Julkaistu: 26.4.2004
EU:n julkisten hankintojen markkinat laajenevat
EU-maiden (15 jäsenmaata) julkisten sektorien hankinnat yksityiseltä sektorilta ovat lisääntyneet yli 80 miljardilla eurolla vuosina 1995-2001. Hankinnoilla tarkoitetaan tavara- ja palveluhankintoja ja rakennusurakoita. EU:n komission teettämien laskelmien mukaan julkisten hankintojen arvo oli vuonna 2001 noin 1 420 miljardia euroa, mikä vastasi noin 16 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.
Vaikka julkisten hankintojen arvo on kasvanut tasaisesti vuodesta 1995 lähtien, on niiden bkt-osuus kääntynyt laskuun lähes kaikissa EU-maissa. Poikkeuksen muodostavat Belgia, Italia ja Tanska. Julkisille hankinnoille onkin luonteenomaista, että talouden noususuhdanteessa niiden bkt-osuus yleensä pienenee, mutta hitaan talouskasvun aikana niiden merkitys voi jälleen korostua.
Julkisten hankintojen osuus EU-maiden bkt:sta 1995-2001, %
Julkisten hankintojen osuus EU-maiden bkt:sta 1995-2001, %
| 1995 | 17,27 |
| 1996 | 16,89 |
| 1997 | 16,34 |
| 1998 | 16,11 |
| 1999 | 16,13 |
| 2000 | 16,02 |
| 2001 | 16,1 |
Suurin merkitys Ruotsissa, Suomi keskitasolla
EU:n laajuisesti kilpailutetut ja määrätyt kynnysarvot ylittävät hankinnat olivat 220 miljardia euroa (2,5 % EU:n bkt:sta), mikä muodostaa 15 prosenttia julkisten hankintojen kokonaisarvosta. Hyödykeryhmittäin tarkasteltuna kynnysarvot ylittävien hankintojen merkitys on ollut suurempi rakennusurakoissa kuin tavara- ja palveluhankinnoissa. Pienin niiden merkitys on ollut tavaroissa.
Vuonna 2001 kynnysarvot ylittävien hankintojen merkitys oli korkein Ruotsissa, Kreikassa ja Britanniassa. Suomessa niiden osuus kaikista julkisista hankinnoissa (21 mrd. euroa vuonna 2001) on ollut EU-maiden keskimääräistä luokkaa. Voidaan todeta, että julkiset hankinnat keskittyvät useimmissa EU-maissa kuitenkin kynnysarvot alittaviin tavara- ja palveluostoihin ja pieniin rakennusurakoihin.
Kynnysarvot alittavat ja ylittävät hankinnat EU-maiden bkt:sta 2001
Uusissa jäsenmaissa julkisten hankintojen merkitys suuri
Julkisten hankintojen arvo on kasvanut unionimaissa keskimäärin 3-4 prosentin vuosivauhdilla. EU:n itälaajentuminen kasvattaa hankinta markkinoiden kokoa laskennallisesti arviolta 70-100 miljardilla eurolla seuraavina vuosina. Arvio perustuu siihen, että julkisten hankintojen arvo asettuu uusissa jäsenmaissa lähivuosina noin 20 prosenttiin bkt:sta.
Julkisten hankintojen merkitys on uusissa jäsenmaissa suurempi kuin nykyisissä EU-maissa, sillä uusia jäsenmaita odottavat mm. suuret liikenneyhteyksiin ja tietoliikenteeseen liittyvät perusinfrastruktuuri-investoinnit. Samalla EU:n laajenevat julkisten hankintojen markkinat merkitsevät lupaavia liiketoiminnan mahdollisuuksia suomalaisille julkisissa hankinnoissa kunnostautuneille yrityksille.
Joustavampia menettelyjä tiedossa
Samanaikaisesti kun julkisten hankintojen markkinat laajenevat, uudistuvat myös hankintapelisäännöt. EU:n parlamentti ja neuvosto ovat tämän vuoden alussa hyväksyneet kaksi uutta hankintadirektiiviä, jotka on saatettava 21 kuukauden kuluessa jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön. Uudistuspaketin tarkoituksena on ollut nykyaikaistaa ja selkeyttää julkisten hankintojen nykyistä oikeudellista kehystä.
Uudet säädökset mahdollistavat mm. uuden kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöön monimutkaisissa hankinnoissa ja puitejärjestelyt jatkuvasti toistuvissa hankinnoissa, mitkä lisäävät joustavuutta hankintatoimessa. Uudistuksilla pyritään edesauttamaan sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönottoa (ns. dynaaminen sähköinen hankintajärjestelmä ja sähköinen huutokauppa).
Pekka Lith
Päivitetty 26.4.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi