Julkaistu: 22.3.2004
EU:n panostus tutkimukseen ja kehitykseen yhä jälkijunassa
Euroopan unionin keskimääräinen panostus tutkimus&kehitys-toimintaan oli 1,98 prosenttia vuonna 2001. Vuonna 2002 osuuden arvioidaan olevan lähes sama; 1,99 prosenttia. Osuus on siis vaatimattomassa kasvussa; vuonna 2000 se oli 1,95 prosenttia.
EU asetti strategiseksi tavoitteekseen vuonna 2000 Lissabonissa kehittyä maailman kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi. T&K-menoilla mitaten matkaa Yhdysvaltojen ja Japanin tasolle on kuitenkin paljon. Vuonna 2000 Japanin panostus oli 2,98 prosenttia bkt:sta ja Yhdysvaltojen 2,80 prosenttia.
Vuonna 2002 EU täsmensi Barcelonan kokouksessa omaksi tavoitteekseen kolmen prosentin bkt-osuuden vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteesta luisutaan kauemmaksi, kun uudet jäsenmaat tulevat yhteisöön. Uusien jäsenmaiden T&K-panostus oli vain 0,84 prosenttia niiden bruttokansatuotteesta.
Huipputeknologian kauppa 2001, miljardia euroa
Ruotsi ja Suomi edelleen kärjessä
Viimeisimpien tilastojen mukaan aivan omassa sarjassaan tutkimus&kehitys-toimintaan panostamisessa on Ruotsi, 4,27 prosentin bkt-osuudellaan vuonna 2001. Kakkosena tulee Suomi, joka satsasi bkt:staan 3,49 prosenttia tutkimukseen ja kehittämiseen vuonna 2002.
Muut EU-keskiarvon ylittävät maat ovat Saksa (2,49 %, v. 2001), Tanska (2,40 %, v. 2001), Ranska (2,20 %, v. 2002) ja Belgia (2,17 %, v. 2001). Alhaisimmat T&K-intensiteetit ovat nykyisistä jäsenmaista Kreikassa (0,67 %, v. 2000), Portugalissa (0,84 %, v. 2001) ja Espanjassa (0,96 %, v. 2001).
Eniten tutkimukseen ja kehittämiseen uusista jäsenmaista panostaa niistä vaurain, Slovenia (1,52 %, v. 2001). Myös Tšekin tasavallassa (1,33 %, v. 2001) satsaus ylittää selvästi köyhimpien nykyjäsenten T&K-menot. Alhaisin panostus uusista jäsenmaista on Kyproksella (0,26 %, v. 2001).
Absoluuttisissa rahamäärissä yli 80 prosenttia tutkimus&kehittämis-toiminnasta tapahtuu uusista jäsenmaista Puolassa (1,3 miljardia euroa), Tšekin tasavallassa (0,8 mrd) ja Unkarissa (0,5 mrd).
Nykyjäsenistä vastaavasti absoluuttisesti suurimpia toimijoita ovat Saksa (52 miljardia euroa vuonna 2001), Ranska (33 mrd) ja Britannia (30 mrd). Näiden kolmen osuus oli melkein kaksi kolmannesta EU:n kaikista tutkimus&kehitys-menoista.
EU tuo enemmän kuin vie huipputeknologiaa
Yhdysvallat on maailman johtava huipputeknologian viejä. Vuonna 2001 Yhdysvallat vei 234 miljardin euron edestä huipputeknologiaa. Yhdysvalloissa myös huipputeknologian osuus kokonaisviennistä (29 %) on korkeampi kuin Japanissa (25 %) ja EU:ssa (20 %).
Yhdysvallat myös tuo eniten huipputeknologiaa, vuonna 2001 tuonti ylitti viennin kymmenellä miljardilla. EU:n tuonnista huipputekniikalla on USA:takin suurempi osuus ja tuonti ylitti viennin 23 miljardilla eurolla. EU:n tase heikkenee entisestään uusien jäsenmaiden myötä. Japanilla sen sijaan oli huipputekniikan ulkomaankaupassa 39 miljoonan euron ylijäämä.
Lähde: Eurostat News Release 25/2004
Ks. myös juttu Teknologiabarometrista
Päivitetty 22.3.2004
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi