Julkaistu: 2.5.2003
Asianajajien armeija on kasvussa mutta mainettaan vaatimattomampi
Suomessa toimii laillistettuja asianajajia enemmän kuin koskaan. Määrä on kuitenkin erittäin pieni muihin Länsi-Euroopan verrattuna.
Pekka Lith
Lukemattomien juristivitsien kärki on kohtuuttomissa palkkioissa. Tuore selvitys ei kuitenkaan anna tukea käsityksille huimasta ansiokehityksestä alalla. Vitsit lienevät usein peräisin maista, joissa myös juristien määrät ovat olennaisesti Suomea suurempia.
Asianajajien määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien, keskimäärin noin 5-6 prosentin vuosivauhdilla. Suomen Asianajajaliiton teettämän tuoreimman Asianajajatutkimuksen mukaan maassamme toimi yhteensä 1 555 asianajajaa vuonna 2001. Myös naisasianajajien osuus on alkanut kasvaa. 1990-luvulla heidän määränsä on jopa kaksinkertaistunut.
Arviolta 50 prosenttia asianajajista on toiminut ammatissaan vähintään 10 vuotta ja lähes viidennes 20 vuotta. Ammatissaan pidempään toimineiden suhteellinen osuus on lisääntynyt viime vuosina. Puolet varsinaisista asianajajista työskentelee pääkaupunkiseudulla. Muista asianajotoimistoissa työskentelevistä lakimiehistä pääkaupunkiseudulla toimii peräti 70 prosenttia.
Asianajajien määrä 1991-2001
Lupakäytäntö syy vähäiseen määrään
Asianajajien määrän kasvusta huolimatta Suomessa on vain kolme asianajajaa 10 000 asukasta kohden, mikä on vähemmän kuin muissa länsimaissa. Tämä on seurausta siitä, että oikeudellisten palvelujen tarjoaminen ei ole meillä eikä myöskään Ruotsissa luvanvaraista. Muissa EU-maissa vain asianajajat voivat toimia tuomioistuimissa oikeudenkäyntiasiamiehinä tai -avustajina.
Suomessa oikeudellisia palveluja voivat tarjota jopa oikeustieteellistä koulutusta vailla olevat henkilöt. Varsinainen asianajotoiminta on kuitenkin asianajajalailla säänneltyä. Asianajajanimitystä käyttävän on oltava Suomen Asianajajaliiton jäseneksi hyväksytty, tietyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä lakimies, joka on merkitty liiton ylläpitämään asianajajaluetteloon. Jäsenyysedellytyksiin kuuluvat esimerkiksi 25 vuoden ikävaatimus, oikeustieteen tutkinnon suorittaminen, toimiminen vähintään neljä vuotta lakimiestehtävissä ja siitä kaksi vuotta asianajoalalla sekä erityisen asianajajatutkinnon suorittaminen.
Asianajotoimistot 1993-2001
| Yrityksiä | Henkilöstö | Liikevaihto, miljoonaa euroa | Liikevaihto/ henkilöstö, euroa | |
| 1993 | 636 | 1 358 | 166,4 | 122 600 |
| 1994 | 654 | 1 735 | 178,3 | 102 800 |
| 1995 | 677 | 1 879 | 172,2 | 91 700 |
| 1996 | 735 | 2 076 | 181,7 | 87 500 |
| 1997 | 768 | 2 056 | 190,3 | 92 500 |
| 1998 | 785 | 2 062 | 196,5 | 95 200 |
| 1999 | 791 | 2 042 | 209,7 | 102 800 |
| 2000 | 889 | 2 276 | 253,4 | 111 300 |
| 2001 | 898 | 2 299 | 274 | 119 200 |
| Lähde:Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus | ||||
Asianajajia kymmentä tuhatta asukasta kohden 2001
| Asianajajia | Asianajajat/10 000 as. | |
| USA | 400 000 | 14,6 |
| Irlanti | 5 421 | 14,5 |
| Saksa | 116 305 | 14,2 |
| Norja | 5 444 | 12,2 |
| Sveitsi | 6 600 | 9,2 |
| Tanska | 4 246 | 8 |
| Alankomaat | 12 000 | 7,6 |
| Ruotsi | 3 275 | 3,7 |
| Suomi | 1 555 | 3 |
| Lähde: Suomen Asianajajaliitto (Huom ! Luvut ovat osittain arvioita) | ||
Asianajajien määrä työkokemuksen mukaan 1997-2001
| Alle 10 vuotta | 10-20 vuotta | yli 20 vuotta | |
| 1997 | 746 | 397 | 226 |
| 1998 | 763 | 420 | 245 |
| 1999 | 772 | 434 | 292 |
| 2000 | 839 | 425 | 275 |
| 2001 | 827 | 440 | 288 |
| Lähde: Asianajajatutkimus 2001. | |||
Maksuttomien oikeudenkäyntien merkitys kasvanut
Asianajajien ajankäyttö voidaan jakaa palkkiolaskutuksen mukaan kahteen pääryhmään, jotka ovat tuomioistuinasiat ja muut lakiasiainpalvelut. Tuomioistuinasioiden osuus palkkiolaskutuksesta oli 43 prosenttia ja muiden lakiasiainpalvelujen 57 prosenttia vuonna 2001. Vuodesta 1996 tuomioistuinasioiden osuus on vähentynyt kuusi prosenttiyksikköä.
Tehtävittäin tarkasteltuna pääosa palkkiolaskutuksesta kertyy liikejuridiikasta ja sopimusoikeudesta. Toiseksi suurimman oikeudenalan muodostavat meillä yksityisoikeudelliset riita-asiat. Perhe- ja perintöoikeuden ja rikosasioiden merkitys on taasen supistunut 1980-luvulta lukien. 1990-luvulla asianajajia työllistäneet konkurssi- ja velkasaneerausasiat ovat myös vähentyneet.
Maksuttomien oikeudenkäyntien, eli julkisen oikeusavun merkitys oli asianajajatutkimuksen mukaan 16 prosenttia asianajajien palkkiolaskutuksesta vuonna 2001, mikä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 1996. Maksuttomien oikeudenkäyntien ja oikeusturvavakuutuksen merkitys palkkiolaskutuksesta on pienillä paikkakunnilla suurempi kuin pääkaupunkiseudulla.
Asianajajat suosivat aikaveloitusta
Palkkioissa aikaveloitus on yksiselitteisen selvästi asianajajien eniten käyttämä veloitusperuste. Yli puolet asianajajista soveltaa samanlaista veloitusperustetta sekä yritys- että yksityisasiakkailleen. Vuonna 2001 asianajajien keskimääräinen arvonlisäveroton tuntiveloitus oli 151 euroa. Asianajajatutkimuksen mukaan asianajajan työviikon pituus asettuu keskimäärin 45 tuntiin.
Asianajopalveluja ei paljon kilpailuteta, mutta lähes kaikki asianajajat ovat tehneet veloituksetta työtä tai antaneet asiakkaille tuntuvia alennuksia sosiaalisin perustein. Alennetuin hinnoin töitä on tehty myös markkinoinnillisista syistä. Veloituksesta ja alennuksella tehdyt työn osuus oli noin yhdeksän prosenttia asianajajien kokonaistyömäärästä vuonna 2001.
Ansiot korkeimmat pääkaupunkiseudulla
Asianajajatutkimus paljastaa, että pääkaupunkiseudulla työskentelevät asianajajat ansaitsevat peräti neljänneksen enemmän kuin muualla maassa toimivat. Yleisesti voidaan todeta, että liikejuridiikkaa hoitavat asianajajat ansaitsevat tuntuvasti paremmin kuin perinteisimpiä asianajotoimeksiantoja hoitavat asianajajat, joita on suhteellisesti enemmän muualla maassa.
Jos asianajajien ansiotason kehitystä verrataan yleiseen tulotason kehitykseen, ovat asianajajien palkat nousseet kymmenen viime vuoden aikana hitaammin kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin. Sukupuolen ja iän mukaan tarkasteltuna ansioissa ei ole kovin suurta hajontaa, joskin miehet ansaitsevat hieman paremmin kuin naispuoliset kollegat.
Asianajajien vuositulojen mediaanit sukupuolen ja ikäluokittain vuonna 2001
Viiden hengen yritys on suuri
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan Suomessa toimi noin 900 asianajotoimistoa vuonna 2001. Vuodesta 1993 asianajotoimistojen määrä on lisääntynyt 260:lla.
Erityisen paljon alan yritysten määrä kasvoi 2000-luvun vaihteessa. Asianajotoimistojen työllisyys oli yhteensä 2 300 työntekijää ja liikevaihto 270 miljoonaa euroa vuonna 2001.
Asianajajaliiton mukaan noin 60 prosenttia asianajotoimistoista on pieniä yhden miehen toimistoja, kun myös oikeusaputoimistot lasketaan mukaan. Asianajoalalla suuriksi luettavia yli viiden työntekijän toimistoja oli maassamme ainoastaan 50 vuonna 2002. Suuremmat toimistot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sijoittautuneet pääkaupunkiseudulle.
Asianajotoimistojen kokonaiskustannuksista tärkeimmät kuluerät ovat henkilöstökulut ja muut liiketoiminnan kulut, kuten toimitilavuokrat. Vuonna 2001 liikevaihdosta yli 40 prosenttia meni henkilöstökuluihin. Silti työntekijää kohden maksettuja palkkoja (33 000 euroa) voidaan pitää keskitasoisina, sillä omistajat ottavat osan korvauksestaan osinkoina tai yksityisottoina.
Liikevaihdon kasvu nopeutunut 2000-luvulla
Asianajotoimistoissa liikevaihto kasvoi 1990-luvulla hitaammin kuin bruttokansantuote. Vasta vuosina 2000-01 asianajotoimistojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin bkt:n määrä. Liikevaihto on kasvanut kuitenkin koko ajan tavallisissa lakiasiantoimistoista ja patenttitoimistoissa nopeammin kuin varsinaisissa asianajotoimistoissa.
Alan kannattavuus on parantunut lievästi erityisesti pienten asianajotoimistojen osalta vuonna 2001. Myös tuottavuus on kohentunut vuodesta 1996 lähtien, jos tuottavuutta mitataan suhteuttamalla liikevaihto työntekijämäärään. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan liikevaihtoa kertyi asianajotoimistoissa lähes 120 000 euroa vuonna 2001.
Asianajotoimistojen liikevaihdon määrän ja bkt:n määrä kehitys 1993-2001, ind. (1993=100)
Kilpailijat oman toimialan sisältä
Asianajajatutkimuksen mukaan asianajotoimistojen tärkeimmät kilpailijat löytyvät tavallisista lakiasiantoimistoista. Kilpailutilanteessa ollaan myös oikeusaputoimistojen, pankkien notariaattiosastojen ja liikkeenjohdon konsulttiyritysten kanssa. Liikkeenjohdon konsulttitoimistot koetaan koviksi kilpailijoiksi erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith)
Lähteet: Lith, Pekka: Kansainvälinen kauppa ja kaupanesteet -palveluyrityksen näkökulma, tutkimuksia ja raportteja 9/2002, Helsinki 2002. Suomen Asianajajaliitto: Asianajajatutkimus 2002, Helsinki 2002. Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastot.
Kansainvälinen toiminta lisääntyy
Päivitetty 2.5.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi