Euroopan maina yli viiden prosentin pääsevät Jugoslavia (10,0 %), sekin ennen nykyistä vallanvaihdosta, ja toinen varsinaisista ydinasevalloista, Venäjä (5,0 %).

Teollisuusmaissa sotilasmenojen osuus bkt:sta on yleensä parin prosentin luokkaa, johtavassa suurvallassa Yhdysvalloissa tasan kolme prosenttia ja esimerkiksi Japanissa tasan prosentin. Suomessa sotilasmenojen osuus bkt:sta vuonna 2000 oli 1,3 prosenttia. Sijoitumme EU-maista kymmenen huonommalle puolelle. Ylivoimaista kärkisijaa pitää halussaan Kreikka 4,9 prosentilla.

Muista Pohjoismaista Ruotsissa sotilasmenojen osuus bkt:sta vuonna 2000 oli 2,2 prosenttia, Norjassa 1,8 prosenttia ja Tanskassa 1,5 prosenttia. Islantia tilastosta ei löydy lainkaan, sillä maalta puuttuu kokonaan oma armeija. Tällaisia ilman asevoimia pärjääviä maita maailmassa on vähän; asukasluvultaan suurimmat ovat Costa Rica ja Panama.

Lähde: Maailma numeroina. http://tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_taulukot.html

Kai Enkama
Tilastokirjasto


Päivitetty 7.7.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi