Julkaistu: 29.6.2004

Kulttuuritoimialojen paino vähentynyt hieman taloudessa

KULTTUURIN toimialat ovat kehittyneet yhteensä hieman hitaammin kuin koko talous. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksessa valmistuneesta laskelmasta, joka kuvaa kulttuurin talouden piiriin kuuluvien toimialojen tuotannon arvoa vuosilta 1995-2002. Kulttuurin toimialojen bkt-osuus oli vuonna 1995 noin 4,1 prosenttia. Osuus laski jonkin verran seuraavina vuosina ja päätyi 3,7 prosentin tasolle vuonna 2000. Vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan osuus olisi taas hienoisessa nousussa, eli 3,8 prosenttia kansantuotteesta.

Kulttuurin toimialoja tarkasteltiin laajasti niin sanotun arvoketjuidean mukaisesti. Laskelmassa voidaan tällöin ottaa huomioon kulttuurituotteen arvoketjun eri osat. Esimerkiksi kirjan arvo muodostuu paitsi sen sisällöstä myös sen kustantajan, painajan ja levittäjän (mm. kirjakaupat ja kirjastot) luomasta lisäarvosta. Televisio-ohjelman tai taidemaalarin kohdalla otetaan huomioon vastaavat arvon lisäykset. Menetelmän ongelmana on, että varsinaisen kulttuurin osuus tai kulttuuripitoisuus jonkin toimialan tuotannosta voi olla hyvin pieni. Joissain tapauksissa voi myös olla mahdoton erottaa kulttuurin osuutta muusta tuotannosta. Esimerkiksi muotoilun merkitys voi olla hyvin suuri monilla kulttuurin ulkopuolisilla aloilla, kuten matkapuhelinten myynnissä. Muotoilun osuutta kännykänvalmistuksen tuotannon arvosta ei saada mukaan kuin erillisten muotoiluyritysten osalta.

Kulttuurin toimialoja voidaan yhdistellä erilaisiin ryhmiin niiden luonteen mukaan. Uusi nelijakoryhmittely jakaa kulttuurin toimialat taiteeseen, joukkoviestintään, muotoiluun ja mainosalaan sekä muihin, pääasiassa viihdekulttuurin, toimialoihin. Taidekulttuuriin ja sen tukemiseen kuuluvia toimialoja ovat mm. taiteilijatoiminta, näyttämö- ja konserttitoiminta sekä kirjastot. Tämän sektorin osuus on noin 0,4 prosenttia bkt:sta. Osuus on pysytellyt suhteellisen vakaana vuosien 1995-2001 välisenä aikana, mutta laskenut hivenen vuonna 2002.

Joukkoviestinnän paino laski, muotoilun nousi

Joukkoviestintään liittyvät kulttuurin toimialat koostuvat pääosin kirjojen, lehtien ja elokuvien tekemiseen ja jakeluun liittyvien toimialojen sekä radio- ja televisiotoiminnan tuotannon arvosta. Kulttuurin joukkoviestinnän tuotannon arvo on noin puolet kulttuurin toimialoista - ja noin 1,9 prosenttia bkt:sta. Sektorin painoarvo on laskenut 1990-luvun puolivälistä, jolloin se oli 2,4 prosenttia.

Muotoilukulttuurin toimialojen ryhmään kuuluvat puolestaan mainonta, arkkitehtuuritoiminta ja taideteollisten muotoilu- ja suunnitteluyritysten toiminta. Tämän sektorin osuus koko kulttuurin tuotannosta on noussut vuosien 1995 - 2001 välillä selvästi. Vuonna 2001 muotoilukulttuurin toimialojen osuus kulttuurin tuotannosta oli noin 13 prosenttia, ja sen bkt-osuus kasvoi 0,5 prosenttiin. Vuonna 2002 sektorin tuotannon arvo kääntyi kuitenkin laskuun.

Muun kulttuurin toimialasektoriin kuuluvat mm. valokuvausliikkeet, huvipuistot ja pelitoiminta sekä viihde-elektroniikan tuotteiden valmistus ja myynti. Tätä toimialaa voisi luonnehtia myös viihde- ja vapaa-ajan kulttuurin sektoriksi. Sektorin osuus bkt:sta on hieman kasvanut, vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan se oli 1,1 prosenttia.

- Aku Alanen

Päivitetty 29.6.2004