Julkaistu: 23.4.2004

Odotettua heikompi kehitys riskinä

Kansainvälisen talouden elpyminen on alkuvuonna jatkunut. Tämä näkyy paitsi tuoreimmissa suhdannetilastoissa myös kevään ennusteissa. IMF arvioi maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna 4-5 prosentin vuosivauhdilla. WTO ennustaa maailmankaupan kasvun nopeutuvan 7-8 prosenttiin tänä vuonna.

Kansainvälisen talouden kasvu painottuu edelleen Yhdysvaltain ja Aasian markkinoille. Euroopassa näkymät ovat sen sijaan epävarmat. Euroalueella suhdannetilastojen sanoma on alkuvuonna ollut vähintäänkin ristiriitainen; tuotanto, kysyntä ja työllisyys eivät ole elpyneet odotetulla tavalla. Myös talousyksiköiden odotusten paraneminen on monissa maissa pysähtynyt viime kuukausina. Korkea työttömyys, vahva euro ja terrorismin uhka koettelivat osakesijoittajien ja talousyksiköiden luottamusta alkuvuonna. Myös öljyn ja raaka-aineiden nouseva hintakehitys varjostaa elpymisodotuksia.

Alkuvuoden heikko kehitys on lisännyt spekulointia euroalueen elpymisen mahdollisesta viivästymisestä. Ennustajien toiveikkuus on kuitenkin säilynyt, vaikka esimerkiksi Euroopan keskuspankki sekä EU:n komissio ovat hieman alentaneet kasvuarvioitaan. Ennustettu 1,7 prosentin kasvu kuluvalle vuodelle ja 2-2,5 prosentin kasvu ensi vuodelle edellyttäisi huomattavaa kasvun nopeutumista. Ennusteissa tunnustetaan, että "riskit odotettua heikompaan kehitykseen ovat lisääntyneet".

Eurotalouden lievä elpyminen viime vuoden jälkipuoliskolla perustui viennin vauhdittumiseen, mihin maailmantalouden ja -kaupan vauhdittuminen antaa hyvät mahdollisuudet. Vahva euro on kuitenkin pidätellyt viennin elpymistä alkuvuonna. Vienti ja vientitilaukset ovat viime kuukausina kehittyneet heikosti useissa euromaissa. Saksassa myös teollisuuden luottamus ja tuotanto-odotukset heikkenivät helmi-maaliskuussa. Euron heikentyminen helmikuun huipputasoltaan on tosin hieman keventänyt kilpailukykyyn kohdistuvia paineita.

Investointien supistuminen pysähtyi viime vuoden lopulla useissa euromaissa. Barometritiedot ja teollisuuden investointikyselyt viittaavat kuitenkin korkeintaan lievään investointien elpymiseen tänä vuonna. Rahoitustilanne on investointien kannalta suotuisa, ja myös yritysten kannattavuus ja taseet ovat hienokseltaan vahvistuneet useimmissa euromaissa.

Toiveikkaiden kasvuennusteiden toteutuminen edellyttää myös kulutuskysynnän vauhdittumista. Tuoreimmat tilastot mm. vähittäiskaupan kehityksestä viittaavat kuitenkin laimean kulutuskysynnän jatkumiseen tänä vuonna. Myös kuluttajien luottamuksen vahvistuminen pysähtyi euroalueella vuoden alkukuukausina. Etenkin Saksassa kuluttajat ovat varovaisia. Korkea työttömyys ja kotitalouksien velkaantuminen hillitsevät kuluttamista. Myös julkisen sektorin rahoitusalijäämät nakertavat luottamusta. Komission tuoreen ennusteen mukaan puolella euromaista julkisen sektorin alijäämä nousee tänä vuonna yli kolmen prosentin rajan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroopassa budjettitasapainon viime vuosien heikkeneminen on tosin ollut lähes yksinomaan suhdanneluontoista.

OECD ja IMF ovat toistaneet varoituksensa myös Yhdysvaltain budjetti- ja vaihtotasevajeista ja niiden kansainvälistä vaikutuksista.

Myös raaka-aineiden nouseva hintakehitys varjostaa eurotalouden elpymistä. Hintojen nousu on normaalia maailmantalouden elpymisvaiheissa. Alhaiset varastot ja raaka-aineiden kysyntä etenkin Kiinassa ovat nostaneet öljyn ja metalliraaka-aineiden hintoja. Vahva euro on kuitenkin hillinnyt tuonti-inflaation kautta tulevia hintapaineita euroalueella. Myös yritysten heikko hinnoitteluvoima hidastaa nousevien raaka-ainehintojen välittymistä kuluttajahintoihin.

Suomen tilanne on edelleen euroalueen keskimäärää valoisampi. Kasvupotentiaali on euromaiden korkeimpia, inflaatio alhaisimpia. Suomessa on ylijäämäisin julkinen sektori, ja olemme edelleen ainoita euromaita, joissa kulutuskysyntä tukee merkittävästi talouskasvua. Teollisuuden luottamus on jatkanut viime kuukausina vahvistumistaan. Myös työllisyys kasvoi lievästi vuoden alkukuukausina.


Päivitetty 23.4.2004

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi